Mitä koululiikunnasta sitten jäi käteen?

Inho peräpalloon ja hiihtoon ainakin. Tehokkaasti vei liikunnan ilon. 

Viha kaikkea liikuntaa kohtaan. 

Inho kaikkea liikuntaa kohtaan. En seuraa urheilua edes televisiosta, varsinkaan joukkuelajeja. Syynä se, että koulussa ei opetettu lainkaan joukkuepelien sääntöjä, mutta huudettiin opettajaa myöten jos teki sääntövirheen. Tämä siis kasarin lopussa-ysärin alussa, jolloin mahdollisuus selvittää säännöt itse oli vaikeampaa kuin nykyään.

Arpi suunnistusreissulta. 

Arpi jäi käteen - kyynärpäähän - jalkapallosta.

Jäi lähinnä vastenmielisyys liikuntaa kohtaan. Jatkuvaa mittaamista mittaamisen perään. Sen sijaan arvostelu olisi tyyliin hyväksytty/hylätty. 

Vierailija kirjoitti:

Viha kaikkea liikuntaa kohtaan. 

Jos ne olisivat vain harvoja joille on jäänyt inho ja viha liikuntaa kohtaan niin se ei niin haittaisi. Se on järkyttävän yleistä kuinka moni alkaa vihata liikuntaa koulun liikuntatuntien takia. Liikunnan opettajat pitäisi valita jollain muulla tavalla. Vika ei aina ole opettajissa mutta liikunnassa tuo korostuu niin paljon että vikaa on ainakin liikunnan opettajissa. 

No ne pahat muistot siitä toisesta ketjusta...

No, mitä ei ainakaan kannata tehdä, on jäädä rypemään lapsuuteen. Jos et ole itsellesi aikuisena keksinyt mitään miellyttävää tapaa liikkua, oma moka.

Inho itseä kohtaan joukkuepeleissä. En harrastanut itse vapaa-ajallani mitään joukkuepelejä ja koulun liikuntatunnilla mokailin osaamattomuuttani ja tahtomattani.

Lähinnä se, että tuli kokeiltua sellaisiakin lajeja joita ei vapaa-ajalla harrastanut. Osa niistä oli kivoja, osa ei, mutta ei se vaarallista ollut kokeilla pari kertaa. 

Huonot muistot huonosta opetuksesta ja kohtuuttomasta stressistä, joka oppiaineesta sellaisena toteutuksena aiheutui. Omiin myöhemmän elämän liikuntatottumuksiin sillä ei ollut haitallisia vaikutuksia.

Ainakin inho koripalloon, lentopalloon, pesäpalloon ja telinevoimisteluun.

Annoin lupauksen siitä, etten enää ikinä koskaan milloinkaan laita jalkaani suksia tai luistimia. Se on muuten ainoa lupaukseni elämäni aikana, joka on pitänyt ja tulee pitämään maallisen taaperrukseni loppuun asti.

Jäi myös ikuinen inho sisäliikuntaa kohtaan sen kaikissa muodoissa. Urheilutilojen hajukin oksettaa.

kivoja kokeiluja eri lajeista, joita ei olisi tullut koskaan muuten kokeiltua

Lenkkeily ja voimanosto. Opettaja antoi mennä joko kävelemään tai salille jos paskapallopelit tai muu homostelu ei kiinnostanut. Siitä kiitos hänelle.

Liikunta taitaa olla ainoa oppiaine, jossa pitää itse osata kaikki täydellisesti ilman opetusta. Ainakaan meidän koulussa ei koskaan opetettu mitään liikuntatunneilla. Sanottiin vaan, että nyt on pesäpalloa/kuntopiiriä/sählyä... edes kuntosalilla ei kukaan opettanut, sinne vaan laitteisiin ja pärjäilkää.

Ap valehtelee. Hän veti liikuntasalin suihkussa käteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viha kaikkea liikuntaa kohtaan. 

Jos ne olisivat vain harvoja joille on jäänyt inho ja viha liikuntaa kohtaan niin se ei niin haittaisi. Se on järkyttävän yleistä kuinka moni alkaa vihata liikuntaa koulun liikuntatuntien takia. Liikunnan opettajat pitäisi valita jollain muulla tavalla. Vika ei aina ole opettajissa mutta liikunnassa tuo korostuu niin paljon että vikaa on ainakin liikunnan opettajissa. 

ainahan joukossa on muutama erityisherkkä uhriutuja, vaikka opettaja olisi kuinka hyvä.

huono numero liikunnassa kertoo työhaastattelijallekin, että tässä on hankala tapaus, jota ei kannata palkata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viha kaikkea liikuntaa kohtaan. 

Jos ne olisivat vain harvoja joille on jäänyt inho ja viha liikuntaa kohtaan niin se ei niin haittaisi. Se on järkyttävän yleistä kuinka moni alkaa vihata liikuntaa koulun liikuntatuntien takia. Liikunnan opettajat pitäisi valita jollain muulla tavalla. Vika ei aina ole opettajissa mutta liikunnassa tuo korostuu niin paljon että vikaa on ainakin liikunnan opettajissa. 

Ne jotka eivät osaa, opettavat. Ja ne jotka eivät osaa opettaa, toimivat liikunnanopettajina.