Lue keskustelun säännöt.
Kun toinen ei halua koiraa
Kuinka olette ratkaisseet tilanteen kun haluaisit koiran mutta puolisosi on sitä vastaan?
Kommentit (481)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HYVÄ, kun ei halua koiraa! Yököttävät, kuolaavat,haisevat elukat. Punkin kuljetuskoneet, saavat rauhassa levitellä joka paikkaan punkkeja, jotka levittävät vakavia sairauksia. Kun tuli korona (tarttui ja levisi jonkin verran) koko Suomi laitettiin hälytystilaan, estettiin ihmisten vapaa liikkuvuus, hysterisoitiin jne. Nämä löyhkäävät karvapallot sen sijaan saavat röyhiä ja haukkua sekä kulkea ympäriinsä. Metsästyskoirat vielä metsään levittämään. Turha puhua kauriista, aika lailla pienellä alueella pysyvät.
Onhan tuossa totuuden siemen, vaikken koiria vihaakaan. Itselleni en sellaista kyllä halua monestakaan syystä. Asumme alueella, missä on paljon koiria - myös monilla tuttavilla. Puutteellinen kasvatus ei tietty ole koiran syy, mutta käytännössä monet koirat ovat omistajiensa takia huonotapaisia. Kerjäävät ruokapöydästä, hyppivät päälle, pyrkivät haistelemaan haarojen väliä tai nylkyttämään ja räksyttävät kaikille ja kaikelle. Pari kertaa olen lupautunut koiranhoitajaksi tuttaville, mutta enää en ole .niin halukas. Koiranruokaa on joka paikassa, pyrkivät kokoajan sänkyyn makaamaan, pyörivät kokoajan kintuissa, syövät kengät sekä lasten lelut ja pyrkivät kokoajan nuolemaan naamaa. Lapsille olenkin sanonut, että kai te tiedätte missä sen kieli oli äsken kun annatte sen nuolla naamaanne? Aivan, sen munissa.
Jos sun lapset on jo aikuisia, niin missä veikkaat missä niiden kielet on siellä omien makuukammareiden kätköissä? Aivan, kaikennäköisten baarituttavuuksian haaroväleissä.
Ja olisi kiva kuulla mitä mieltä on ne ihmiset, jotka on hoitaneet sun lapsia kun ne oli pieniä. Jotenkin luulen, että eivät ole paljon eronneet käytöksellään tuosta omasta kuvauksestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en pystyisi olemaan sellaisen kumppanin kanssa joka ei voisi elää koirien kanssa, joten vaihtoehdoksi jäisi erota. Meillä onneksi tilanne on se että puoliso ymmärtää että koirat ovat minulle elämäntapa ja harrastus, ja että ne kuuluvat pakettiin. Koiria oli 2kpl jo ennen kuin tapasin puolisoni, ja pian 4kpl.
Tässä se koko pointti onkin. Niiden jotka eivät pidä eläimistä ei tule pariutua eläinrakkaiden ihmisten kanssa. Se on niin yksinkertaista.
Joo, mut mun lapset ei nuolekaan naapureiden kakkaa lenkkipolkujen varrelta. Muutenkin aivan ääliömäinen kommentti.
Silloin ei oteta koiraa. Ei siinä ole oikein muuta vaihtoehtoa, ellei sitten muuta asumusjärejstelyjä siten, että ostetaan toinen asunto, parisuhde jatkuu, mutta mlemmat osapuolet omissa asunnoissan ja koira asuu sen kanssa, joka koiran halusi.
Miksi näitä koiranaisia on niin helvetin paljon? Kai se piski on joku lapsen korvike. Jotenkin kaameaa. No, eipä ne heppatytöt ole paljon parempia. Molemmilla pakkomielteinen suhtautuminen älyttömään elukkaan. Koiraa varsinkin sekä paapotaan että kohdellaan kaltoin. Rakki syö parempaa ruokaa kuin nainen, mutta viettää päivät yksin siellä yksiössä kun nainen on pitkät päivät tienaamassa filettä rakille. Kivaa elämää koiralla. Pääsee ehkä kaks kertaa kuselle päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrostalossa asuvana koiran omistavana ihmettelen miksi kummassa koiran laittavat sellaiset, jotka eivät kouluta karvakaveriaan vaan jättävät eroahdistusta potevan koiransa naapurit kärsimään loputtomasta melusta: ulinasta, haukkumisesta ja vinkumisesta?!
Aamulla ulina alkaa klo 8 aikoihin ja pieni tauko 17 tienoilla. Sitten ilmeisesti ihmisen omat harrasteet muutaman tunnin ja parhaimmillaan kotiutuvat klo 22 tienoilla.
Parhaimmillaan alakerrasta viikonlopun juhlijat jättävät karvakaverinsa kärsimään kun yötä myöten poissa ihminen on, joten miksi nämä julmat eläinrääkkäjät ottavat koiran itselleen? Kysymättä edes naapureilta, tahtovatko naapurit joutua kuuntelemaan kärsivän koiran jatkuvaa kaltoinkohtelua?!
Hitto kun sapettaa tuo aivan aivoton toiminta. Ei ihme kun koiraviha kasvaa ja kukoistaa!
Vierailija kirjoitti:
Miksi näitä koiranaisia on niin helvetin paljon? Kai se piski on joku lapsen korvike. Jotenkin kaameaa. No, eipä ne heppatytöt ole paljon parempia. Molemmilla pakkomielteinen suhtautuminen älyttömään elukkaan. Koiraa varsinkin sekä paapotaan että kohdellaan kaltoin. Rakki syö parempaa ruokaa kuin nainen, mutta viettää päivät yksin siellä yksiössä kun nainen on pitkät päivät tienaamassa filettä rakille. Kivaa elämää koiralla. Pääsee ehkä kaks kertaa kuselle päivässä.
Toi tykkää vaan tosta koirasta eikä musta...mää-ä-ä-ä haluun, että musta tykätään enemmän...toi koira on ihan tyhmä...mä en enää leiki sun kanssa, kun sää tykkäät vaan tosta koirasta...byhyyy byhyyy....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, mut mun lapset ei nuolekaan naapureiden kakkaa lenkkipolkujen varrelta. Muutenkin aivan ääliömäinen kommentti.
Niin oli, kommenttisi oli ihan ääliömäinen. Ei tässä ketjussa pyydetty kommenttia sinun lapsistasi tai sinun mieltymyksistäsi. Itsekeskeinen, much?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Canis Lupus on passkaelukka.
Sai hyytana!
" LAUKAUS LAUKAUS LAUKAUS !!! "
Veronmaksajan näkökulmasta sanoisin samaa sinun kohdallasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ottaisi koiraa koska se ei ole mikään välttämättömyys vaikka eläimistä pidänkin.
Eläimen kanssa on omat huolensa ja eläin ei mene ihmisen edelle.
Voi kyllä menee, monenkin ihmisen edelle.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa asuvana koiran omistavana ihmettelen miksi kummassa koiran laittavat sellaiset, jotka eivät kouluta karvakaveriaan vaan jättävät eroahdistusta potevan koiransa naapurit kärsimään loputtomasta melusta: ulinasta, haukkumisesta ja vinkumisesta?!
Aamulla ulina alkaa klo 8 aikoihin ja pieni tauko 17 tienoilla. Sitten ilmeisesti ihmisen omat harrasteet muutaman tunnin ja parhaimmillaan kotiutuvat klo 22 tienoilla.
Parhaimmillaan alakerrasta viikonlopun juhlijat jättävät karvakaverinsa kärsimään kun yötä myöten poissa ihminen on, joten miksi nämä julmat eläinrääkkäjät ottavat koiran itselleen? Kysymättä edes naapureilta, tahtovatko naapurit joutua kuuntelemaan kärsivän koiran jatkuvaa kaltoinkohtelua?!
Hitto kun sapettaa tuo aivan aivoton toiminta. Ei ihme kun koiraviha kasvaa ja kukoistaa!
Moni sanoo olevansa niin eläinrakkaita vaan sanat ja teot ei vastaa toisiaan.
Eläinrääkkääjät kykenee jättämään karvakaverinsa kärsimään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en pystyisi olemaan sellaisen kumppanin kanssa joka ei voisi elää koirien kanssa, joten vaihtoehdoksi jäisi erota. Meillä onneksi tilanne on se että puoliso ymmärtää että koirat ovat minulle elämäntapa ja harrastus, ja että ne kuuluvat pakettiin. Koiria oli 2kpl jo ennen kuin tapasin puolisoni, ja pian 4kpl.
Tässä se koko pointti onkin. Niiden jotka eivät pidä eläimistä ei tule pariutua eläinrakkaiden ihmisten kanssa. Se on niin yksinkertaista.
Kyllä.
Hiusten halkomista ja hieman off-topic... mutta en ehkä itse käyttäisi "ei pidä eläimistä" saati "vihaa eläimiä" -ilmaisuja. Näitä näkee usein käytettävän. Esimerkiksi minusta monet koirat ovat oikein viehättäviä. En kuitenkaan voisi ottaa sellaista kotiin: ajankäyttö, sitovuus, vastuu, väsymys, pitkät poissaolot ja työmatkat, allergia.
Kyllä minäkin ymmärrän auringon tarkasti, että monille koirat ovat elämäntapa ja harrastus, kuuluvat pakettiin. Tästä oivalluksesta ei kuitenkaan seuraa, että
- alkaisin itsekin haluta samaa asiaa
- en pitäisi eläimistä saati että vihaisin niitä
Luultavasti monikaan kamarimusiikki-, roolipeli- tai mikroautoharrastaja ei lähde ajatuksesta, että ellei vastaantulija harrasta samaa lajia, hän ei "pidä siitä"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en pystyisi olemaan sellaisen kumppanin kanssa joka ei voisi elää koirien kanssa, joten vaihtoehdoksi jäisi erota. Meillä onneksi tilanne on se että puoliso ymmärtää että koirat ovat minulle elämäntapa ja harrastus, ja että ne kuuluvat pakettiin. Koiria oli 2kpl jo ennen kuin tapasin puolisoni, ja pian 4kpl.
Tässä se koko pointti onkin. Niiden jotka eivät pidä eläimistä ei tule pariutua eläinrakkaiden ihmisten kanssa. Se on niin yksinkertaista.
Sitä paitsi on aika merkittävästi eri asia, onko toisella koiria jo siinä vaiheessa, kun aletaan tapailla/seurustella, vai alkaako toinen kinuta niitä kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen, vaikka missään vaiheessa aikaisemmin ei ole se eläinrakkaus tullut mitenkään esiin. Tietenkin on ihan älytön ajatus, että olemassa olevat koirat pitäisi dumpata, mutta pitkässä suhteessa voi olla yllätys, jos toisesta yks kaks kuoriutuu koiraihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ratkaistu se niin, että meille ei tule koiraa. Meillä muu perhe haluaisi koiran, mutta tässä tapauksessa minä olen se, joka sitä vastustaa. Tiedän, että minun vastuulle sen hoitaminen kuitenkin alkuinnostuksen jälkeen jäisi. Mulla on muutenkin niin paljon hommaa, etten halua sitä enää lisää. Koirat maksaa, sotkee, niitä pitää ulkoiluttaa ja huoltaa ja myös ne sitovat. Joku tietty nyt viisauksissaan keksii verrata koiraa lapsiin, mutta se ei ole yhtään sama asia. Lapset kasvaa ja oppivat omatoimiseksi. Koira pysyy samanlaisena riippakivenä pahimmassa tapauksessa yli vuosikymmenen.
Hyvä ratkaisu sinulta.
Olisi itse pitänyt älytä tehdä ratkaisu ja nostaa kytkintä, kun koira tuli. Meillä kävi juuri näin, sen hoitaminen, lähinnä ulkoilutus ja ruoan osto jäivät minulle, vaikka vastustin koiran hankintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsikin itsenäistyy, koira tai kissa ei ikinä.
Koirat ja kissat kuolee saman ajan sisällä, lapsen perään voi joutua olemaan huolissaan loppuelämän jos on hyvä vanhempi...
SE koira käy sulle varmaan kaupassa kun olet vanha ja sairas etkä itse pääse, lämmiittää ruokaa ja nuolee naaman ja pyhkii per ceen.
Koiraa haaveileva harvoin miettii muiden oikeuksia elää rauhassa.
Kouluttamattomat eroahdistuksesta kärsivät kaverit jätetään heittopusseiksi ja naapureidenkin riesaksi.
Onko todella niin vaikeaa ymmärtää, miten oma minäminullekarvalaveri vaatii hankkijaltaan resursseja: aikaa ja koulutusta, rahaakin.
Koiria ei jätetä yksin jos eroahdistusta esiintyy. Hanki päivähoitopaikka. Älä käytä hyväksi ulkopuolisia tai laita vahinkoa kiertämään.
Onhan nuo koirat söpöjä, mutta ei lopulta haluta kumpikaan. Käyn sukulaisten koikkuja moikkaamassa välillä. Bordercollien pentu, joka syö leivät pöydiltä ja kiipeilee pöytien ja pianon päälle. :D Söi ulkona syksyn lehtiä, söi paskaa pihalla, koittaa karata naapurin pihaan, roikkuu remmissä hampaillaan yms. Mun vanhempien koira on todella ihmisläheinen, mutta voi olla vähän arvaamaton. Ei tykkää jos joku herättää unilta tai häiritsee syöntiä, mikä toki ymmärrettävääkin.
Kannattaa miettiä haluaako koiran oikeasti? Vaatii pitkiä lenkkejä ja paljon aikaa. On vaikeaa välillä päästä reissuun tai saada omaa aikaa. Söpöjähän ne on, mutta entäs jos se haukkuukin naapureita hereille tai kärsii eroahdistuksesta.
Yhdeksän vuotta kesti taivuttelu, kunnes sain ottaa pienen koiran, jonka hoidan sitten itse. Lopulta päädyin kasvattamaan koiria ja kotona yleensä 2-3 koiraa. Miehestä kehittyi sittenkin koiraihminen. Pesut, kynsien leikkuun yms ja ruokinnan jätti minulle. Muuten kyllä hoiti ja ulkoilutti, otti joskus jopa yhden koirista mukaan työreissuun. Usein tuossa varmaan taustalla se, ettei ole koskaan ollut koiraa, eikä ole niiden kanssa oppinut olemaan.
Hyvä ratkaisu sinulta.