”Joskus kuluu puoli tuntia tai tuntikin niin, että hoitajat selaavat kahvihuoneessa sosiaalista mediaa”

Vierailija kirjoitti:

Ne omaiset, jotka käyvät äitiään katsomassa vain äitienpäivänä ja jouluna, eivät osaa arvostaa hoitajien tekemää työtä. On helpompi sälyttää omat omantunnontuskat hoitajien niskaan haukkumalla heitä huonosta hoidosta, kun itse ei viitsi käydä äitiään katsomassa koskaan. 

Tiedäthän, että nyt puhutaan hoitokodissa työskennelleen henkilön kokemuksista paikan päällä? 

Noh ihminen ei ole kone ja työelämässä on jaksettava vuosikymmeniä. Tutkitusti ihminen pystyy tekemään tehokasta työtä sen max. 6h päivässä. Lyhennetään työaikaa ja otetaan enemmän ihmisiä töihin. 

Vierailija kirjoitti:

Monet työt on sellaisia, ettei niitä jaksa tehdä ollenkaan, ellei tee välillä jotain ihan muuta. Itse en ole hoitaja, mutta jos olisin, niin varmasti paljon omissa maailmoissa, että jaksaisin sitä.

Et sovellu alalle. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo ole totta. Tai ainakaan ei voi olla. Huonoa johtajuutta ja huonoa työmoraalia. Vielä itketään palkoista. Toki valtaosa on varmaan kunnollisia. 

Tuo on todellakin totta. Nähty jo yli 10v sitten äitini hoitopaikassa, jonka piti olla ns. parempi paikka. Ihan sama mihin aikaan meni vierailulle, hoitajia ei näkynyt missään. Kaikki istuivat kansliassa, lasiseinien takana selaamassa somea. Typerykset aivan avoimesti esim fb auki tietokoneella.

Tämä artikkeli oli karua luettavaa, mutta todellisuus on todellakin tämä.

Koitin vanhustyötä.  Vaikeaa kuin isokokoista aikuista täytyy käsitellä kuin vauvaa ja pestä ja vaihtaa vaippaa painaakin usein todella paljon. Eikä työympäristöäkään juuri voi kehua

Jos siellä on kahvitaukoja vuoroteltu, ei aina samat hoitajat lepäämässä. Tuskin heitä on kovin tarkkaan katsottu.

Minusta on järkyttävää, että johtoporras ”ei tiennyt” ylipitkistä vuoroista ja resurssipulasta. Ammattitaidotonta johtamista vai valhetta? 

Vierailija kirjoitti:

Hoitajilla on nykypäivänä padit jota kautta kirjataan vaikka verenpaineen mittaustulos. Se voi näyttää somettamiselta mutta on nykypäivänä työntekoa.

Paljon täällä näyttää olevan näitä selittelijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä hoitajien taukotiloissa oleilu työajalla, on nyt sitten todistettu. Turha enää yrittää kiistää.

Taukotila!

Sellaista EI OLE!

Pikku koppi missä on kirjaamisvälineet, sinne mahtuu kolme max.

Loput on sohvilla vanhusten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Esihenkilö ei tainnut olla paikalla vahtimassa. 

Eipä siellä kentällä oikein esihenkilöitä nykyisin näe.

oman kokemuksen mukaan kahvihuoneessa somettaa jatkuvasti 8 hoitajaa ja yksi käy silloin tällöin kierroksella.

hoitajan homma on ehkä löysin työ ikinä ja työn haastavuuteen nähden palkka on valtava.

Olin mummoni omaishoitaja ja hän oli alussa vanhusten sairaalassa josta seuraava etappi olisi ollut hoivakoti tai "kellari". Hän itki usein minulle että hän haluaa "päättää päivänsä" jos hän ei pääse kotiin. Hän oli halvaantunut jaloista sairaskohtauksen vuoksi ja käsi ei toiminut. Hänellä oli myös aivovaurio.

Kun kävin katsomassa häntä joka päivä, tuli tutustuttua myös muihin potilaihin. Asuin mummoni kodissa tuolloin. 

En syyttäisi yksin hoitajia "pitkistä tauoista" varsinkin kun en nähnyt ketään muita omaisia kuin yhden ainoan itseni lisäksi katsomassa vanhustaan. Välillä tuli joku perhe, joka oli stressaantuneen näköinen jäykkä tekohymy kasvoillaan ja viipyivät hetken ja lähtivät helpottuneen näköisinä. Omaisten, jotka eivät kestä höperöivän mummonsa jaarittelua edes puolta tuntia tulematta hulluksi ei ehkä parane syyttää hoitajia jos nämä tarvitsevat pidemmän palautumisajan hoitotoimien välillä. Haluavat ehkä jutella kahvihuoneessa toistensa, järkevien ihmisten, kanssa ihan normaaleja asioita koska muistisairaan kanssa jutustelu ei ole "normaalia" vaan äärimmäisen raskasta. Lyön vetoa, että se on jopa raskaampaa kuin varsinainen hoivatyö. Mummoni huoneessa oli 3 tällaista höperehtijää. Mummoni oli aina helpottunut kun vein hänet saliin kanssani istumaan. Muistisairaan tauottoman höperehtimisen kuunteleminen on raskaampaa kuin humalaisten. Normi-ihminen ei jaksa sitä jaarittelua, tajunnanvirtaa, tivaamista, jopa törkeää kieltä ja raivokohtauksia kuin 15 min kerralla, kun on jo aivan poikki ja elämänenergia imetty loppuun. Sopii kaikille kriitikoille mennä itse kokeilemaan.

Yritin välttää aamuruljanssia kun stressaantuneet hoitajat siivosivat potilaita ja sänkyjä, siirtelivät potilaita, jotkut potilaat oli riidanhaluisia ja jankkasivat. Osa oli kuin uhmaikäisiä lapsia ja ihailin hoitajien äidillistä kärsivällisyyttä. Tuossa työssä tarvitaan palautumista. Työ on fyysisesti raskasta mutta ennen kaikkea henkisesti. 

Ei voi enää puhua hoitajasta "sisar hento valkoisena". Pitää olla fyysisesti ja psyykkisesti vahva "työhevonen" ja kova luu. Vähän kuin poliisi tai vartija. 

Otteita oman vanhempani hoitopaikasta: kutsunappi laitettiin aina osittain liikuntakyvyttömän äitini ulottumattomiin, vaipat vaihdettiin kellon mukaan, ei sen mukaan oliko vaivassa tavaraa, eli jos kakkasit , sait olla likaisissa vaipoissa kunnes oli seuraavan vuoron aika vaihtaa vaippa eli tuntikausia, joku hoiva-avustaja tms. siivosi samalla rätillä vessanpönttöä ja asukkaan yöpöytää, ruoka vaihdettiin soseeksi jotta se olisi nopeampi syödä/syöttää, äitini olisi aivan hyvin pystynyt puremaan ja nielemään jos olisi ollut aikaa, hampaita ei pesty koskaan jos me omaiset emme olisi niitä pesseet, ulkoilemaan pyörätuolissa ei päässyt kertaakaan 5v aikana jos me omaiset emme olisi vieneet, äitimme kielsi huomauttamaata asioista, koska hoitajat kuulemma kostavat retuuttamalla tms jnejne.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin, enkä onneksi enää muista karmeampia asioita.

Kertoo naisten laiskuudesta, jos joku kehtaa sanoa hoitotyötä raskaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Tämä hoitajien taukotiloissa oleilu työajalla, on nyt sitten todistettu. Turha enää yrittää kiistää.

Kyllä mulle on tästä vanhat tutut hoitajat sanoneet että nuoria on kahta koulukuntaa. Osa tosi ahkeria ja sitten osa niitä jotka ei tee mitään muuta kuin tuijottavat puhelintaan jos ei erikseen sanota joka asiasta. 

Vierailija kirjoitti:

Otteita oman vanhempani hoitopaikasta: kutsunappi laitettiin aina osittain liikuntakyvyttömän äitini ulottumattomiin, vaipat vaihdettiin kellon mukaan, ei sen mukaan oliko vaivassa tavaraa, eli jos kakkasit , sait olla likaisissa vaipoissa kunnes oli seuraavan vuoron aika vaihtaa vaippa eli tuntikausia, joku hoiva-avustaja tms. siivosi samalla rätillä vessanpönttöä ja asukkaan yöpöytää, ruoka vaihdettiin soseeksi jotta se olisi nopeampi syödä/syöttää, äitini olisi aivan hyvin pystynyt puremaan ja nielemään jos olisi ollut aikaa, hampaita ei pesty koskaan jos me omaiset emme olisi niitä pesseet, ulkoilemaan pyörätuolissa ei päässyt kertaakaan 5v aikana jos me omaiset emme olisi vieneet, äitimme kielsi huomauttamaata asioista, koska hoitajat kuulemma kostavat retuuttamalla tms jnejne.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin, enkä onneksi enää muista karmeampia asioita.

hoitajat ovat alinta pohjasakkaa, joka ei päässyt muille aloille opiskelemaan.

tatuoituja ikisaikuttajia, jotka ovat saikun ohella yleensä lakossa tai äitiyslomalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajilla on nykypäivänä padit jota kautta kirjataan vaikka verenpaineen mittaustulos. Se voi näyttää somettamiselta mutta on nykypäivänä työntekoa.

Paljon täällä näyttää olevan näitä selittelijöitä.

Niin, tätä se hoitajien pädittely verenpaineiden kirjaamisen kanssa sitten on, jostain syystä kirjaamiset ilmestyy vauva-palstalle postauksina joissa ei edes puhuta verenpaineesta. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta on järkyttävää, että johtoporras ”ei tiennyt” ylipitkistä vuoroista ja resurssipulasta. Ammattitaidotonta johtamista vai valhetta? 

Esihenkilö toteaa aina etukäteen, että ei olla rekryämässä sijaisia esim. kesäksi, kun hyvin pärjätään omalla väellä. Ja joka ikinen kerta talvi yllättää autoilijat, eikä pärjätäkään, vaan koko kesä painetaan vajaalla resurssilla ja paukutetaan tuplavuoroa. Vaikea käsittää, missä todellisuudessa päättävä taso elää. 

Vierailija kirjoitti:

Olin mummoni omaishoitaja ja hän oli alussa vanhusten sairaalassa josta seuraava etappi olisi ollut hoivakoti tai "kellari". Hän itki usein minulle että hän haluaa "päättää päivänsä" jos hän ei pääse kotiin. Hän oli halvaantunut jaloista sairaskohtauksen vuoksi ja käsi ei toiminut. Hänellä oli myös aivovaurio.

Kun kävin katsomassa häntä joka päivä, tuli tutustuttua myös muihin potilaihin. Asuin mummoni kodissa tuolloin. 

En syyttäisi yksin hoitajia "pitkistä tauoista" varsinkin kun en nähnyt ketään muita omaisia kuin yhden ainoan itseni lisäksi katsomassa vanhustaan. Välillä tuli joku perhe, joka oli stressaantuneen näköinen jäykkä tekohymy kasvoillaan ja viipyivät hetken ja lähtivät helpottuneen näköisinä. Omaisten, jotka eivät kestä höperöivän mummonsa jaarittelua edes puolta tuntia tulematta hulluksi ei ehkä parane syyttää hoitajia jos nämä tarvitsevat pidemmän palautumisajan hoitotoimien välillä. Haluavat ehkä jutella kahvihuoneessa toistensa, järkevien ihmisten, kanssa ihan normaaleja asioita koska muistisairaan kanssa jutustelu ei ole "normaalia" vaan äärimmäisen raskasta. Lyön vetoa, että se on jopa raskaampaa kuin varsinainen hoivatyö. Mummoni huoneessa oli 3 tällaista höperehtijää. Mummoni oli aina helpottunut kun vein hänet saliin kanssani istumaan. Muistisairaan tauottoman höperehtimisen kuunteleminen on raskaampaa kuin humalaisten. Normi-ihminen ei jaksa sitä jaarittelua, tajunnanvirtaa, tivaamista, jopa törkeää kieltä ja raivokohtauksia kuin 15 min kerralla, kun on jo aivan poikki ja elämänenergia imetty loppuun. Sopii kaikille kriitikoille mennä itse kokeilemaan.

Yritin välttää aamuruljanssia kun stressaantuneet hoitajat siivosivat potilaita ja sänkyjä, siirtelivät potilaita, jotkut potilaat oli riidanhaluisia ja jankkasivat. Osa oli kuin uhmaikäisiä lapsia ja ihailin hoitajien äidillistä kärsivällisyyttä. Tuossa työssä tarvitaan palautumista. Työ on fyysisesti raskasta mutta ennen kaikkea henkisesti. 

Ei voi enää puhua hoitajasta "sisar hento valkoisena". Pitää olla fyysisesti ja psyykkisesti vahva "työhevonen" ja kova luu. Vähän kuin poliisi tai vartija. 

aika pitkä ulina. en jaksanut lukea.

hoitajilla näköjään riittää töissä aikaa kirjoittaa nettiin pitkiäkin vuodatuksia.