Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö lesken toivetta perinnön jättämisestä jakamatta noudattaa?
20.05.2026 |
Isäni elää vielä, mutta ihan loppumetreillä hoitokodissa. Käytiin äidin kanssa papereita läpi ja löysin isäni testamentin. Siinä sanottiiin, että hänet perii lailliset perilliset. Sikäli turha paperi, kun lailliset perilliset perii muutenkin, mutta isäni tuntien hän on halunnut sellaisen lakimiehellä laatia. Äitini tokaisi, mutta mitäänhän ei jaeta ennenkuin molemmat on kuolleet. Jos isäni näin haluaisi, niin testamentissa sitten lukisi niin. Nyt tulkitsen, että testamentilla hän haluaa painottaa, että perintö jaetaan, kun hänestä aika jättää. En halua mitään riitaa, mutta kumman tahtoa mielestäsi pitäisi noudattaa, vainajan vai lesken? Niin ja mistään isoista summista ei ole kyse ja äitini saa joka tapauksessa asua kodissaan loppuun asti
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti jakaa nyt. Asiat mutkistuvat kun aikaa kuluu.
Mihin ne mutkistuu kun kyse on yhteisestä perinnöstä ja samoista perijöistä?
Leski joutuu esim. edunvalvontaan.
Joku perijöistä kuolee/sairastuu/joutuu edunvalvontaan.
Omaisuuden arvo muuttuu. Mistä arvo sitten lasketaan? Pystytäänkö arvo määrittelemään viiden vuoden päästä tajautuvasti.
Ym.
Ei sitä silloin enää määritellä mitenkään.
Kun jakamaton kuolinpesä jaetaan, eri omaisuuserien arvo käsitääkseni määritellään.
Jos kuolinpesässä on muun omaisuuden lisäksi esim. kesämökki, sen arvo on saattanut jo 5 vuodessa muuttua merkittävästi. Jos joku osakas haluaa lunastaa sen itselleen, voi syntyä näkemyseroa, mistä päivämäärästä arvo lasketaan. Luulenpa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti jakaa nyt. Asiat mutkistuvat kun aikaa kuluu.
Mihin ne mutkistuu kun kyse on yhteisestä perinnöstä ja samoista perijöistä?
Leski joutuu esim. edunvalvontaan.
Joku perijöistä kuolee/sairastuu/joutuu edunvalvontaan.
Omaisuuden arvo muuttuu. Mistä arvo sitten lasketaan? Pystytäänkö arvo määrittelemään viiden vuoden päästä tajautuvasti.
Ym.
Ei sitä silloin enää määritellä mitenkään.
Kun jakamaton kuolinpesä jaetaan, eri omaisuuserien arvo käsitääkseni määritellään.
Jos kuolinpesässä on muun omaisuuden lisäksi esim. kesämökki, sen arvo on saattanut jo 5 vuodessa muuttua merkittävästi. Jos joku osakas haluaa lunastaa sen itselleen, voi syntyä näkemyseroa, mistä päivämäärästä arvo lasketaan. Luulenpa.
Se arvo on määritelty ja perintövero maksettu jo. Joo, joissain tilanteissa arvo määritellään uudelleen tasavertaisuuden takaamiseksi, mutta eihän se ole mikään ongelma kellekään. Miksi olisi?
Vierailija kirjoitti:
Voisiko asiasta keskustella vielä isän kanssa vai onko hän jo niin huonossa kunnossa, että se ei onnistu?
Meillä oli testamentissa toive, että perintö jaetaan vasta lesken kuoleman jälkeen. Olisi kuitenkin ollut hyvä jutella asiasta vanhempien kanssa etukäteen, koska tuli vähän huijattu olo siinä vaiheessa, kun pari viikkoa perunkirjoituksen jälkeen toinen vanhemmista muutti uuden kumppanin kanssa yhteen.
Se on hänen asiansa, ei vaikuta perinnönjakoon
Niinpä, perinnöistä ei kukaan koskaan ole tapeltu eikä sellaisesta ole kukaan koskaan kuullut :P
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei äiti voi estää perinnönjakoa. Testamentin ja lain mukaan etenette asiassa. Jos vanhemmillasi ei ole avioehtoa niin äitisi perii puolet ja lapset toisen puolen. Asuntoon on aina leskellä asumisoikeus. Pelkääkö äitisi sitä, että häätäisitte hänet kodistaan, jos perintö jaetaan isäsi kuoleman jälkeen? Sitähän ei voi tehdä kuitenkaan.
Leski ei koskaan peri mitään. Hän saa ilman avioehtoa puolet avioparin yhteenlasketusta varallisuudesta, eli hänen oma varallisuutensa huomioidaan ja mikäli se on pienempi kuin vainajan osuus, hänellä on oikeus tasinkoon vainajan varallisuudesta. Leski taas ei joudu maksamaan tasinkoa jos hänen varallisuutensa on suurempi kuin vainajan.
Kyllä leski perii jos ei ole lapsia. Ei lapsettomien parien rahat valtiolle mene toisen kuollessa.
Ei peri, menee vainajan sisaruksille tai vanhemmille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei äiti voi estää perinnönjakoa. Testamentin ja lain mukaan etenette asiassa. Jos vanhemmillasi ei ole avioehtoa niin äitisi perii puolet ja lapset toisen puolen. Asuntoon on aina leskellä asumisoikeus. Pelkääkö äitisi sitä, että häätäisitte hänet kodistaan, jos perintö jaetaan isäsi kuoleman jälkeen? Sitähän ei voi tehdä kuitenkaan.
Leski ei koskaan peri mitään. Hän saa ilman avioehtoa puolet avioparin yhteenlasketusta varallisuudesta, eli hänen oma varallisuutensa huomioidaan ja mikäli se on pienempi kuin vainajan osuus, hänellä on oikeus tasinkoon vainajan varallisuudesta. Leski taas ei joudu maksamaan tasinkoa jos hänen varallisuutensa on suurempi kuin vainajan.
Kyllä leski perii jos ei ole lapsia. Ei lapsettomien parien rahat valtiolle mene toisen kuollessa.
Ei peri, menee vainajan sisaruksille tai vanhemmille
Aviopuolisolle menee kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei äiti voi estää perinnönjakoa. Testamentin ja lain mukaan etenette asiassa. Jos vanhemmillasi ei ole avioehtoa niin äitisi perii puolet ja lapset toisen puolen. Asuntoon on aina leskellä asumisoikeus. Pelkääkö äitisi sitä, että häätäisitte hänet kodistaan, jos perintö jaetaan isäsi kuoleman jälkeen? Sitähän ei voi tehdä kuitenkaan.
Leski ei koskaan peri mitään. Hän saa ilman avioehtoa puolet avioparin yhteenlasketusta varallisuudesta, eli hänen oma varallisuutensa huomioidaan ja mikäli se on pienempi kuin vainajan osuus, hänellä on oikeus tasinkoon vainajan varallisuudesta. Leski taas ei joudu maksamaan tasinkoa jos hänen varallisuutensa on suurempi kuin vainajan.
Kyllä leski perii jos ei ole lapsia. Ei lapsettomien parien rahat valtiolle mene toisen kuollessa.
Ei peri, menee vainajan sisaruksille tai vanhemmille
Käypä lukemassa Perintökaari ennen kuin tulet uudelleen kirjoittamaan täyttä puppua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä voi tapahtua, jos alatte riitelemään asiasta äitinne kanssa? Hän voi suuttua ja testamentata puolet omaisuudestaan vaikka Harekrishnalle. Voi käydä teille vielä kalliiksi.
Omasta omaisuudestaan voi testamentata Hare Krishnalle, mutta tämän isän omaisuudesta ei voi.
Leskellä ei ole sananvaltaa perinnönjakoon tässä tapauksessa. Toiveella "jaetaan vasta leskenkin kuoltua" ei ole mitään juridista painoarvoa. Ei tarvitse äitiä siis totella.
Jos leski omistaa puolet asunnosta jossa asuu miten perinnönjako tehdään? Jos rahaa ei juurikaan ole.
Leski jatkaa asumista loppuun saakka ja lapset maksaa puolikkaasta kiinteistöstä aiheutuvat verot sekä kulut.
Eikös asumisoikeidulla asuva maksa kulut ja menot? Niin ainakin minä olen tehnyt.
Koska rahaa ei ole olisi asunnon myynti ainoa jolla osituksen voisi tehdä.
Vain asumiskulut. Esimerkiksi taloyhtiössä tehtävät remontit, jotka nostavat rahoitusvastiketta, ei tarvitse maksaa. Eikä asunnon muitakaan tarvittavia remontteja.
Ei tulisi edes mieleeni vaatia lapsia remppalainoja maksamaan. Miksi ihmeessä tekisin niin? Koska asun tässä ja omistan puolet asunnosta.
En tiedä omakotitaloja, sen verran ollut järkeä ettei koskaan hankittu sellaista vaikka mielessä nuorena kävi.
Ilmeisesti kyse on omista lapsistasi ja tosiaan omistat asunnosta puolet. Mutta ei sun tarvitsisi maksaa remonttilainoista kuin oma osuutesi. Joskus leskellä on asumisoikeus asuntoon, josta ei omista mitään ja ne perillisetkin vainajan edellisen liiton lapsia. Silloin leski maksaa vain asumisestaan aiheutuvat kulut, mutta ei tarvitse maksaa asunnon remontteihin liittyviä kuluja.
Tässä tulkinnat ovat muuttuneet perillisten kannalta järkevämpään suuntaan - kansan syvien rivien keskuudessa tosin tunnutaan menevän edelleen vanhojen oletusten varassa. Lesken asumisoikeutta koskeva lakihan ei asiaan ota kantaa.
https://www.kiinteistoliitto.fi/blogit/lakipahkina/kukamaksaavastikkeet…
Kun lesken käyttöoikeuden kohteena on asunto, on lesken suhteessa perillisiin kuitenkin vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on maksettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu tämän tarkoittavan, että lesken on vastattava asunnon kuluista suhteessa perillisiin laskennallisen vuokratulon rajoissa. Käyttöoikeuden huoneistoon saanut leski vastaisi siten suhteessa perillisiin hoito- ja pääomavastikkeista kyseisen asunnon käyvän vuokran määrään saakka. Jos vastikkeet ovat korkeammat kuin se käypä vuokra, jota asunnosta saisi, jäävät käyvän vuokran ylittävät kustannukset perillisten vastattavaksi. Jos taas vastikkeet alittavat käyvän vuokran määrän, ei leski vastaa tätä suuremmista kustannuksista suhteessa perillisiin.
Eli siis onko myös lesken lapsella asumisoikeus vai pelkästään leskellä
😱🍗🚀🍻🔪💥🍆🍺📣🎊🌇🌴😻💟🐽🍙📢🌄🌈😍🎄🎉🍑🍼🎅🌅💋🌵🌚🔥
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoiten asiat menisivät kun ihmiset laatisivat järkevät ja pätevät testamentit niin ettei kenellekään jäisi mitään epäselvyyksiä. Oma pankinjohtaja isoisäni jakoi perinnön pikkuhiljaa omana elinaikanaan, ja jäljelle jäi ihan vain joitakin tonneja kattamaan hautauskulut jne. Kukaan ei päässyt valittamaan mitään eikä joutunut itse hoitamaan mitään muuta kuin allekirjoittamaan parit paperit.
Tähän lisäyksenä näin sivusta se seikka, että jos lahjoittaa tai antaa ennakkoperintöä lapsilleen, niin osuudet on oltava yhtäsuuret, niin ei tule jälkiselvittelyjä.
Erillismääräys: Rintaperilliselle annettu lahja ei ole ennakkoperintöä, jos lahjakirjassa tai testamentissa on nimenomaisesti määrätty, ettei sitä oteta huomioon ennakkoperintönä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minä vaatisin tuossa tilanteessa perinnönjakoa, ellei ole todella todennäköistä, että leskellä ei ole enää paria vuotta enempää elinaikaa. Tämä ihan den vuoksi, että leski ei välttämättä hoida kuolinpesän omaisuutta sillä tavalla kuin perillisten kannalta pitäisi."
Se että kuolinpesää ei jaeta ei tarkoita että leski jotenkin hoitaisi kuolinpesän omaisuutta. Kuolipesän omaisuutta hoitavat kuolinpesän osakkaat ja ilman testamenttia leski ei ole sen osakas jos vainajalla on lapsia.
Mikään ei takaa, etteikö tulevaisuudessa lesken hallintaan jääviä rahoja käytetä vaikkapa hoitomaksuihin, jos leskikin joutuu hoitokotiin.
Toisaalta, vaikka rahat loppuisi leskeltä hoivakotihoidossa, niin todennäköisesti yhteiskunta eli veronmaksajat kustantaa hoidon, jos leski elää pitkään hoitokodissa.
Eli ehdottomasti kannattaa vaatia nyt oma osuus perinnöstä.
Niinpä. Tutuilla vanhuksilla on juuri tämä syynä keskinäiseen testamenttiin. Pelkäävät että leski joutuu huonoon hoivakotiin, jos ei olisi varoja hyvään ja yksityiseen. Eli pitävät omaisuuden perijöiden ulottumattomissa ensimmäisen kuollessa, että jäljelle jäävä voi käyttää sen viimeisinä vuosinaan asialliseen hoivapalveluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavalla on tilanne, että testamentissa oli maininta, että jos joku osakkaista haluaa osuutensa ennen lesken kuolemaa, hänelle voi maksaa osuus rahana. Ok, joo, mutta osa perikunnasta vastustaa jakoa, eikä jako ole liikahtanut mihinkään.
Jos yksikin osakas vaatii jakamista, se on jaettava.
Meillä osa osakkaista vaati perintöosuutensa asap. No eipä ollut rahaa antaa, niin piti myydä metsää. Ahneilla loksahti leuat, kun tajusivat, että tulee muuten ihan kivat verot maksettavaksi metsän myynnistä! Asiat olisi olleet niin paljon helpompia, jos olisi jätetty pesän jakaminen siihen, kun leskikin on kuollut, mutta ei, se ei käynyt.
Ahneet toki tiesivät, että veron maksaa kuolinpesä, ei perilliset, joten jos perintöosuus on 70 000 e, niin sen perillinen saa ja maksaa siitä perintöverot, ei hän joudu maksamaan erikseen myyntivoittoveroa, se on kuolinpesän asia. Perijän ei tarvitse maksaa kuolinpesän kuluja, pitää vain myydä sen verran enemmän puuta, että verot tulevat maksettua.
Tämän ketjun paras neuvo on tässä: älkää ikinä tehkö mitään juridisia ratkaisuja, sopimuksia, testamentteja jne tämän palstan neuvojen perusteella. Sellaista soopaa tämäkin ketju pullollaan.
Ottakaa juristi, jos ette varmuudella tiedä itse. Siinä on täysin väärä paikka säästää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on kyllä päivänselvää, että isäni kuoleman jälkeen koko omaisuus siirtyy äitini hallintaan eikä edes lakiosuutta vaadita. Oli testamenttia tai ei.
Tämä! Kun Isäni kuoli niin omaisuus jätettin jakamatta, kaikki on Äidin hallussa. Näin sovittiin veljeni kanssa vaikka ainakin mää niitä rahoja olisinkin tarvinnut. Ihme ahnetta porukkaa nykysin!
Millä maksoit perintöveron?
No en millään kun en saanut perintöä.
Anteeksi kuinka? Eli siis isälläsi oli testamentti ettekä vaatineet lakiosaa? Vai molemmat siis luovuitte perinnöstänne? Eikä teillä ole lapsia?
Kai sä tajuat että sä perit (ja maksat perintöveron) vaikka pesää ei jaettukaan? Vain jos isäsi testamenttasi kaiken äidillesi ettekä vaatineet lakiosaanne, testamentin saaja sai senkin eikä perintöveroa tule sulle maksuun.Isillä ei ollut testamenttia ja haluttiin lohduttaa Äitiä että saisi edes jotain luksusta elämäänsä menehtyneen aviomiehensä tilalle. Emme veljeni kanssa ole rahanahneita.
Eli maksoit perintöveron. Verottaja ei kysele vaan ottaa omansa pois.
Siin en ole maksanut mitään!
Ehkä perittävää oli niin vähän, että siitä ei mennyt perintöveroa. Paljon mahdollista.
Pera55 kirjoitti:
Eli siis onko myös lesken lapsella asumisoikeus vai pelkästään leskellä
Asumisoikeus koskee leskeä, mutta leski saa ottaa asuntoonsa asumaan kanssaan kenet haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Pera55 kirjoitti:
Eli siis onko myös lesken lapsella asumisoikeus vai pelkästään leskellä
Asumisoikeus koskee leskeä, mutta leski saa ottaa asuntoonsa asumaan kanssaan kenet haluaa.
Kyllä. Mutta lesken kuollessa oikeus ei siirry muille asunnossa asujille, vaan päättyy ja perilliset saavat perintönsä haltuunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei äiti voi estää perinnönjakoa. Testamentin ja lain mukaan etenette asiassa. Jos vanhemmillasi ei ole avioehtoa niin äitisi perii puolet ja lapset toisen puolen. Asuntoon on aina leskellä asumisoikeus. Pelkääkö äitisi sitä, että häätäisitte hänet kodistaan, jos perintö jaetaan isäsi kuoleman jälkeen? Sitähän ei voi tehdä kuitenkaan.
Leski ei koskaan peri mitään. Hän saa ilman avioehtoa puolet avioparin yhteenlasketusta varallisuudesta, eli hänen oma varallisuutensa huomioidaan ja mikäli se on pienempi kuin vainajan osuus, hänellä on oikeus tasinkoon vainajan varallisuudesta. Leski taas ei joudu maksamaan tasinkoa jos hänen varallisuutensa on suurempi kuin vainajan.
Kyllä leski perii jos ei ole lapsia. Ei lapsettomien parien rahat valtiolle mene toisen kuollessa.
Ei peri, menee vainajan sisaruksille tai vanhemmille
Aviopuolisolle menee kyllä.
Jos ei ole lapsia, vainajan sisarrukset, näiden lapset tai vainajan vanhemmat perivät. Leski ei peri mitään. Hän voi hallita omaisuutta omaan kuolemaansa saakka halutessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei äiti voi estää perinnönjakoa. Testamentin ja lain mukaan etenette asiassa. Jos vanhemmillasi ei ole avioehtoa niin äitisi perii puolet ja lapset toisen puolen. Asuntoon on aina leskellä asumisoikeus. Pelkääkö äitisi sitä, että häätäisitte hänet kodistaan, jos perintö jaetaan isäsi kuoleman jälkeen? Sitähän ei voi tehdä kuitenkaan.
Leski ei koskaan peri mitään. Hän saa ilman avioehtoa puolet avioparin yhteenlasketusta varallisuudesta, eli hänen oma varallisuutensa huomioidaan ja mikäli se on pienempi kuin vainajan osuus, hänellä on oikeus tasinkoon vainajan varallisuudesta. Leski taas ei joudu maksamaan tasinkoa jos hänen varallisuutensa on suurempi kuin vainajan.
Kyllä leski perii jos ei ole lapsia. Ei lapsettomien parien rahat valtiolle mene toisen kuollessa.
Ei peri, menee vainajan sisaruksille tai vanhemmille
Aviopuolisolle menee kyllä.
Jos ei ole lapsia, vainajan sisarrukset, näiden lapset tai vainajan vanhemmat perivät. Leski ei peri mitään. Hän voi hallita omaisuutta omaan kuolemaansa saakka halutessaan.
Käypä lukemassa Perintökaari, jotta et tule enää uudelleen kirjoittamaan täyttä puppua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei äiti voi estää perinnönjakoa. Testamentin ja lain mukaan etenette asiassa. Jos vanhemmillasi ei ole avioehtoa niin äitisi perii puolet ja lapset toisen puolen. Asuntoon on aina leskellä asumisoikeus. Pelkääkö äitisi sitä, että häätäisitte hänet kodistaan, jos perintö jaetaan isäsi kuoleman jälkeen? Sitähän ei voi tehdä kuitenkaan.
Leski ei koskaan peri mitään. Hän saa ilman avioehtoa puolet avioparin yhteenlasketusta varallisuudesta, eli hänen oma varallisuutensa huomioidaan ja mikäli se on pienempi kuin vainajan osuus, hänellä on oikeus tasinkoon vainajan varallisuudesta. Leski taas ei joudu maksamaan tasinkoa jos hänen varallisuutensa on suurempi kuin vainajan.
Kyllä leski perii jos ei ole lapsia. Ei lapsettomien parien rahat valtiolle mene toisen kuollessa.
Ei peri, menee vainajan sisaruksille tai vanhemmille
Käypä lukemassa Perintökaari ennen kuin tulet uudelleen kirjoittamaan täyttä puppua.
Haluan tuollaisen juristin joka tekee laillisen perinnön jaon noin. Aina kuitenkin on mennyt vainajan sisarruksille.
Eikä lesken asioilla ole mitään tekemistä minkään kanssa.
Ihmisten kannattaisi ottaa näistä asioista ihan todella selvää ennenkuin ovat perintöä saamassa tai itse kuolemassa.