Kaikki tukitoimet loppui kuin seinään kun nuori täytti 18. Perhetyö,sh:n luona käynnit nuorten psykalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulukiusaamisesta  meilläkin lapsen huonosti voiminen alkoi. Haukuttiin, syrjittiin, eristettiin, tehtiin pientä kiusaa päivittäin "vahingossa", peruskoulusta lukioon. Tuli autismidiagnoosi ja kuntoutusjaksot ja psykoterapia. Jotain valonpilkahduksia alkaa jo näkyä tunnelin päässä. 

muotidiagnoosi.

kaikki laiskat ja kyvyttömät vanhemmat hakevat nykyään lapselleen se, koska eivät viitsi kasvattaa lastaan.

No me ei haettu vaan asiaa alettiin nuorisopsykalla tutkia, kun lapsi oli jo täysi-ikäinen. 

Kyllähän aikuisillekin on kaikenlaista hoitoa ja tukea, varsinkin nuorille aikuisille (25-29v. asti). Se vaan että sen nuorten psykan olisi pitänyt ohjata tai vähintään kertoa mihin ottaa yhteyttä että saa seuraavan hoitosuhteen kun nykyinen päättyy. Onhan se vaikeaa tietää mihin ottaa yhteyttä ja että mitä kaikkia mahdollisia apuja on saatavilla, pitää vaan osata ja varsinkin jaksaa kysellä, soitella ja jonottaa.

Ihmisen pitää itse pyytää apua näinä päivinä. Psykiatrit jne. Jos ei ole esim sosiaalitoimiston puolesta tukihenkilöä. Suurin työ on aina potilaalla itsellään. Tukena vanhempi voi olla eikä hylkää sitä. Muista myös lapsi ei aina halua sanoa kaikkia lähimmilleen sen takia että ne ei huolehtisi.

Vierailija kirjoitti:

Helpoimmalla pääsette, kun nuori aikuinen laittaa allekirjoituksen Puolesta asiointiin. Äiti voi edelleen hoitaa ajanvaraukset.

Lasta tulee toki kuulla ensin. Jos ei ole mitään akuuttia vaaraa lapsen voisi antaa myös hetken hengähtää, hoitopolku on henkisesti raskas, jos se ei ole oma ehtoista. 

Semmoinen yökastelija

Ihan tosissani kysyn sinulta AP että luuletko että kasvatat tätä menoa itsenäisen nuoren joka pärjää aikuisten maailmassa vai paapottavan jota paapot elämäsi loppuun saakka??

Mä en tajua tätä mentaliteettiä että ihmiset ei vaan pääse ongelmistaan yli nykyään. 

20 vuotta itse ramppasin nuissa tuissa ei auttanut minua tosin en ollut ainoastaan koulukiusattu. Apua saa itse pyytämällä sosiaalitoimistosta voivat auttaa oikeaan suuntaan tai sairaanhoitajalta esim lähetteet. Hoidon tarpeen analyysia varten jne. Toivottavasti siellä auttaa. Ps. Älä lopeta tuen antamista ja auta sitä aina kun voit. Minua ei autettu eikä ole perhettä johon voin tukeutua.

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosissani kysyn sinulta AP että luuletko että kasvatat tätä menoa itsenäisen nuoren joka pärjää aikuisten maailmassa vai paapottavan jota paapot elämäsi loppuun saakka??

 

Mä en tajua tätä mentaliteettiä että ihmiset ei vaan pääse ongelmistaan yli nykyään. 

Mistä ongelmista sinä pääsit omin voimin yli? 

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosissani kysyn sinulta AP että luuletko että kasvatat tätä menoa itsenäisen nuoren joka pärjää aikuisten maailmassa vai paapottavan jota paapot elämäsi loppuun saakka??

 

Mä en tajua tätä mentaliteettiä että ihmiset ei vaan pääse ongelmistaan yli nykyään. 

Et voikkaan ymmärtää asiaa että ihmisiä on erilaisia. Sinun älykkyys ei riitä siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivittavasti olet sanonut sille että ketään ei tarvitse aikusena jäädä kuuntelemaan ja voi siirtyä etiäppäin vaikka se pahalta tuntuiskin. Kyllä jokupäivä semmosia ihmisiä tulee vastaan jotka ei kiusaa ja osaa hyväksyä semmosena kun on. T.entinen kiusattu. Nykyään vieläkin osa ihmisistä veetuilee enää en vaan välitä mitään. Se ei ikinä lopu aina on joku jolla on jotain nokan koputtamista. Pitää muistaa kuunnella niitä jotka sitä nokkaa ei koputa niitäkin on.

Just. Koko nuoruuden kestäneet haasteet, yms buffff vain katoaa pois kun sanoo älä välitä? Homma hoidettu, aika heittää high five? Voisiko naivimpaa suhtautumista enää mitenkään olla?

Ei ne ei katoa ikinä mihinkään enkä ole sanonut että katoaa. Mitäs muura aattelit tehdä asialle? Etsiä joka ainoan kiusaajan suomesta ja ampua ne vaikka? Noh? Ei sille voi mitään. Pakko oppia elämään sen faktan kanssa että osa on kusipäitä ja tulee aina olemaan.

Niin no jos tässä on tarvittu noin laajoja tukitoimia kuin aloitus kuvaa, niin tuskinpa siinä pelkkä "ota itseäsi niskasta kiinni ja ryhdistäydy" auttaa. Sitähän ihminen yleensä ensimmäisenä vaistomaisesti yrittää.

Ei se tuen tarve välttämättä myöskään ole ollut noin laaja miten ap tuntee ja kokee asiat.

Jos tuntuu, että ne omat voimat ei riitä sitä apua kannattaa hakea myös itselle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosissani kysyn sinulta AP että luuletko että kasvatat tätä menoa itsenäisen nuoren joka pärjää aikuisten maailmassa vai paapottavan jota paapot elämäsi loppuun saakka??

 

Mä en tajua tätä mentaliteettiä että ihmiset ei vaan pääse ongelmistaan yli nykyään. 

Mistä ongelmista sinä pääsit omin voimin yli? 

Koska olemme yhteiskunta ja ihmisyhteisö, niin ongelmallisista ihmisistä yleensä seuraa ongelmia myös ihan syyttömille sivullisille ihmisille. Siksi auttaminen ei kohdistu ainoastaan siihen vialliseen yksilöön, vaan osittain kaikki hyötyvät.

Kun autetaan, niin voi olla, että juuri sun uutta 3000 euron sähköpyörää ei varasteta.

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosissani kysyn sinulta AP että luuletko että kasvatat tätä menoa itsenäisen nuoren joka pärjää aikuisten maailmassa vai paapottavan jota paapot elämäsi loppuun saakka??

 

Mä en tajua tätä mentaliteettiä että ihmiset ei vaan pääse ongelmistaan yli nykyään. 

Joskus vanhemmat pitää myös ”luovuttaa”, mutta se ei tarkoita kokonaan selän kääntämistä. Sekä lapsen, että meidän koko muun perheen kannalta huonoista vaihtoehdoista piti valita se vähiten huonoin ja lapsi muutti 19 vuotiaana laitokseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosissani kysyn sinulta AP että luuletko että kasvatat tätä menoa itsenäisen nuoren joka pärjää aikuisten maailmassa vai paapottavan jota paapot elämäsi loppuun saakka??

 

Mä en tajua tätä mentaliteettiä että ihmiset ei vaan pääse ongelmistaan yli nykyään. 

Mistä ongelmista sinä pääsit omin voimin yli? 

Leikkimällä sitten opetellaan sitä vastuuta sitten joskus? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helpoimmalla pääsette, kun nuori aikuinen laittaa allekirjoituksen Puolesta asiointiin. Äiti voi edelleen hoitaa ajanvaraukset.

Lasta tulee toki kuulla ensin. Jos ei ole mitään akuuttia vaaraa lapsen voisi antaa myös hetken hengähtää, hoitopolku on henkisesti raskas, jos se ei ole oma ehtoista. 

Mitään pakkohoitoa en ehdottanutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosissani kysyn sinulta AP että luuletko että kasvatat tätä menoa itsenäisen nuoren joka pärjää aikuisten maailmassa vai paapottavan jota paapot elämäsi loppuun saakka??

 

Mä en tajua tätä mentaliteettiä että ihmiset ei vaan pääse ongelmistaan yli nykyään. 

Joskus vanhemmat pitää myös ”luovuttaa”, mutta se ei tarkoita kokonaan selän kääntämistä. Sekä lapsen, että meidän koko muun perheen kannalta huonoista vaihtoehdoista piti valita se vähiten huonoin ja lapsi muutti 19 vuotiaana laitokseen. 

Voin lisätä tähän että kasvattamalla voi auttaa vain tiettyyn pisteeseen. Nuori ja lapsi silti tulee valitsemaan ja käyttäytymään itsenäisesti niistä opeista mitä on annettu tai mitä se on oppinut muualta. Kotikasvatus ei ole maailman pelastava ihme iso vaikutus sillä on mutta ihme se ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosissani kysyn sinulta AP että luuletko että kasvatat tätä menoa itsenäisen nuoren joka pärjää aikuisten maailmassa vai paapottavan jota paapot elämäsi loppuun saakka??

 

Mä en tajua tätä mentaliteettiä että ihmiset ei vaan pääse ongelmistaan yli nykyään. 

Mistä ongelmista sinä pääsit omin voimin yli? 

Leikkimällä sitten opetellaan sitä vastuuta sitten joskus? 

Sinä se olet jolla leikit on mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosissani kysyn sinulta AP että luuletko että kasvatat tätä menoa itsenäisen nuoren joka pärjää aikuisten maailmassa vai paapottavan jota paapot elämäsi loppuun saakka??

 

Mä en tajua tätä mentaliteettiä että ihmiset ei vaan pääse ongelmistaan yli nykyään. 

Et voikkaan ymmärtää asiaa että ihmisiä on erilaisia. Sinun älykkyys ei riitä siihen.

Vanhemmat varmasti tarkoittavat hyvää, mutta se ei välttämättä ole hyväksi lapselle, että näitä paapotaan toisena päivätyönään. Lapsuus tähtää ihan jokaisella itsenäisyyteen ja aikuiseen ja se on vanhemman loputon tehtävä lasta siihen ohjata. Ja nyt on viimeistään sen aika edes ohjata pieniin asioihin mihin lapsen omat voimavarat riittävät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi nuori voi ap huonosti? Mikä teillä meni vanhempina pieleen?

Koulukiusaaminen joka laajeni somen välityksellä kotiin.

Opettajien kanta: Meillä ei kiusata ketään.

Ap

Some pois ja koulunvaihto? Tai näin on ehkä jo tehtykin? 18-vuotias on kuitenkin siinä suhteessa hyvässä tilanteessa, että toinen aste on pian loppu ja voi aloittaa ns. puhtaalta pöydältä uudessa ympäristössä.

Vai voiko aloittaa puhtaalta pöydältä, jos kiusaaminen on some:ssa niin sitten kuka tahansa joka laittaa henkilön nimen etsintään Instassa jne niin pääsee lukemaan ne kiusaamiset. Nuoren kannattaa vaihtaa etunimensä, ottaa vaikka käyttöön toisen etunimensä, jollei halua sukunimeä vaihtaa. Muuttaa uuteen kaupunkiin töihin tai opiskelemaan. Mua koulukiusattiin 90-luvulla mutta pääsin siitä eroon kun menin lukioon toiselle paikkakunnalle ja lukiovuodet olikin todella ihanat kun ne koulukiusaajat jäi vanhalle paikkakunnalle ja lukiossa mulla olikin heti alusta alkaen 10 hlö kaveriporukka. Nykyisin tämä ei ole niin helppoa, mutta nimen vaihto voi auttaa noihin someongelmiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosissani kysyn sinulta AP että luuletko että kasvatat tätä menoa itsenäisen nuoren joka pärjää aikuisten maailmassa vai paapottavan jota paapot elämäsi loppuun saakka??

 

Mä en tajua tätä mentaliteettiä että ihmiset ei vaan pääse ongelmistaan yli nykyään. 

Et voikkaan ymmärtää asiaa että ihmisiä on erilaisia. Sinun älykkyys ei riitä siihen.

Vanhemmat varmasti tarkoittavat hyvää, mutta se ei välttämättä ole hyväksi lapselle, että näitä paapotaan toisena päivätyönään. Lapsuus tähtää ihan jokaisella itsenäisyyteen ja aikuiseen ja se on vanhemman loputon tehtävä lasta siihen ohjata. Ja nyt on viimeistään sen aika edes ohjata pieniin asioihin mihin lapsen omat voimavarat riittävät. 

Lueppa tuo ap ihan ajatuksella. Ja mieti onko ap sitä paapomassa vai harmittelee ja miettii mitä voisi asialle tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosissani kysyn sinulta AP että luuletko että kasvatat tätä menoa itsenäisen nuoren joka pärjää aikuisten maailmassa vai paapottavan jota paapot elämäsi loppuun saakka??

 

Mä en tajua tätä mentaliteettiä että ihmiset ei vaan pääse ongelmistaan yli nykyään. 

Joskus vanhemmat pitää myös ”luovuttaa”, mutta se ei tarkoita kokonaan selän kääntämistä. Sekä lapsen, että meidän koko muun perheen kannalta huonoista vaihtoehdoista piti valita se vähiten huonoin ja lapsi muutti 19 vuotiaana laitokseen. 

Voin lisätä tähän että kasvattamalla voi auttaa vain tiettyyn pisteeseen. Nuori ja lapsi silti tulee valitsemaan ja käyttäytymään itsenäisesti niistä opeista mitä on annettu tai mitä se on oppinut muualta. Kotikasvatus ei ole maailman pelastava ihme iso vaikutus sillä on mutta ihme se ei ole.

Ei kaikki kasvattajatkaan ole lapselle hyväksi. Esim jos ap ei suostu irrottamaan lapsen uhriasemasta, ei sitä tee lapsikaan.