Epärealistiset asiat tv-sarjoissa - peukutusketju

Vierailija kirjoitti:

Monissa tv-sarjoissa on naishahmoja, jotka ovat luonteeltaan todella v-mäisiä. Ilkeällä tavalla suorapuheisia, töksäyttelevät ja ovat kaikkea muuta kuin ihania ihmisiä. Sykkeen Sonja on esim. tällainen. Silti nämä naiset ovat aina suosittuja ja heistä pidetään, vaikka eivät ole mitenkään kilttejä ja mukavia ihmisiä. Tosielämässä jää aika nopeasti yksin, jos on inhottava töksäyttelijä toisia kohtaan.

OT, mutta kyllä oikeassa elämässä valitettavasti ilkeät pärjää hyvin, paremmin kuin kiltit ja hyväntahtoiset. Olen ollut työpaikallakin, jossa ilkeä ja kiusaajaluonne oli suositumpia ihmisiä koko paikassa. Kaikki muut nöyristeli ja kumarteli tätä ihmistä ja jokunen piti häntä "virkistävänä" koska oli kuulemma niin "rehellinen, räväkkä ja suorasuinen". Että kyllä kokemukseni mukaan tällaisista ihmisistä valitettavasti pidetään..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki isät on sarjoissa/elokuvissa jotakin tyttäriensä suojelijoita ja kannustajia. Koskaan he eivät ole esim. ilkeitä, pahantahtoisia, alistavia, loukkaavia, niin kuin minun isäni. Myös tytär on yleensä joku isän tyttö ja tulee huonosti toimeen äitinsä kanssa. Aina tämä pikkutytön äänellä sanottu daddy, vaikka tytär olisi 35v. 

Ja äideillä sama toisin päin, ovat henkeen ja vereen poikiensa puolella ja valmiit tekemään näille kaiken valmiiksi, vastaavasti noilla pojilla on vaihtelevat välit isiinsä, äidit sen sijaan saavat heidät sulamaan. Karski sänkileukainen navy seal on aina se äidin pikku kullannuppu.

Kyllä. Tosi harvoin on sarjoja/elokuvia, jossa miespuolinen on läheisempi isänsä kanssa ja ovat hyviä kavereita. Yleensä kaikki ovat jotakin äidin poikia. Poikkeuksena oli Komisario Lynley brittisarja, jossa aristokraattisella Thomas Lynleylla on aika huonot välit äitiinsä ja jopa vähän syytti äitiänsä isänsä hoidon laiminlyönnistä isän sairauden aikana. En todellakaan sano, että tämä olisi jotenkin virkistävää, mutta ainakin erilaista kaikkien näiden mammanpoikien keskellä.

Urheilua harrastavat päätyvät aina lajin huipulle. Koskaan ei käy sitä, että todettaisiin Pertin kelpaavat korkeintaan johonkin harrastelijaporukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Isossakin kaupungissa on vain kourallinen ihmisiä ja sattumalta törmätään tuttuihin kokoajan. Seurustelutkin hoidetaan ristiin rastiin, kaikki kaverit vuorollaan seurustele saman tyypin kanssa ja vuorollaan mennään naimisiin isän, pojan ja veljien kanssa. Ja jos paljastu, että oma veljesi ei olekaan biologinen sisarus niin sitten mennään senkin kanssa naimisiin ja kukaan ei paheksu sitä, ihan normisettiä.

Kyllä. Esim alkuaikojen Kauniissa ja rohkeissa tuntui aina, että koko Los Angelesissa asuu vain noin

10 ihmistä. Kaikki seurusteli ristin rastin, käytiin läpi veljet, isät, serkut jne. Samoin jos miespuolinen seurusteli, ihastui hän myös aina tyttöystävänsä siskoon ja äitiinkin. 

Lukiosta valmistuvat nuoret aikuiset hakeutuvat hienoihin ammatteihin. Lähdetään lääkikseen (jonne tietysti päästään heti eikä kuudennella kerralla), ryhdytään vaatesuunnittelijoiksi tai ammattiurheilijoiksi. Kukaan ei hehkuta, että minustapas tule terveyskeskukseen fysioterapeutti tai lastenhoitaja.

Jenkkiläisissä sarjoissa on usein pikkukaupunkeja, joihin paikkakunnan entiset teinit palaavat yliopiston jälkeen. Kummasti kaikille löytyy oman alansa töitä pieneltä paikkakunnalta ja vielä vakituiset työpaikat! Vaikka paikkakunnalla olisi yksi lukion liikunnanopettajan/pormestarin/kunnan eläinlääkärin paikka, niin kas kummaa, se on juuri sopivasti vapaana tuttua palaajaa varten. Tosielämässä voi mennä vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä, että yksittäinen työpaikka vapautuu hakuun.

Miksi varsinkin ulkomaisissa sarjoissa "työpaikka" tarkoittaa melkein aina toimistoa? Miksei koskaan vaikkapa hammashoitolaa, maatilaa tai elokuvateatteria? 

Monissa sarjoissa on tavallista, että jokaisella tuotantokaudella joku sivuhahmo, koulukaveri, jonkun ilkeä vanhempi tms saa surmansa. Hautajaisia on ihan säännöllisesti. Silti ihmiset eivät ole tästä moksiskaan ja ihmettele, että kylläpä meidän pienellä paikkakunnalla tapahtuu paljon autokolareita, hen.ki.ri.koksia tms. 

Kuol.intapaukset ovat aina myös kovin dramaattisia. Sydänkohtauskin saadaan jossain uima-altaalla ollessa mahdollisimman teatraalisesti, ei yksin kotona nukkuessa.

Ihmiset ovat hyvin hoikkia ja samalla joka lihaksikkaita, vaikka eivät sarjassa koskaan urheile. Jos kuitenkin osallistuvat johonkin paikkakunnan leikkimieliseen urheilukilpailuun, juoksutapahtumaan tai muuhun, niin pärjäävät hyvin. Kukaan ei läähätä rapakunnossa ekan 400 m jälkeen, ettei jaksa. 

Päähenkilöiden lapset ovat poikkeuksellisen fiksuja ja nokkelasanaisia. Kenelläkään ei ole hyvin hiljaista, vetäytyvää ja puheen kehitykseltä viivästynyttä lasta, jolla takkuaa koulu ja kaverisuhteet. Lapset juttelevat jo pienestä asti nohevina aikuisten asioista, ovat sarkastisia ja lahjakkaita miniaikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Joo, jos tv-sarjoja on uskominen, niin Islanti on maailman vaarallisin valtio 😁

ja  Ystad maailman vaarallisin kaupunki, ja lisää tulee joka puolelta maailmaa

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla on isot kodit. Kukaan ei asu pienessä yksiössä, vaan sinkullakin on varaa isoon lukaaliin.

En tiedä mitä sarjoja olet katsellut, mutta itse voin listata useita roolihahmoja jotka asuvat vuokrayksiössä tai vuokrakaksiossa vielä aikuisena opiskelujen jälkeen (kolmekymppinen, neljäkymppinen, viisikymppinen, kuusikymppinen). Voisin myös listata useita roolihahmoja, jotka avioeron jälkeen joutuivat muuttamaan pois omakotitalosta, koska puoliso häipyi ja vei lapset. Yksin jäänyt viikonloppuisä asuu vuokralla yksiössä tai kaksiossa. Usein myös alkoholi maistuu. 

Yleensäkin toi iho puhdas, meikit naamassa 24/7, hiukset täydellisesti vaikka olis maailmanlopun elokuva jossa aurinko räjähtää tulee uusi jääkausi tms on niin kliseistä. 

Vierailija kirjoitti:

Päähenkilöiden lapset ovat poikkeuksellisen fiksuja ja nokkelasanaisia. Kenelläkään ei ole hyvin hiljaista, vetäytyvää ja puheen kehitykseltä viivästynyttä lasta, jolla takkuaa koulu ja kaverisuhteet. Lapset juttelevat jo pienestä asti nohevina aikuisten asioista, ovat sarkastisia ja lahjakkaita miniaikuisia.

Joo ja sama huomannut päähenkilöiden teini ikäiset jotka fiksuja, osaavat kaikenlaista, tietävät aina eri asioista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Emmerdalen kaltaisissa tuppukylissä kaikki laittautuvat ja pukeutuvat todella siististi tai hienosti, vaikka kulkevat tyyliin kotoa lähipubiin, jossa käy vain muita kyläläisiä. He ovat tietenkin myös töissä siinä samassa pikkukylässä, vaikka luulisi, että kävisivät jossain kaupungissa töissä. Jos asuisin vastaavassa paikassa, käyttäisin varmasti aina kumisaappaita ja verkkareita enkä vaivautuisi meikkaamaan. 

No etpä tietenkään meikkaa tai pukeudu kauniisti, suomalainen kun olet. 

Luuletko ihan tosissasi, moukka, ettei Suomessa kukaan osaa koskaan laittautua ja kaikkialla muualla laitetaan sotamaalaus jos käydään vain lähikaupassa? Ihan tiedoksesi, tuollainen pikkukylän asetelma, että kuljetaan aika arkisen näköisenä ellei jotain juhlaa tai treffejä ole tiedossa, on ihan universaali.

Ainakin lähikuntoradalla erottaa helposti suomalaisnaiset viikonlopun aamulenkillä venäläisnaisista lenkillä samaan aikaan. Voit arvata kummalla porukalla on järjestään nähty vaivaa ennen ovesta ulos lähtemistä. 

Vai että pitäis meikit naamassa ja laittaitua lenkille mentäessä haistavittunyt

Niissä on mukaviakin ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimintaleffoissa pienikokoinen sankaritar laittaa isoja miehiä nippuun. 

Tosielämässä onnistuu vain jos saa näille osuman muniin tai aataminomenaan eikä aina silloinkaan.

Mutta uskottavaa on, että jotkut 170cm hukkapätkämiehet kuten Tom Cruise ja Jackie Chan laittaa jotain 195cm mörssäreitä nippuun?

Cruise on näyttelijä, jackie chan on ihan aito asia tuossa lajissa, mutta myös näyttelijä joka myös vanhenee.

Huvitti muuten joku naistähtönen joka uhosi oppineensa taistelulajeja youtube-videoita katselemalla ja sitten haukkui steven seagalia joka ehkä on ihmisenä vaikea tapaus ja kuulemma täynnä itseään kuvauksissa, mutta noissa taistelulajeissa oli nuorena aito mestari. 

sekin vielä että jonkin kamppailulajin osaaminen ei tee kenestäkään voittamatonta yli-ihmistä.

tavallinen katutappelukovis voi silti pistää nippuun.

Ja vaikka osaisi mitä vaan kamppailulajia, siitä huolimatta pelkkä puukon esiin vetäminen muuttaa yhtälöä ja dynamiikkaa niin paljon ettei se kamppailulaji ehkä autakaan jos vastustaja ehtii pistää sinua sillä.

Jos leffakliseistä puhutaan niin tokihan sankari osaa kaikki mahdolliset aseelliset ja aseettomat taistelumuodot, ja tarvittaessa inspiroi vaikka tuolista tai tikkaista itselleen aseen jolla niputtaa kimppuun vyöryviä ninjoja. Eipä sinänsä, usein noi näyttelijät jotka on tuontyyppisissä leffoissa harrastaa lajeja aika monipuolisesti itsekin.

Esim. mainittu chackie chan, jet li, bruce lee tietty, chuck norris, van damme, steven segal, keanu reeves, ray park (darth maul star warsissa), ja ties kuinka moni muu. Naisista voi mainita vaikka michelle yeoh joka on monessa mukana, ming na wen joka on mm. star warsissa ja marvelin agents of shieldissä ainakin. 

Yks kameramies kertoi jossain dokkarissa et Stewen Segal on niin nopea käsistään et hän on ainut näyttelijä jonka liikkeitä kamppailutilanteissa pitää filmillä elokuvissa hidastaa. Jotta katsojat ymmärtävät miten siinä heitellään ja lyödään.

Steven Segal on niin kova jätkä, että yhdessäkin elokuvassa hän oli ollut seitsemän vuotta koomassa, heräsi siitä samaan aikaan kun roistot oli tulossa päästämään hänet päiviltä, mutta silti hän lähti vaivatta sängystä ja pisti roistoja lättyyn. Eipä ollut lihakset surkastuneet tai äänihuulet ruosteessa, ainoastaan parta oli vähän kasvanut.

Avioituessa sukunimeä vaihtava nainen saa aina jonkun kauniin, simppelin sukunimen mieheltään. Ei niin, että tapaat unelmiesi miehen ja hänen sukunimensä on joku Nännimäinen. 

Elokuvan alussa päähenkilön lähisukulainen tai paras kaveri tapetaan. Suruaikaa kestää noin kymmenen sekuntia, elokuvan lopussa pahis tapetaan, ja sitten jo riemuitaan musiikin tahtiin eikä tätä elokuvan alussa tapettua läheistä enää edes surra saati muisteta.

Todella monessa sarjassa seurataan teinien elämää niin, että heidän vanhempansa ovat myös mukana juonikuvioissa. Teinien tullessa aikuisiksi vanhemmat katoavat huitsin nevadaan sarjasta. Kun aikuiset lapset avioituvat, saavat lapsia tai tapahtuu muuta isoa, ei noita vanhempia nähdä juhlissa. Tosielämässä suurimmalla osalla on edes jonkinlaiset välit vanhempiinsa ja juhlapäiviin tullaan, jos ei ole vuodepotilaina sairaalassa.