Minkä ikäinen olit tajutessasi ettet tahdo parisuhdetta?

Vierailija kirjoitti:

En ole ollut yhdessäkään parisuhteessa ollut, koskaan. Tiesin sen jo penskana että haluan olla yksin ja omassa rauhassa. Aivan parasta kun saa kotona olla ja tehdä mitä haluaa, ei ole mikään moottoriturpa jätkä koko ajan jostain jäkättämässä

Niin ja uhkailemassa, painostamassa ja pakottamassa.

Nelikymppisenä. Olen ollut nyt yksin kymmenen vuotta, aina välillä on ollut pientä sutinaa, mutta suhteen vakavoituessa laitan liinat kiinni. En enää halua, enkä jaksa tehdä kompromisseja pienissä arkisissa asioissa ja sopeuttaa elämääni toisen rytmeihin. Elämä on täyttä ja rikasta jo nyt, on kaunis koti, harrastuksia ja ystäviä, mielenkiintoinen työ, lapsetkin jo aikuisia, on niin helppoa elää vain itselle.

Olen ollut ilman parisuhdetta mieheen suunnilleen jostain parikymppisestä asti, ja edelleen välillä unohdan, että se on ihan paskaa ja haaveilen rakkaudesta. Nykyään 35v. Mutta käytännössä yksikään tuttavuus ei enää etene sille asteelle, sillä tulee aika nopeasti oman mukavuusalueen raja vastaan esim. siinä että pitäisi romantisoida tuntemattomia eli nuoleskella ja paneskella. Sitten taas välittäminen on itselle niin luontaista, että tuntuu i d i oottimaiselta, miten miehet eivät jaa sitä vaan kyräilevät ja haluavat r aiskata, ilmaiseksi. Mielestäni miehet eivät sovellu parisuhteisiin vaan heidän kannattaa keskittyä liike-elämään, tappeluun ja sen sellaiseen. Silloinkin kun sitä hoivavaistoa on, se on vääränlaista: esimerkiksi omat resurssit hoardataan ja naista tyyliin maksimissaan silitetään ja kehutaan. Ja tätä vasten pitäisi sitten päästä siittämään naista säännöllisesti, saada 24/7 accessa hänen elämäänsä, kotiinsa, jne... Ihan todella naurettavaa ja paska diili.

Jotkut varakkaammat miehet kyllä tarjoavat ja jakavat siinä mielessä omaansa, mutta yhtyminen on ikuinen sidos. Se ei ole minkään parin euron drinkin arvoinen, eikä edes 10 illallisen. Tämä on asia jonka miehet opettelevat tai häipyvät elämästäni kokonaan, itselleni se on sinänsä ihan se ja sama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ollut yhdessäkään parisuhteessa ollut, koskaan. Tiesin sen jo penskana että haluan olla yksin ja omassa rauhassa. Aivan parasta kun saa kotona olla ja tehdä mitä haluaa, ei ole mikään moottoriturpa jätkä koko ajan jostain jäkättämässä

Niin ja uhkailemassa, painostamassa ja pakottamassa.

Tai r aiskaamassa, kuorsaamassa tai muuten häiritsemässä unta, raahaamassa kotiinsa ällöjä kavereitaan, jne.

Nyt 24-vuotiaana ollut reilu vuoden sinkkuna, enkä todellakaan etsimällä etsi enää ketään, enkä suostu surkeisiin suhteisiin.

Pari 2 vuoden suhdetta takana, ja siinä vaiheessa paljastuu, millainen pettäjä ku s i pää se toinen onkin oikeasti, vaikka 2  vuotta jaksanut esittää muuta. Huoh.

Vierailija kirjoitti:

Se oli minulla sisäsyntyinen tieto.  Muutaman epäonnistuneen parisuhdekokeilun jälkeen myönsin.itselleni, että ihmisen täytyy kuunnella intuitiotaan,  muuten aiheuttaa tuskaa sekä itselleen että toiselle.  Olin silloin n.35-vuotias.  Rauha on palannut sieluuni, olen onnellinen.  Olen melko seurallinen ihminen, mutta parisuhde ei sovi minulle. 

Suuri osa eläimistä ei elä "parisuhteissa" vaan laumoissa ja monilla nämä laumat ovat myös sukupuolijaoteltuja, erityisesti nisäkkäillä. Sosiaalisuus on monella lajilla erittäin normaalia, sen sijaan jatkuva seksuaalikäytös täysin epänormaalia ja sitä pidettäisiin luonnossa jopa sairautena. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliskoha ollu 35 tai vähän päälle. Takana monia, siis todella monia, lyhyitä ja pitkiä suhteita joista yksi avioliitto jossa lapsia. Lopulta hoksasin että en halua suhteita vaan pelkkää seksiä ja sitä onkin sitten riittänyt.

M45

Miesh0ro 🤮

Joo siittävä koiras h uoripukki löytänyt kutsumuksensa, siittämisen :'D Ahahah

Mummelit taas katkeria, kun eivät löydä ketään jolle motkottaa ja kenen siivellä elää :D Seksikään ei varmaan kiinnosta

Vierailija kirjoitti:

Mummelit taas katkeria, kun eivät löydä ketään jolle motkottaa ja kenen siivellä elää :D Seksikään ei varmaan kiinnosta

No miksi ihmeessä kiinnostaisi tulla hedelmättömästi siitetyksi tuhansia kertoja? R aiskatkaa toisianne nautintotarkoituksessa. 

Tiesin jo nuorena etten halua minkäänlaista parisuhdetta ja hyvin on pärjätty 35 vuotta..

Teininä naiset kiinnosti, mutta naiset ei ollet kiinnostuneet, 30-40 vuotiaana oli vientiä vaikka kuinka paljon, oli lyhyttä ja pitempää suhdetta, 40+ tuli kokeiltua koti leikkejä, 2 vuotta riitti toteamaan, ettei ollut mun juttu, sitten etäsuhteita, nyt 50+ kaikki jääneet ja nyt on hyvä olla ihan itsekseni, en vaihtaisi mihinkään.

vela M59 

En ole vieläkään tajunnut.70v

Viisikymppisenä tajusin, että parisuhteet on nyt nähty. Olen jossain määrin a-seksuaali. Joten senkin takia helpompaa olla sinkku. 

Vierailija kirjoitti:

Mummelit taas katkeria, kun eivät löydä ketään jolle motkottaa ja kenen siivellä elää :D Seksikään ei varmaan kiinnosta

Seksi kiinnostaa kyllä, mutten sen takia ala enää pyörittämään täysihoitolaa ja katsomaan yhtään reppanaa sohvallani. Keski-ikäinen mies ei ymmärrä omaa parastaan, itsepintaisesti pidetään kiinni vanhoista toimintatavoista, vaikkei niistä ole ikinä seurannut muuta kuin motkotusta, ihmeellistä.

16-vuotiaana. T. 66-vuotias vanhapoika

Olen nyt 35v. Takana on yksi pidempi parisuhde ja muutamia lyhyitä viritelmiä. Pitkään haaveilin "siitä oikeasta" ja koin useita pettymyksiä. Viimeisen vuoden aikana olen oivaltanut, että oikeastaan minun on tosi hyvä näin. Elämäni on juuri sellaista kuin haluan enkä tiedä osaisinko tai haluaisiko enää elää parisuhteessa. Satunnaista seksiä sekä muuta fyysistä läheisyyttä saan parilta pitkäaikaiselta kaveriltani, joiden kanssa fwb toimii mutta parisuhde ei tulisi kuuloonkaan. 

N35

33v. Tämä sen jälkeen kun ex petti minua 11,5 vuotta kestäneen suhteessamme kymmenen kuukautta yhteisen tutun naisen kanssa samaan aikaan kun paras ystäväni kuoli, viimeinen lemmikkini 18v kissa kuoli, äidilläni todettiin syöpä ja itse sairastuin myös stressin takia niin että kehoni oli vuoden tulehdus kierteessä, 3 eri antibiootti kuuria. Sain myös kolmen päivän kestävän psykoosin. Ja tämä kaikki kun hän tiesi että minulla ei ole tukiverkkoa.

Tiedän iän, jolloin selvisi että en tulisi sellaista saamaan, mutta lienee eri asia...

Olen rauhaarakastava haaveilija, ja nuorena oli kiusallista kun setämiehet kyseli no joko on pantu lihaa kissiltä piiloon?

Olen aina tiennyt etten suhteilua jaksa, koska naisen työ on loputon. Silti olen seurustellut, mukaillut, myötäillyt, palvellut ym. 

Biologinen kello on lopettanut tikityksen, ja tilalle tullut villahuopa, päikkärit ja terveysnäkökulma.

Suihkussakaan en viitsi joka päivä käydä, joten haju toimii hyvänä karkottimena...