Lasten turha komentelu

Vierailija kirjoitti:

Mä ymmärrän mitä ap hakee. Tilanteita, jossa lapsi ei tee oikeastaan mitään ja silti hänelle huudetaan. Esim. jalkakäytävällä, lapsi kävelee reunassa nätisti ja kun kävelen vastaan, aletaan lasta sättiä vihaisesti, että hänen pitää väistää. Vaikka ei ole mitään syytä. Ehkä tässä ennakoidaan tilanteita tai taustalla on jotain muuta?

Tai lapsi seisoskelee jossain seinän vieressä ja hänelle karjutaan että ei pidä seistä keskellä. Sellainen kohtuuton vihaisuus lasta kohtaan, joka ei oikeastaan edes tee muuta kun on ja hengittää. 

Lapseni isästä kuoriutui lapsen synnyttyä lyttääjä, joka omasta mielestään oli itse täydellinen ja minä tai lapsi ollaan jotain vammaisia joita pitää koko ajan olla haukkumassa ja ojentamassa.

Ero tuli aika äkkiä, mutta olisi ollut parempi jos olisin tajunnut vieraannuttaa aktiivisesti lapsen isästään.

Lapsen ollessa taapero hän harjoitteli tasapainoa kävelemällä hiekkalaatikon reunaa pitkin. Isä veti hysteeriapultit ettei lapsi saa siinä kävellä ettei vaan horjahda. Ihan kuin se horjahtaminen olisi mitään haitannut, päin vastoin jos nousee jatkamaan harjoittelua.

Myös se juuri oikea millin kymmenys tien reunasta olisi pitänyt lapsen oppia, itse en nähnyt muuta kuin normaalisti kävelee tien laitaa, isä raivosi milloin että kävelee liian sivussa, milloin keskellä tietä. Mitään eroa en nähnyt näiden kahden kävelylinjan välillä, koska se oli ihan vain isän korvien välissä.

Minä kauhea hirviö joka ei lapsestaan välitä (exän lähes päivittäinen julistus milloin mistäkin) kehtasin kannustaa lasta kokeilemaan rajojaan, jopa kiipeämään korkealle puuhun ( alas kun tuli tarvitsi apua) kun sitä halusi, olin itsekin lapsena kiivennyt puissa. Niin oli lapsen isäkin, mutta mitään tällaista ei olisi pitänyt sallia lapselle.

Minä valitsin taisteluni, niihin kuului esim. se hampaiden pesu aamuin illoin, ei mitkään saako jakausta pitää siinä missä se luonnollisesti on vai pitääkö se väkisin yrittää siirtää kohtaan mihin se ei asetu (tämäkin oli lapsen isän keksimä taistelu johon minun olisi pitänyt ryhtyä, jälleen olin hirviö joka ei lapsestaan välittänyt kun ei kiinnostanut, ei jostain syystä aikonut itse tätä taistelua käytännössä toteuttamaan). Minulle riitti että hiukset on puhtaat ja pysyy pois naamalta.

Toiset oppii kerralla , toiset vaatii yli tuhat toistoa. Mutta joo ymmärrän pointin. Tuollainen turha jankkaava jatkuva käskeminen menee varmaan lapseltakin ohi ja teho on nolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tuolla tavalla ainakin saa kasvatettua passiivisia, arkoja ja aloitekyvyttömiä lapsia. Siinä on selkeä ero komentaako lasta juoksemasta auton alle kun koko ajan ohjeistaa, neuvoa, kieltää, päsmäröidä, puuttua, hokea eit ja älä. 

Mä olen nyt 15 vuotta komentanut ja päsmäröinyt muun muassa pesemään hampaat aamuin illoin. 13-vuotias olisi tänäänkin lähtenyt kouluun hampaita pesemättä ja likaisissa vaatteissa, jos en olisi päsmäröinyt. En tiedä olisiko hänellä hampaita edes suussa ilman tätä ikävää nazzimuzzia, joka päsmäröi kaikki ryhmät rutiinit. Ja vaikea kuvitella, että aloitekyky olisi yhtään parempi kuin nyt.

Yllätäpä lapsesi ja ole päsmäröimättä. Eka viikko on varmaan hirveää ja lapsi saapuu myöhässä ja likaisena kouluun. Sitten alkaa tapahtua. Voit vinkata opelle siitä, että tällainen kaavatusteema nyt kotona. Varmsti ymmärtää.

Bonuksena jossakin vaiheessa lapsesi saa toimintakykynsä palautettua ja kuuntelee sinua muutenkin. Edellytyksenä tosiaan tuo ohjeistamistauko ja siihen liittyvä epäluottamuksen näkyvä ilmaisu. Et kumminkaan tee. 

Vierailija kirjoitti:

He tekevät siinä täysin oikein, että komentelevat lapsiaan ! Se kuuluu asiaan ! Eivät lapset muuten mitään opi. Ei se ole suinkaan turhaa ! Useimmiten lapset ovat sen jopa ansainneet. Ja kotikasvatus on nolla luokkaa sille, joka EI komentele lastaan. 

Jaa. Mulla on monta lasta, jotka näyttävät pärjäävän töissä ja sosiaalisesti ja muutenkin hyvin. 

Oma äitini nalkutti kyllä jatkuvasti ollessani lapsi. En ottanut häntä tosissani ja itselläni oli jatkuvasti huono omatunto jostakin epämääräisestä asiasta. En mielestäni osannut kuitenkaan mitään. Päätin, että minun lasteni ei tarvitse tuollaista 'small talkia' ikinä kuunnella. 

Olin lapsilleni joissakin asioissa aika tiukka, sääntöjä kyllä aika ajoin perustelin, mutta useimmiten en niistä neuvotellut. Oma tehtäväni oli pitää kieleni kurissa ja olla enemmän läsnä. Se opittu marmatus jäi pois, hyvät on välit olleet lapsiin tähän mennessä koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vanhemmat myös harjoittavat näytösluontoista kasvatusta bussissa tai esimerkiksi kaupassa.  He koko ajan ohjailevat lastaan ja keskustelevat tämän kanssa kovaan ääneen tyylillä näin hyvin meillä kasvatetaan.  Tyylin tunnistaa heti, kun sen kuulee.  Käy vähän sääliksi näitä lapsia.  Lapsellakin on mielestäni oikeus saada ohjeensa yksityisesti  toisten vieressä ihmettelemättä.  Hyvä tietysti, että ylipäätään puhuvat lapsen kanssa, jotkuthan vain räpläävät kännykkää.

No tämä! Tätä näytöskasvatusta en ole missään huomannut niin paljon kuin Suomessa. Loputon kämätys lapsille muistuu mieleen samalla kun laskeutuu lentokentälle. Näitä vanhempia on tässä maassa joka paikassa.

Kieltämättä lapsiparkojen vanhemmista ei saa mitenkään älykästä kuvaa. Komentoja tulee melkein taukoamatta, huomiota herättävällä äänenvoimakkuudella. Tehokin näyttää olevan olematon.

Ilmeisesti lapsia ei ole tarpeeksi sosiaalistettu, kun pillastuvat täysin päästessään ulos. Tällainen käytös henkii ennemminkin vanhempien sosiaalista 'jännitystä'. Kovin kaakatus käy mielestäni ruotsinlaivoilla.

Rajattomat lapset on eri asia, niitä on joka maassa. Mutta tässä kyse vanhempien esiintymistarpeesta.

Suomessa lapsia ei voi juuri pakottaa eikä painostaa, joten vanhempien komennot muodostuvat usein sellaiseksi taustahälinäksi josta ei tarvitse piitata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lapsi ei ole aikuisen orja. Ihmisoikeudet koskevat myös lapsia."

Voi Pyhä Sylvi! No. Antakaahan lastenne juosta vilkkaalle kadulle autojen sekaan ja hukkua veteen. Minä ainakin kiellän lapsiani tekemästä sellaisia asioita, joista voi seurata jollekin vahinkoa.

Nyt meni tunteisiin :D

Taidat olla se vanhempi joka papattaa lapselleen taukoamatta "älä mene sinne, älä koske siihen, älä juokse, älä hypi, älä hengitä noin, älä älä älä älä älä".

Ei mikään ihme, että lapsesi haluaa juosta auton alle. 

Kerta riittää. Sitten ohjataan jo kädellä.

Eli loukataan lapsen koskemattomuutta. Miltä sinusta tuntuisi jos vaikka naapurisi tarttuisi sinusta kiinni jos joku mitä teet ei olisi naapurin mieleen?

Et ole tosissasi - vertaat johonkin naapuriin koskemista siihen, että ohjailee omaa lastaan vaikka kädestä tai olkapäästä tarttumalla. 

Olin kaupassa käymässä ja kaksi lasta juoksee ja huutaa pitkin käytäviä. Äiti komentaa kovalla äänellä että lopettakaa juokseminen ja huutaminen. Ehkä viidennen kerran, kun äidinkin ääni jo kaikui pitkin kauppaa, sanoi että jos nyt eivät tottele niin illalla ei tule tablettia. Tämänkin uhkauksen kuulin monta kertaa. Uskoisin, että kotona tuli tabletti käteen, että äiti saa levähtää. 

Olisiko lapset voinut heti pysäyttää, ottaa kädestä kiinni ja napakasti kertoa, että käytös ei ole hyväksyttävää. Voi kertoa, että tämän jatkuessa tablettia ei tule ja kuljetaan äidin kädessä. Tästä pitää myös pitää kiinni.

Paljon näkee ja kuulee, että uhkaillaan mitä tapahtuu, jos ei tottele tai toimi toivotulla tavalla. Mutta näistä ei pidetä kiinni ja lapsi tietää, ettei mitään tapahdu. 

Vierailija kirjoitti:

Olin kaupassa käymässä ja kaksi lasta juoksee ja huutaa pitkin käytäviä. Äiti komentaa kovalla äänellä että lopettakaa juokseminen ja huutaminen. Ehkä viidennen kerran, kun äidinkin ääni jo kaikui pitkin kauppaa, sanoi että jos nyt eivät tottele niin illalla ei tule tablettia. Tämänkin uhkauksen kuulin monta kertaa. Uskoisin, että kotona tuli tabletti käteen, että äiti saa levähtää. 

Olisiko lapset voinut heti pysäyttää, ottaa kädestä kiinni ja napakasti kertoa, että käytös ei ole hyväksyttävää. Voi kertoa, että tämän jatkuessa tablettia ei tule ja kuljetaan äidin kädessä. Tästä pitää myös pitää kiinni.

Paljon näkee ja kuulee, että uhkaillaan mitä tapahtuu, jos ei tottele tai toimi toivotulla tavalla. Mutta näistä ei pidetä kiinni ja lapsi tietää, ettei mitään tapahdu. 

Vaikka tablettiuhkaus pitäisi niin ei pikkulapsi kunnolla tajua rangaistusta joka on mahdollisesti tulossa vasta joskus tunnin päästä. Rangaistuksen pitää tulla heti ja siinä paikalla jotta se tehoaa.

Toisaalta ostosten teko ei oikein onnistu jos pitää samaan aikaan kahta lasta kädestä kiinni. Yksikin kädestä roikkuva lapsi on jo ongelma.

Lapset valjaisiin niin kyllä loppuu juoksentelu.

Vierailija kirjoitti:

Yhtä lasta jopa kiellettiin menemästä kaivoon. 

Menikö se? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vanhemmat myös harjoittavat näytösluontoista kasvatusta bussissa tai esimerkiksi kaupassa.  He koko ajan ohjailevat lastaan ja keskustelevat tämän kanssa kovaan ääneen tyylillä näin hyvin meillä kasvatetaan.  Tyylin tunnistaa heti, kun sen kuulee.  Käy vähän sääliksi näitä lapsia.  Lapsellakin on mielestäni oikeus saada ohjeensa yksityisesti  toisten vieressä ihmettelemättä.  Hyvä tietysti, että ylipäätään puhuvat lapsen kanssa, jotkuthan vain räpläävät kännykkää.

No tämä! Tätä näytöskasvatusta en ole missään huomannut niin paljon kuin Suomessa. Loputon kämätys lapsille muistuu mieleen samalla kun laskeutuu lentokentälle. Näitä vanhempia on tässä maassa joka paikassa.

Kieltämättä lapsiparkojen vanhemmista ei saa mitenkään älykästä kuvaa. Komentoja tulee melkein taukoamatta, huomiota herättävällä äänenvoimakkuudella. Tehokin näyttää olevan olematon.

Ilmeisesti lapsia ei ole tarpeeksi sosiaalistettu, kun pillastuvat täysin päästessään ulos. Tällainen käytös henkii ennemminkin vanhempien sosiaalista 'jännitystä'. Kovin kaakatus käy mielestäni ruotsinlaivoilla.

Rajattomat lapset on eri asia, niitä on joka maassa. Mutta tässä kyse vanhempien esiintymistarpeesta.

Suomessa lapsia ei voi juuri pakottaa eikä painostaa, joten vanhempien komennot muodostuvat usein sellaiseksi taustahälinäksi josta ei tarvitse piitata.

Silloin pitää muiden aikuisten puuttua asiaan. Koko kylä kasvattaa on erinomainen slogan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vanhemmat myös harjoittavat näytösluontoista kasvatusta bussissa tai esimerkiksi kaupassa.  He koko ajan ohjailevat lastaan ja keskustelevat tämän kanssa kovaan ääneen tyylillä näin hyvin meillä kasvatetaan.  Tyylin tunnistaa heti, kun sen kuulee.  Käy vähän sääliksi näitä lapsia.  Lapsellakin on mielestäni oikeus saada ohjeensa yksityisesti  toisten vieressä ihmettelemättä.  Hyvä tietysti, että ylipäätään puhuvat lapsen kanssa, jotkuthan vain räpläävät kännykkää.

No tämä! Tätä näytöskasvatusta en ole missään huomannut niin paljon kuin Suomessa. Loputon kämätys lapsille muistuu mieleen samalla kun laskeutuu lentokentälle. Näitä vanhempia on tässä maassa joka paikassa.

Kieltämättä lapsiparkojen vanhemmista ei saa mitenkään älykästä kuvaa. Komentoja tulee melkein taukoamatta, huomiota herättävällä äänenvoimakkuudella. Tehokin näyttää olevan olematon.

Ilmeisesti lapsia ei ole tarpeeksi sosiaalistettu, kun pillastuvat täysin päästessään ulos. Tällainen käytös henkii ennemminkin vanhempien sosiaalista 'jännitystä'. Kovin kaakatus käy mielestäni ruotsinlaivoilla.

Rajattomat lapset on eri asia, niitä on joka maassa. Mutta tässä kyse vanhempien esiintymistarpeesta.

Suomessa lapsia ei voi juuri pakottaa eikä painostaa, joten vanhempien komennot muodostuvat usein sellaiseksi taustahälinäksi josta ei tarvitse piitata.

Silloin pitää muiden aikuisten puuttua asiaan. Koko kylä kasvattaa on erinomainen slogan. 

Lähempänä totuutta on se, että koko kylä tekee lasun jos ilkeä äiti tai isä komentaa lapsiaan. Pitää muistaa positiivinen kasvatus ja tunnetaidot.

On se komentelu minustakin ärsyttävää ja poden siitä lähes jatkuvaa huono äiti -fiilistä. Mutta kun esikoinen on järjettömän vilkas, ei kuuntele ja päätyy vaaratilanteisiin niin sisällä kuin ulkona, on häntä pakko komentaa ja muistuttaa, miten missäkin kuuluu toimia. Muuten saisi köyttää narulla kiinni omaan vartaloon. Saa kyllä kiikkua ja kokeilla taitojaan, kun ei ole vaaraa isosta vahingosta. 

Mutta esimerkiksi vuosi meni siinä, että pyöräilee tien laidassa ja katsoo molempiin suuntiin ennen tien ylittämistä. Lähitienoo raikasi, kun komennettiin pysähtymään ja muutaman kerran palattiin kotiin pyörä toisessa, raivoava lapsi toisessa kainalossa. Jotkut vaan vaatii enemmän toistoja ja kovempaa ohjeistusta kuin toiset. Toki käsitellään nämä rauhassa jälkikäteen, että lapsi ymmärtää, mikä meni väärin ja miten ensi kerralla yritetään toimia.

Sitten näkee somessa näitä proliikuntamammoja, joiden mielestä on ihan ok että lapsi murtaa luunsa kun harjoittelee. Että niin se resilienssi kasvaa ja rajat opitaan. Meillä raja menee siinä, että kenenkään luut ei murru tai saada nuotiosta palovammoja tms. Lääkärireissuja vaativia vahinkoja. 

Yleensä vanhemmat tuntevat omat lapsensa, eikä niitä kieltoja turhaan jaella. Joillain lapsilla kun jos et pysäytä peliä heti alussa, lähtee aika äkkiä lapasesta eikä siinä vaiheessa ole välttämättä enää helppoa saada lasta kontrolliin. On helppo huudella, jos on saanut arpajaisissa miellyttämishaluisen lapsen, mutta usein kyllä toinen erilainen lapsi korjaa harhaluulot.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä vanhemmat tuntevat omat lapsensa, eikä niitä kieltoja turhaan jaella. Joillain lapsilla kun jos et pysäytä peliä heti alussa, lähtee aika äkkiä lapasesta eikä siinä vaiheessa ole välttämättä enää helppoa saada lasta kontrolliin. On helppo huudella, jos on saanut arpajaisissa miellyttämishaluisen lapsen, mutta usein kyllä toinen erilainen lapsi korjaa harhaluulot.

Vanhempien joiden lapsi on lahkeessa kiinni nysväävä ujo ja superkiltti tapaus on vaikea ymmärtää sitä että miksi vilkkaiden lasten vanhemmat "eivät vaan kasvata lapsiaan". Ei ymmärretä sitä, että lapsissa on isoja temperamenttieroja jotka eivät johdu kasvatuksesta. Sille vilpertillekin on miljoona kertaa sanottu, että ei saa kiivetä kaupassa hyllyyn mutta silti se on sinne kiipeämässä.

"Sille vilpertillekin on miljoona kertaa sanottu, että ei saa kiivetä kaupassa hyllyyn mutta silti se on sinne kiipeämässä."

Mutta mikä saa vanhemman ajattelemaan että kielto numero 100 äkkiä tehoaisi jos ne 99 edellistä eivät ole?

Eli vaikka miten temeperementti olisi erilainen, tuossa toistetaan samaa toimimatonta komentoa kerta toisensa jälkeen ja toivotaan että se joskus tehoaisi. Kuitenkin sellainen käytännössä vie kaiken tehon kiellolta jos sitä voi silti rikkoa miten haluaa.

Lapsille koko ajan hoettavat kiellot eivät ole oikeastaan suunnattu enää sille lapselle vaan ne ovat vanhemman esitys ympäristölle siitä että hän kyllä yrittää pitää lastaan kurissa vaikka se ei ehkä käytännössä onnistukaan.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vanhemmat myös harjoittavat näytösluontoista kasvatusta bussissa tai esimerkiksi kaupassa.  He koko ajan ohjailevat lastaan ja keskustelevat tämän kanssa kovaan ääneen tyylillä näin hyvin meillä kasvatetaan.  Tyylin tunnistaa heti, kun sen kuulee.  Käy vähän sääliksi näitä lapsia.  Lapsellakin on mielestäni oikeus saada ohjeensa yksityisesti  toisten vieressä ihmettelemättä.  Hyvä tietysti, että ylipäätään puhuvat lapsen kanssa, jotkuthan vain räpläävät kännykkää.

Niin kutsuttu nepsyvalmentajanuotti.

Vierailija kirjoitti:

"Sille vilpertillekin on miljoona kertaa sanottu, että ei saa kiivetä kaupassa hyllyyn mutta silti se on sinne kiipeämässä."

 

Mutta mikä saa vanhemman ajattelemaan että kielto numero 100 äkkiä tehoaisi jos ne 99 edellistä eivät ole?

Eli vaikka miten temeperementti olisi erilainen, tuossa toistetaan samaa toimimatonta komentoa kerta toisensa jälkeen ja toivotaan että se joskus tehoaisi. Kuitenkin sellainen käytännössä vie kaiken tehon kiellolta jos sitä voi silti rikkoa miten haluaa.

Jos kasvatustieteilijöitä kuuntelee niin siellähän toistuu jatkuvasti se näkemys, että lasta pitää opettaa ja että opettaminen on ainoa mikä auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsille koko ajan hoettavat kiellot eivät ole oikeastaan suunnattu enää sille lapselle vaan ne ovat vanhemman esitys ympäristölle siitä että hän kyllä yrittää pitää lastaan kurissa vaikka se ei ehkä käytännössä onnistukaan.

Usko pois, ei kukaan täysjärkinen yleisön takia kieltele. Kyllä se itseäkin suututtaa sanoa samasta asiasta monta kertaa, mutta ei se auta muu. Ajan myötä se uppoaa kyllä kovimpaankin kalloon, kunhan pysyy johdonmukaisena.