Miksi lapselliset nii vihaa meitä lapsettomia???
Minä olin yksinöäinen nuori ja löysin vasta mieheni 26v. Päätettiin ettei haluta tehdä lapsia kun molempien mielenterveys ei ole kovin hyvä. Miksi pitää vihata??? Minä hoidaan joskus siskoni lapsia ja en vihaa lapsia. Minusta äidit ja isät ovat ihania ihmisiä. Lapsettomista puhutaan kurjasta, että me hörpitään viiniä ja tykätään matkustaa. Ei pidä paikkaansa omalla kohdalleni ainakaan. Olen kiltti ja empaattinen ihminen.
Kommentit (53)
Enemmän kuulee kyllä toisinpäin, miten lapsettomat haukkuu lapsellisia. Puhutaan jopa hyvinkin ikävästi lapsista, kuten tässäkin ketjussa huomaa. Osa jopa vihaa lapsia ja sitä en ymmärrä. Onko sitten ok vihata myös vaikka vanhuksia?
Minua ei kiinnosta muiden elämä tai valinnat, itse valitsin saada 2 lasta. Enkä pois vaihtaisi. En ole mistään kateellinen muille. Olen nykyään eronnut ja mikäs minua olisi estänyt jättämästä lapset isälleen ja olla korkeintaan viikonloppu äiti. Ex olisi varmaan huolehtinut heistä. Alkuun oli vuoroviikot, nykyään eivät juuri isällään käy, ehkä just viikonlopun. Eikä sekään haittaa, pääsen kyllä menoille jos haluan.
Itse taas en todellakaan hoida sisaruksen lasta, on kiljuva käytöstavaton kakara. Enkä myöskään pidä äitejä ja isiä ihanina ihmisinä, kun 95% heistä on ihan kädettömiä vellihousuja niiden pershedelmiensä kanssa.
Eihän edes lapsellisten elämät keskenään ole samanlaisia. Omakotitalossa asuva perhe, jossa lapset harrastavat paljon elää ihan toisenlaista elämää, kun kerrostalossa asuva harrastamaton perhe.
Vierailija kirjoitti:
Eihän edes lapsellisten elämät keskenään ole samanlaisia. Omakotitalossa asuva perhe, jossa lapset harrastavat paljon elää ihan toisenlaista elämää, kun kerrostalossa asuva harrastamaton perhe.
Miten omakoti- tai kerrostalossa asuminen liittyy asiaan? Entäs omakotitalossa asuva harrastamaton perhe ja kerrostalossa asuva harrastava perhe?
Ap;lla taitaa edelleen olla mielenterveysongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän edes lapsellisten elämät keskenään ole samanlaisia. Omakotitalossa asuva perhe, jossa lapset harrastavat paljon elää ihan toisenlaista elämää, kun kerrostalossa asuva harrastamaton perhe.
Miten omakoti- tai kerrostalossa asuminen liittyy asiaan? Entäs omakotitalossa asuva harrastamaton perhe ja kerrostalossa asuva harrastava perhe?
Omakotitalossa on aika paljon aikaa vievää hommaa kerrostalon sijaan. Samoin usein harrastukset vievät aikaa. Tässä siis lähinnä ajankäytön kannalta vertailtuna.
En minä ainakaan vihaa lapsettomia. Ihan oma asia hankkiiko lapsia vaiko ei.
Jos vähänkin epäröi, tai on jotain haasteita itsellä, ei lapsia pitäisi hommata kärsimään. Myös erotaan kovin helposti ja lapset jäävät heittopusseiksi kun koti hajotetaan. Surullista.
N45, äiti ja mummo
Ystävälläni on teini-ikäiset lapset, jotka eivät harrasta mitään joukkueurheilua tms. Ihan samanlaista meidän, pariskunnan, perusarki näyttää oleva kuin tuon ystävänkin. Ja ihan samalla tapaa pystyvät nykyisin lähtemään syömään tai johonkin teatteriin, matkalle.
Vierailija kirjoitti:
Koska niillä on pinna kireänä niiden rääkyvien käytöstavattomien kakaroidensa kanssa ja purkavat sen kiukkunsa viattomiin.
Mulla ei edellämainittujen kanssa pinna kiristy. Ehkä juuri siksi ettei omia lapsia ole eikä tule.
- lastenkodin ohjaaja, 33v
No ei kyllä ole minun korviini kantautunut tämmöistä. Voisko olla että kuvittelet asian? Ja jos, oletkohan ihan sinut päätöksesi kanssa?
Useammin kuulee miten lapsipeehwwt on muka itsekkäitä ja minä minä-ajattelijoita, kuten nyt tässäkin ketjussa jo huomaat. Miten heidän elämänsä on pilalla ja he on kateellisia lapsettomille jne.
On varmaankin niin, että oli lapsia tai ei, kusipäisiä ihmisiä on.
Jopa taas miksipoikaa miksittää. Mene kysymään ja palaa sittne kertomaan meille tutkimustuloksistasi
Vierailija kirjoitti:
Syitä on moniakin
- kateus velojen vapautta ja oletettua huolettomuutta kohtaan
- kyvyttömyys hyväksyä erilaisuutta
- itsekkyys, eli koetaan että minä saan päättää miten muiden pitää elää, minäminäminä
Omasta päästäsikö sitten nuo tempaisit?
On nimittäin juuri niitä argumentteja, joista lapsettomat TOIVOVAT, että heitä kadehditaan. Luin joskus pitkään jotain velapalstaa, ja siellä nämä lapsettomat arvostelivat ja ilkkuivat ankaralla otteella äitejä ja heidän "pershedelmiään" ( tällä nimellä he niitä kutsuivat) ja korostivat valtavasti olevansa onnellisen itsekkäitä, vapaita, kadehdittavia ja aivan varmasti ihmisinä tiedostavampia ja älykkäämpiä kuin nämä äidit.
Sama ajatus. En koe lapsellisten
minua lapsetonta mitenkään
vela-statukseni takia vihaàvan.
En todellakaan. Parhaat ystäväni
ovat kaikki äitejä ja isiä. x