IS toimittaja soluttautui palvelutaloon hoitajaksi – ja näki arjen, jossa kuoleva vanhus huusi yksin

Vierailija kirjoitti:

Mietin miksi tuo toimittaja on opiskellut sairaanhoitajaksi, mutta tekee toimittajan töitä?  Hän on mahdollisesti vienyt opiskelupaikan joltain, joka olisi jäänyt alalle.

Miksi hoitajan alanvaihtoa katsotaan aina niin pahasti? Miksi alaa vaihtanut sähköasentaja ei saa ihmetystä osakseen? Alanvaihto omalla kohdalla johtui ihan siitä, etten tiennyt ennen hoitajaksi valmistumista, miten perseestä se työ on. Opiskelijana kaikki oli niin helppoa ja kivaa, mutta valmistumisen jälkeen totuus paljastui, kun joutui olemaan itse vastuussa kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen muutama vuosi sitten käynyt Parkinmäessä jo edesmenneen mummoni luona ja mielestäni siellä oli aina jotenkin sympaattinen ja kodinomainen tunnelma. Sääli että hoitajien saatavuus on näin onnetonta tänä päivänä. Mitä tapahtuu kun suuret ikäluokat ovat kohta hoivakodin tarpeessa jos hoitajia ei nytkään ole tarpeeksi?

Ei kai tuossa kovin paljon ole tehtävissä. Vaikka olisi hoitajia niin tuskin on rahaa palkata hoitajia sekään vertaa kuin nykyisin.

Ei pidä paikkaansa. Yksityisillä tuottajilla olisi rahaa palkata ja maksaa kunnon palkka, mutta yritysten on tahkottava jatkuvasti vaan lisää voittoa.

Mistä yksityisellä sektotilla on rahaa palkata? Mistä se raha tulee tai syntyy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä täällä nyt hoitajia haukutaan, mutta jäikö huomaamatta, miten monta heistä vuoroista puuttuu? Tai miten paljon tehdään tuplavuoroja? Eipä ihmetytä vaikka taukohuoneessa silloin istutaankin, en kyllä itsekään jaksaisi täysteholla 14 tuntia.

Esim. Jonain päivänä aamuvuorosta puuttui 8 hoitajaa. Kai siinä porukka vähemmästäkin sairastuu.

Työntekijöitä on palkattava enemmän

 

Kokoomus ja persut ovat tekemässä Suomesta uuskommunistista maata.

Mitä se auttaa, että työntekijöitä palkataan enemmän, jos puolet niistä saikuttaa koko ajan? Saikuttamisesta on tullut normi, mulla on työkavereita, joilla ei ole viimeisinä vuosina yhtään kokonaista kuukautta työssäoloa. 

Minulla oli työ"kavereita", joilla ei ollut vuosiin yhtään kokonaista VIIKKOA töissä!

Aivan sama.

Työkaverinne sairaslomat eivät kuulu teille.

Esimiehen ja työterveyden asia. 

Seuraavaksi psykiatriselle osastolle haastattelemaan miten potilaat kokevat tulevansa kuulluiksi...

Tuo oli todella hyvä mutta aivan karmiva juttu. Yritin myöhemmin etsiä sitä Hesarista syventyäkseni uudestaan paremmin, oli laadultaan Hesarin tasoinen. 

Jutusta tuli hyvin esiin, että ongelma on sekä resursoinnissa että hoitajien asenteissa. Mutta sitten jos ajattelee, että tuokin on yksityinen palvelukoti, kyllä kyse on myös yksityisen puolen harjoittamasta silkasta bisneksestä ja voitontavoittelusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossahan se jo sanottiin jutussa: ei vanhuksia kannata ylihoitaa. Mitä väliä jos ne muutaman loppuvuotensa kärsivät kusisissa vaipoissa? Eikä niillä mikään nälkä edes ole. Ja jos joku huutaa kun viikatemies on lähellä niin ei sitä jaksa kuunnella. Kohta se jo kuolee pois siitä ulisemasta. Pelkkiä riesoja ovat.

Toivottavasti sinä joudut makaamaan todella monta vuotta liikuntakyvyttömänä vanhuksena huonoimmassa mahdollisessa hoitopaikassa.

Ei se ole ylihoitamista, kun kaikista heikoimmassa asemassa oleva ihminen hoidetaan viimeisinä elinvuosinaan asianmukaisesti, eikä kiduttamalla. 

Vierailija kirjoitti:

Seuraavaksi psykiatriselle osastolle haastattelemaan miten potilaat kokevat tulevansa kuulluiksi...

Niinpä. Nehän ovat pelkkiä säilytyspaikkoja. Ulos heti kun ei ehkä tapa itseään tai jotakuta muuta. 

Miksi kuvittelen, että joskus jossakin on ollut psykiatrisia sairaaloita, joissa lääkärit ovat oikeasti tavanneet potilaita säännöllisesti sairaalassaolon ajan. Tai tiedän, että on ollut, mutta ovatko ne olleet kaikki aina yksityisiä.

Minkä takia ihmisillä on nykyään rahaa tilata netistä kaikenlaista tavarapaskaa, mutta ei ole "varaa" kohdella vanhuksia inhimillisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin miksi tuo toimittaja on opiskellut sairaanhoitajaksi, mutta tekee toimittajan töitä?  Hän on mahdollisesti vienyt opiskelupaikan joltain, joka olisi jäänyt alalle.

Miksi hoitajan alanvaihtoa katsotaan aina niin pahasti? Miksi alaa vaihtanut sähköasentaja ei saa ihmetystä osakseen? Alanvaihto omalla kohdalla johtui ihan siitä, etten tiennyt ennen hoitajaksi valmistumista, miten perseestä se työ on. Opiskelijana kaikki oli niin helppoa ja kivaa, mutta valmistumisen jälkeen totuus paljastui, kun joutui olemaan itse vastuussa kaikesta.

Ehkä toimiva malli hoitoalan koulutukseen olisikin, ettei sairaanhoitajaksi pääsisi kuin lähihoitaja-opintojen kautta. Karsiutuisi ne kivan ja helpon tavoittelijat jo toisen asteen opintojen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin miksi tuo toimittaja on opiskellut sairaanhoitajaksi, mutta tekee toimittajan töitä?  Hän on mahdollisesti vienyt opiskelupaikan joltain, joka olisi jäänyt alalle.

Miksi hoitajan alanvaihtoa katsotaan aina niin pahasti? Miksi alaa vaihtanut sähköasentaja ei saa ihmetystä osakseen? Alanvaihto omalla kohdalla johtui ihan siitä, etten tiennyt ennen hoitajaksi valmistumista, miten perseestä se työ on. Opiskelijana kaikki oli niin helppoa ja kivaa, mutta valmistumisen jälkeen totuus paljastui, kun joutui olemaan itse vastuussa kaikesta.

Ehkä toimiva malli hoitoalan koulutukseen olisikin, ettei sairaanhoitajaksi pääsisi kuin lähihoitaja-opintojen kautta. Karsiutuisi ne kivan ja helpon tavoittelijat jo toisen asteen opintojen jälkeen.

Sitä  minäkin ihmettelen, että miten joku edes kuvittelee ettei hoitoala olisi nykypäivänä selvästi raskasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin miksi tuo toimittaja on opiskellut sairaanhoitajaksi, mutta tekee toimittajan töitä?  Hän on mahdollisesti vienyt opiskelupaikan joltain, joka olisi jäänyt alalle.

Miksi hoitajan alanvaihtoa katsotaan aina niin pahasti? Miksi alaa vaihtanut sähköasentaja ei saa ihmetystä osakseen? Alanvaihto omalla kohdalla johtui ihan siitä, etten tiennyt ennen hoitajaksi valmistumista, miten perseestä se työ on. Opiskelijana kaikki oli niin helppoa ja kivaa, mutta valmistumisen jälkeen totuus paljastui, kun joutui olemaan itse vastuussa kaikesta.

Ehkä toimiva malli hoitoalan koulutukseen olisikin, ettei sairaanhoitajaksi pääsisi kuin lähihoitaja-opintojen kautta. Karsiutuisi ne kivan ja helpon tavoittelijat jo toisen asteen opintojen jälkeen.

Sairaanhoitajan työ helppoa ja kivaa? Vai mitä tarkoitat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin jutun ja ei hitto mitä hommaa, kun tuollaisia eläviä ruumiita pidetään hengissä. Jos ei enää saa kunnolla edes ruokaa nieltyä, niin henki vaan pois. Posketonta kiduttaa ihmisiä ja kuormittaa hoitajia tuollaisilla jo käytännössä kuolleilla ihmisillä.

Joku varmaan jeesustelee, että sanopas sitten kun itse makaat siinä tilanteessa. Ei muuta mitään, henki pois vaan minulta ja muilta vastaavilta siinä vaiheessa. Kallista yhteiskunnalle ja epäinhimillistä ihmisille.

Tämän takia se eutanasia ei ole järkevä vaihtoehto. Hetki vain ja unohtuu se ajatus, että kysytään ihmiseltä itseltään. Jos et tuota, joudat pois maailmasta. 

Tarvitaan empatiaa ja välittämistä, aidosti hyvää hoitoa. Kyse on ihmisistä, ihan samanlaisista kuin sinä ja minä. Vanhuus tulee jokaiselle ajallaan.

Mutta ei tuo ole realistista nykyelämää saati tulevaisuutta. Tuo on kaunista naiivia unelmahöttöä vailla realismia. Tuo on yhtä mahdollinen ajatus kuin että säädetään laki, ettei ole enää olemassa pienituloisia, vaan kaikille pitää taata vähintään alemman keskiluokan tulot.

Tai on mahdollista, jos saadaan valtava joukko vapaaehtoistyötä vanhusten hoitoon. Epäilen, ettei innokkaita ole jonoksi asti.

Miksi tämä on niin kiusallinen kysymys?

Kenelle tåmä aihe on niin ikävä jota vältellään?

Mikä estää maksamasta kunnon palkan?

Olen yrittäjäperheestä. Vanhempani maksoivat aina kunnon palkan kaikille työntekijöille.

On aika vaikeaa pyörittää kunnon palkalla liiketoimintaa, jossa ei tuoteta ulos mitään tuotetta tai myytävää palvelua. Varsinkin kun vanhuksia on valtavasti ja myös niitä hyväpalkkaisia hoitajia tarvittaisiin todella paljon. Toki minusta vanhushoidon ei pitäisi perustua bisnekseen lainkaan, mutta siihen se on jo mennyt ja aika mahdotonta enää muuttaa asioita kun ollaan tässä pisteessä. Mitä voimme tehdä? Kieltää yksityidet hoivakodit?

Laki. Laki pitää muuttaa. On palkattava tarpeeksi työntekijöitä joka paikkaan.

Jos tämä ei passaa, hoitokoti suljetaan, koska lakia ei haluta noudattaa. Lisäksi tuntuvat sakot.

Äskettäin muuan kokoomuslainenkin sanoi, että Suomen laissa on määrätty ihmisarvoinen elämä kaikille.

Tästä lähdetään.

Olen hoitanut vanhoja ja osa myös huutaa sairaalassa. On sairauksia, sekavuutta. Vieras paikka, vieraat ihmiset, muistisairautta. Jutussa kerrottiin, että isossa talossa oli ollut riita työntekijöiden välillä ja se oli aiheuttanut sairauslomia. Monissa paikoissa on kommunikaatio-ongelmia ja esimiesten tulisi selvittää riitojen taustat. Olen ainakin huomannut, että tietyt ryhmät saattavat valehdella. Naisporukan pitäminen kasassa vaatii paljon esimiehiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin jutun ja ei hitto mitä hommaa, kun tuollaisia eläviä ruumiita pidetään hengissä. Jos ei enää saa kunnolla edes ruokaa nieltyä, niin henki vaan pois. Posketonta kiduttaa ihmisiä ja kuormittaa hoitajia tuollaisilla jo käytännössä kuolleilla ihmisillä.

Joku varmaan jeesustelee, että sanopas sitten kun itse makaat siinä tilanteessa. Ei muuta mitään, henki pois vaan minulta ja muilta vastaavilta siinä vaiheessa. Kallista yhteiskunnalle ja epäinhimillistä ihmisille.

Tämän takia se eutanasia ei ole järkevä vaihtoehto. Hetki vain ja unohtuu se ajatus, että kysytään ihmiseltä itseltään. Jos et tuota, joudat pois maailmasta. 

Tarvitaan empatiaa ja välittämistä, aidosti hyvää hoitoa. Kyse on ihmisistä, ihan samanlaisista kuin sinä ja minä. Vanhuus tulee jokaiselle ajallaan.

Mutta ei tuo ole realistista nykyelämää saati tulevaisuutta. Tuo on kaunista naiivia unelmahöttöä vailla realismia. Tuo on yhtä mahdollinen ajatus kuin että säädetään laki, ettei ole enää olemassa pienituloisia, vaan kaikille pitää taata vähintään alemman keskiluokan tulot.

Tai on mahdollista, jos saadaan valtava joukko vapaaehtoistyötä vanhusten hoitoon. Epäilen, ettei innokkaita ole jonoksi asti.

Miksi tämä on niin kiusallinen kysymys?

Kenelle tåmä aihe on niin ikävä jota vältellään?

Mikä estää maksamasta kunnon palkan?

Olen yrittäjäperheestä. Vanhempani maksoivat aina kunnon palkan kaikille työntekijöille.

On aika vaikeaa pyörittää kunnon palkalla liiketoimintaa, jossa ei tuoteta ulos mitään tuotetta tai myytävää palvelua. Varsinkin kun vanhuksia on valtavasti ja myös niitä hyväpalkkaisia hoitajia tarvittaisiin todella paljon. Toki minusta vanhushoidon ei pitäisi perustua bisnekseen lainkaan, mutta siihen se on jo mennyt ja aika mahdotonta enää muuttaa asioita kun ollaan tässä pisteessä. Mitä voimme tehdä? Kieltää yksityidet hoivakodit?

Laki. Laki pitää muuttaa. On palkattava tarpeeksi työntekijöitä joka paikkaan.

Jos tämä ei passaa, hoitokoti suljetaan, koska lakia ei haluta noudattaa. Lisäksi tuntuvat sakot.

Äskettäin muuan kokoomuslainenkin sanoi, että Suomen laissa on määrätty ihmisarvoinen elämä kaikille.

Tästä lähdetään.

Mitä tapahtuu kun se hoitokoti suljetaan? Kuka tai missä sen jälkeen ne vanhukset hoidetaan jotka siellä olivat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin jutun ja ei hitto mitä hommaa, kun tuollaisia eläviä ruumiita pidetään hengissä. Jos ei enää saa kunnolla edes ruokaa nieltyä, niin henki vaan pois. Posketonta kiduttaa ihmisiä ja kuormittaa hoitajia tuollaisilla jo käytännössä kuolleilla ihmisillä.

Joku varmaan jeesustelee, että sanopas sitten kun itse makaat siinä tilanteessa. Ei muuta mitään, henki pois vaan minulta ja muilta vastaavilta siinä vaiheessa. Kallista yhteiskunnalle ja epäinhimillistä ihmisille.

Tämän takia se eutanasia ei ole järkevä vaihtoehto. Hetki vain ja unohtuu se ajatus, että kysytään ihmiseltä itseltään. Jos et tuota, joudat pois maailmasta. 

Tarvitaan empatiaa ja välittämistä, aidosti hyvää hoitoa. Kyse on ihmisistä, ihan samanlaisista kuin sinä ja minä. Vanhuus tulee jokaiselle ajallaan.

Mutta ei tuo ole realistista nykyelämää saati tulevaisuutta. Tuo on kaunista naiivia unelmahöttöä vailla realismia. Tuo on yhtä mahdollinen ajatus kuin että säädetään laki, ettei ole enää olemassa pienituloisia, vaan kaikille pitää taata vähintään alemman keskiluokan tulot.

Tai on mahdollista, jos saadaan valtava joukko vapaaehtoistyötä vanhusten hoitoon. Epäilen, ettei innokkaita ole jonoksi asti.

Miksi tämä on niin kiusallinen kysymys?

Kenelle tåmä aihe on niin ikävä jota vältellään?

Mikä estää maksamasta kunnon palkan?

Olen yrittäjäperheestä. Vanhempani maksoivat aina kunnon palkan kaikille työntekijöille.

On aika vaikeaa pyörittää kunnon palkalla liiketoimintaa, jossa ei tuoteta ulos mitään tuotetta tai myytävää palvelua. Varsinkin kun vanhuksia on valtavasti ja myös niitä hyväpalkkaisia hoitajia tarvittaisiin todella paljon. Toki minusta vanhushoidon ei pitäisi perustua bisnekseen lainkaan, mutta siihen se on jo mennyt ja aika mahdotonta enää muuttaa asioita kun ollaan tässä pisteessä. Mitä voimme tehdä? Kieltää yksityidet hoivakodit?

Miksi ei voi olla hoivakoteja (ja päiväkoteja, vammaispalveluita jne), joiden tavoittena ei olisi tuottaa jatkuvasti kasvavaa TULOSTA sijoittajien taskuun? 

Miksi ei riitä, että jokin tällainen laitos pyörittää itse itsensä niin, että työntekijät saavat palkkansa, kulut tulee katettua ja jää sen verran plussalle, että seuraava toimintavuosi on jotenkin turvattu. Miksi siitä pitäisi jonkun asiaan täysin kuulumattoman tahon kerätä itselleen voittoja? Tämä on minusta se ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kuuden työpäivän aikana näen vain kahden omaisen vierailevan palvelutalossa, vaikka vanhuksia on vähintään kymmeniä."

Tämä pysäytti. Varsinkin kun tajuan miksi näin on, enkä itsekään varmaan kävisi viikottain läheistäni katsomassa, puhumattakaan päivittäin. Eli en syyllistä ketään, mutta samaan aikaan olen järkyttynyt miten individualistiseksi olemme muuttuneet kansana. Se on yleisesti meille kaikille ok, että ei ehdi edes kertaa viikossa tai kuukaudessa omaa äitiä tai isää käydä katsomassa viimeisinä aikoina. Ja sitten kuitenkin hermostumme että hoitajat somettavat hiljaisina hetkinä. Että rahan vuoksi pitää hoitaa, mutta omaa verta ei tarvitse hoitaa.. Jotenkin tuossa on ristiriita mielestäni.

Kun omat läheiseni olivat hoivakodissa, vierailin miltei joka viikonloppu rakkaan mummini luona, isotädin luona samoin. Korona-ajan jälkeen enää muutama kaukaisempi sukulainen asuu hoivakodeissa, ja pakko tunnustaa, että on jäänyt vierailukäynnit muutamaan kertaan vuodessa. Välissä tehtiin vierailu niin mahdottomaksi että se vain jäi, ja sen jälkeen jotenkin vain on jäänyt käyminen vähiin. Pitää alkaa käymään useammin.

Minäkin kävin mummun ja vaarin luona noin 2 x vko. Siksi niin usein, kun kuolema lähestyi nopeasti. Olivat hoidossa 4 kk. 

Äiti ei ollut kuin 2 vkoa ja kävin joka päivä. 

Eikös ole tavoite yksityistää kaikki eikä julkisia enää juuri ole? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin jutun ja ei hitto mitä hommaa, kun tuollaisia eläviä ruumiita pidetään hengissä. Jos ei enää saa kunnolla edes ruokaa nieltyä, niin henki vaan pois. Posketonta kiduttaa ihmisiä ja kuormittaa hoitajia tuollaisilla jo käytännössä kuolleilla ihmisillä.

Joku varmaan jeesustelee, että sanopas sitten kun itse makaat siinä tilanteessa. Ei muuta mitään, henki pois vaan minulta ja muilta vastaavilta siinä vaiheessa. Kallista yhteiskunnalle ja epäinhimillistä ihmisille.

Tämän takia se eutanasia ei ole järkevä vaihtoehto. Hetki vain ja unohtuu se ajatus, että kysytään ihmiseltä itseltään. Jos et tuota, joudat pois maailmasta. 

Tarvitaan empatiaa ja välittämistä, aidosti hyvää hoitoa. Kyse on ihmisistä, ihan samanlaisista kuin sinä ja minä. Vanhuus tulee jokaiselle ajallaan.

Mutta ei tuo ole realistista nykyelämää saati tulevaisuutta. Tuo on kaunista naiivia unelmahöttöä vailla realismia. Tuo on yhtä mahdollinen ajatus kuin että säädetään laki, ettei ole enää olemassa pienituloisia, vaan kaikille pitää taata vähintään alemman keskiluokan tulot.

Tai on mahdollista, jos saadaan valtava joukko vapaaehtoistyötä vanhusten hoitoon. Epäilen, ettei innokkaita ole jonoksi asti.

Miksi tämä on niin kiusallinen kysymys?

Kenelle tåmä aihe on niin ikävä jota vältellään?

Mikä estää maksamasta kunnon palkan?

Olen yrittäjäperheestä. Vanhempani maksoivat aina kunnon palkan kaikille työntekijöille.

On aika vaikeaa pyörittää kunnon palkalla liiketoimintaa, jossa ei tuoteta ulos mitään tuotetta tai myytävää palvelua. Varsinkin kun vanhuksia on valtavasti ja myös niitä hyväpalkkaisia hoitajia tarvittaisiin todella paljon. Toki minusta vanhushoidon ei pitäisi perustua bisnekseen lainkaan, mutta siihen se on jo mennyt ja aika mahdotonta enää muuttaa asioita kun ollaan tässä pisteessä. Mitä voimme tehdä? Kieltää yksityidet hoivakodit?

Laki. Laki pitää muuttaa. On palkattava tarpeeksi työntekijöitä joka paikkaan.

Jos tämä ei passaa, hoitokoti suljetaan, koska lakia ei haluta noudattaa. Lisäksi tuntuvat sakot.

Äskettäin muuan kokoomuslainenkin sanoi, että Suomen laissa on määrätty ihmisarvoinen elämä kaikille.

Tästä lähdetään.

Mitä tapahtuu kun se hoitokoti suljetaan? Kuka tai missä sen jälkeen ne vanhukset hoidetaan jotka siellä olivat?

Otetaan toinen sopimustoimija.

Suomessa esitetään kauheasti että joku paikka on hyvä iäkkäille tai lapsille. No totuus voi olla toinen. Ihmeellistä näytelmää ollut. Kiva tietysti jos joku taho oikeasti onnistuu, mutta silloin se vaatii joka asian pohtimista ja joustoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kuuden työpäivän aikana näen vain kahden omaisen vierailevan palvelutalossa, vaikka vanhuksia on vähintään kymmeniä."

Tämä pysäytti. Varsinkin kun tajuan miksi näin on, enkä itsekään varmaan kävisi viikottain läheistäni katsomassa, puhumattakaan päivittäin. Eli en syyllistä ketään, mutta samaan aikaan olen järkyttynyt miten individualistiseksi olemme muuttuneet kansana. Se on yleisesti meille kaikille ok, että ei ehdi edes kertaa viikossa tai kuukaudessa omaa äitiä tai isää käydä katsomassa viimeisinä aikoina. Ja sitten kuitenkin hermostumme että hoitajat somettavat hiljaisina hetkinä. Että rahan vuoksi pitää hoitaa, mutta omaa verta ei tarvitse hoitaa.. Jotenkin tuossa on ristiriita mielestäni.

Kun omat läheiseni olivat hoivakodissa, vierailin miltei joka viikonloppu rakkaan mummini luona, isotädin luona samoin. Korona-ajan jälkeen enää muutama kaukaisempi sukulainen asuu hoivakodeissa, ja pakko tunnustaa, että on jäänyt vierailukäynnit muutamaan kertaan vuodessa. Välissä tehtiin vierailu niin mahdottomaksi että se vain jäi, ja sen jälkeen jotenkin vain on jäänyt käyminen vähiin. Pitää alkaa käymään useammin.

Minäkin kävin mummun ja vaarin luona noin 2 x vko. Siksi niin usein, kun kuolema lähestyi nopeasti. Olivat hoidossa 4 kk. 

 

Äiti ei ollut kuin 2 vkoa ja kävin joka päivä. 

Onnekkaita ovat olleet. Mulla isä on maannut nyt 4 v täysin käänneltävänä. En käy edes joka toinen viikko koska olen sairaalassa veivaamassa niitä 14 tunnin vuoroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin jutun ja ei hitto mitä hommaa, kun tuollaisia eläviä ruumiita pidetään hengissä. Jos ei enää saa kunnolla edes ruokaa nieltyä, niin henki vaan pois. Posketonta kiduttaa ihmisiä ja kuormittaa hoitajia tuollaisilla jo käytännössä kuolleilla ihmisillä.

Joku varmaan jeesustelee, että sanopas sitten kun itse makaat siinä tilanteessa. Ei muuta mitään, henki pois vaan minulta ja muilta vastaavilta siinä vaiheessa. Kallista yhteiskunnalle ja epäinhimillistä ihmisille.

Tämän takia se eutanasia ei ole järkevä vaihtoehto. Hetki vain ja unohtuu se ajatus, että kysytään ihmiseltä itseltään. Jos et tuota, joudat pois maailmasta. 

Tarvitaan empatiaa ja välittämistä, aidosti hyvää hoitoa. Kyse on ihmisistä, ihan samanlaisista kuin sinä ja minä. Vanhuus tulee jokaiselle ajallaan.

Mutta ei tuo ole realistista nykyelämää saati tulevaisuutta. Tuo on kaunista naiivia unelmahöttöä vailla realismia. Tuo on yhtä mahdollinen ajatus kuin että säädetään laki, ettei ole enää olemassa pienituloisia, vaan kaikille pitää taata vähintään alemman keskiluokan tulot.

Tai on mahdollista, jos saadaan valtava joukko vapaaehtoistyötä vanhusten hoitoon. Epäilen, ettei innokkaita ole jonoksi asti.

Miksi tämä on niin kiusallinen kysymys?

Kenelle tåmä aihe on niin ikävä jota vältellään?

Mikä estää maksamasta kunnon palkan?

Olen yrittäjäperheestä. Vanhempani maksoivat aina kunnon palkan kaikille työntekijöille.

On aika vaikeaa pyörittää kunnon palkalla liiketoimintaa, jossa ei tuoteta ulos mitään tuotetta tai myytävää palvelua. Varsinkin kun vanhuksia on valtavasti ja myös niitä hyväpalkkaisia hoitajia tarvittaisiin todella paljon. Toki minusta vanhushoidon ei pitäisi perustua bisnekseen lainkaan, mutta siihen se on jo mennyt ja aika mahdotonta enää muuttaa asioita kun ollaan tässä pisteessä. Mitä voimme tehdä? Kieltää yksityidet hoivakodit?

Laki. Laki pitää muuttaa. On palkattava tarpeeksi työntekijöitä joka paikkaan.

Jos tämä ei passaa, hoitokoti suljetaan, koska lakia ei haluta noudattaa. Lisäksi tuntuvat sakot.

Äskettäin muuan kokoomuslainenkin sanoi, että Suomen laissa on määrätty ihmisarvoinen elämä kaikille.

Tästä lähdetään.

Mitä tapahtuu kun se hoitokoti suljetaan? Kuka tai missä sen jälkeen ne vanhukset hoidetaan jotka siellä olivat?

Otetaan toinen sopimustoimija.

Kuka ottaa? Hoidettava?

Mitä tapahtuu kun hoivakoti suljetaan? Työntekijät irtisanotaan. Moni ei ehkä koskaan tule palaamaan hoitotyöhön vaan mieluummin etsii työtä muualta. 

Hoidettaville etsitää ehkä joku hätäratkaisu josts he ehkä muuttavat jonnkekin tai sitten eivät kestä muutosta ja kuolevat pois. He jotka odottaa paikkaa hoivakodista joutuvat odottamaan sitä entidtä pidempään.