G: MITÄ SAIT ÄITIENPÄIVÄ LAHJAKSI?

Kuopus hoki " onnea päivä" ja pussaili :) Isommat olivat kerhossa tehneet kortit ja painetut kangaskassit. Mies oli kirjoittanut pienen rakkauskirjeen ja ostanut rannekorun (kai korvaukseksi synttäripäiväni unohtamisesta). Lisäksi oli keittiö tosi siistinä, juhla-aamiainen katettu juhla-astioilla ja mies kokkasi vielä tosi herkullisen lounaan ja täytti tiskikoneen ruoan jälkeen. Itse vain oleilin koko päivän, mitä nyt pesin yhdet pissalakanat :) Ihan paras äitienpäivä! Mulle sinällään riittäisivät kyllä lasten muistamiset ja aamiainen, mutta minusta on söpöä jos mies vaikka sillä rakkauskirjeellä muistaa lastensa äitiä. En ainakaan pane pahakseni :)

Sitten nousin laittamaan meille aamiaista helvetin sotkuiseen keittiöön ja lapset alkoivat riidellä lastenohjelmista. Siitäpä se päivä sitten jatkuikin riidellen milloin mistäkin isosta tai pienestä asiasta. Näin jatkui klo 16 saakka, joilloin mies tuli kotiin pizzalaatikoiden kanssa (uunissa oli lohifile paistumassa), tuputti lapsille ja minullekin pizzaa ota ota ja lähtikin sitten pelaamaan jalkapalloa - peli kun oli siirretty aikaisemmaksi illan lätkämatsin takia. Lapsia ihmetytti, milloin aletaan juhlia, riitely jatkui kuitenkin.



Vielä tuossa äsken miestäharmitti, kun pizzojen hakemisessa meni sen verran aikaa, ettei ehtinyt heti pelin alkuun mukaan ja sitten oli pelikin vielä kestänyt sen verran, ettei ehtinyt lätkän alkuun kotiin ja sitten Suomikin vielä hävisi.



Mulle on ihan sama, miten tällaista päivää vietetään, jos tiedän sen jotakuinkin etukäteen. Mutta tänään olin täysin sivullinen, en kuulunut joukkoon ollenkaan. Lapset olivat vain vähän kummissaan, kun äiti huutaa vaikka on äitienpäivä, lahjat ja kaikkea.

Meilläkin mies joskus panttaa jotain vanhoja juttuja ja sitten yhtäkkiä kaataa täyslaidallisen niskaan, vaikka alkuperäinen suuttumuksen syy ei liittyisi minuun mitenkään. pikkuhiljaa on oppinut että asioista sopii ja on suotavaakin puhua silloin kun ne ovat ajankohtaisia ja vaimolle on myös lupa kertoa jos jokin perheen ulkopuolinen asia mättää tai on vaikka flunssa päällä...

täydellisen aamupalan sänkyyn: mansikoita, kiwiä, viinirypäleitä, Guylian-suklaata, croisantteja, tuoremehua ja teetä. Ja minä siis vasta odotan ensimmäistä lastamme. :) Sitten oli masuvauvalta kortti, jossa oli sisälle liimattu ultrakuva ja puhekupla: " Hyvää ensimmäistä äitienpäivää Rakkaalle Äidille" . Lisäksi sain sellaisen Willow Treen koristepatsaan, odottavan äidin. Ihana mies mulla.

Vierailija:

Ja minä siis vasta odotan ensimmäistä lastamme.

sain valkoisen silkkisen pyjaman ja tarhassa tehdyn kortin......Tykkäsin kovasti.

t. yks kateellinen mamma, joka ei saanut edes onnitteluja

No, mies nosti jalat sohvalle pois tieltä kun imuroin. Se oli ekstraa :)

Hoitovoide ja kosteuttava voide

11v anto omatekemiä saippuoita ja 9v ystävyys rannekeen.



3v teki kakun ;) oli ihan kun se tuli kananmunan kuoret käsissään ja iloisena huikkas " mä teen sulle synntärikakun :) Ni iskä sitten riensi pojan apuun :)

sain miehen ja lasten askarteleman sydäkortin ja aamukahvit. Sitten multaa 5 säkkiä(Kyllä, multaa pyysin hakemaan lasten kanssa:)) Illalla mies grillaa ja lämmittää saunan.



On ollut ihan mukava, suht normaali päivä pienen passauksen kera.

olen päättänyt, että haluan vain " aineettomia" lahjoja ja onneksi tätä toivomusta taas noudatettiin

Made by mun lapsi päiväkotitätien avustuksella. Ja puhuttelevan kuvataideteoksen, eräänlaisen kollaasin, samalta tekijältä. Juntit kutsuu tota jälkimmäistä äitienpäiväkortiks.

Vnhimmalta lapselta 2 korttia.

Toiseksi vanhimmalta savitaulun (joka oli valitettavasti särkynyt koulumatkalla).

Kolmannelta sain pinon kortteja ja veistetyn puupalikan ja 2 veistettyä " kynää" (=kynän mallinen puutikku) ja kuolussa tehdyn neulatyynyn.

Neljänneltä sain pieneen pussiin pakattuna tytön oman hiusrenksun, kamman, pehmolelun ja tyhjän nasolin pullon (ollut leikeissä) ja viel yhden " kynän" .

Nuorimmalta ei vielä ollut mitään.

Tässäpä ne. Tuo taulu kyllä harmittaa..

Ja ruusun ja lahjakortin kasvohoitoon

Lapset (2½v kaksoset) toisteli; onnea vaa, onnea vaa. :)

Viime viikola mies kysyi mitä haluan äitienpäivälahjaksi. Koska rannekelloni oli mennyt rikki, toivoin uutta sellaista. Mies hämmästeli, mihin oikein Tarvitsen rannekelloa, onhan minulla kännykkä. Aikansa äimisteltyään hemmo suostui toiveeseeni ja sain perus-Leijonan, hinta 50 euroa. Oikeastihan olisin toivonut kymmenen vuotta unelmoimaani Omegaa, mutta jostainhan pitää tinkiä... Mies ei millään tajunnut kantaani, ettei lahjan tarvitse sitäpaitis olla tarpeellinen tai hyödyllinen, kunhan se ilahduttaa saajaansa.



Tänään aamumme aukeni niin kuin 364 muunakin aamuna. Ei kahvia, kakkua, onnittelulaulua saati lippua liehumassa. Mies ja piltit toivottivat sentään hyvää äitenpäivää ja ipanatkin askartelivat kortit, kun lastenohjelmasta tajusivat että tänään on SE päivä, jolloin oikein virallisesti voi ilahduttaa äitiä.



Mies kysyi, pitääkö tehdä ruokaa, vaikka kaurapuuroa lounaaksi. Juu, ei tartte vastasin minä ja lämitin lapsille lounaaksi eilistä makaronilaatikkoa. Puolilta päivin mentiinkin mummin luo, missä anoppi ihasteli hänelle ostamaani äitenpäiväruusua ja miehensä tuomia neilikoita. Viime viikolla mies kysyi perhemarketreissulla Pitääkö mulle ostaa kukka. Juu ei, sanoin minä. Elämässä ei pidä olla kuin ruokaa, juomaa ja lämmintä, kaikki muuhan on jo tuhlausta.



Pikkusen kavastelee sydänalaa ja marttyyrikin venyttelee kaulaansa. Tuntuu kurjalta miehen " pitääks mun" -asenne. Oikeestihan ei pidä kuin maksaa veroja ja kuolla, kaikki muu on jollain tapaa vapaaehtoista. Mikä ihme se on niin vaikeaa ilahduttaa tai muuten keventää vaimonsa ja lastensa äidin päivää edes yhtenä aamuna vuodessa. Olisi edes kertonut lapsille etukäteen äitienpäivästä, pienet olisivat voineet " salaa" askarrella korttinsa, siinä olisi ollut heille jännityksen iloa. Nyt tyttö pärähti itkemään lastenohjelmia katsoessa, kun " ei oo äitille yllätystä" .



Omassa lapsuudessa isän kanssa leivottiin kakku ja askartelin kortin, siinä se oli pieni äitienpäivä. Lippu liehu salossa ja päivä oli selvästi vaattimattomuudessaan juhlava. Isä ei muuten kokkaillut tai ollut huushollerska, mutta meille lapsille hän teki selväksi edes toukokuun toisena sunnuntaina, että äitiä arvostetaan. Tätä kai kaipaan minäkin.

nukkua pitkään, aamupalan pöytään katettuna, kukkakimpun ja kortin. :)

Aivan kamala päivä , mun 10 äitienpäivästä kaikkein kamalin . mies oli ostanut tosiaan autoon penkinpäälliset sellaset vaalean punaiset ja aivan kamalat ja mulla vielä uusi auto joten siksikään en tykkää. . Olikeesti ihan kun se ei tuntis mua ollenkaan .

No päivä alko töihin menolla ja kun tulin kotiin aloin ruokaa laittamaan , sitten siivous ja sitten koirat lenkille , pyykit pyörii ja eilen pestyt pinkkasin kaappiin ja nyt ketuttaan ihan hirveesti .

Laps oli tehnyt kivan kortin muuten kamalista kamalin päivä.

Jos edes yhden päivän vuodessa joku passais mua . Ni kiva olis .

En edes onnitteluja saati,että olisin saanut nukkua pidempään.

Nousun normaalisti lasten kanssa ylös ja mies jäi nukkumaan.

Uloskin mentiin ilman miestä.

Joka vuosi samna homma.

En kuulemma ole mieheni äiti niin minua ei tartte muistaa.