Lue keskustelun säännöt.
Annoin miehelleni 28 vuotta, kolme lasta ja oman urani. Nyt hän osti tyttäreni ikäiselle naiselle auton meidän rahoilla
04.05.2026 |
Olen 52-vuotias nainen ja ollut naimisissa mieheni, 55, kanssa 28 vuotta. Meillä on kolme aikuista lasta, 26-, 24- ja 21-vuotiaat. Jäin pois opettajan työstä, kun esikoisemme syntyi, jotta mieheni pystyi panostamaan uraansa. Hän oli jatkuvasti työmatkoilla, teki pitkää päivää ja minä hoidin käytännössä kaiken.
Ruoat, siivoukset, lasten harrastukset, lääkärikäynnit, vanhempiemme auttamisen, joulut, syntymäpäivät, laskut, kodin pyörittämisen, kaiken suunnittelun ja muistamisen. Pidin kodin kunnossa, kasvatin lapsemme, olin hänen tukenaan kahden irtisanomisen ja yhden vakavan terveyshuolen aikana. Katsoin jopa vuosia sormien läpi hänen "pitkiä työpäiviään".
Kuukausi sitten hän istutti minut keittiön pöydän ääreen ja sanoi haluavansa avioeron. Hän on kuulemma rakastunut 28-vuotiaaseen thainaiseen, joka on samaa ikäluokkaa kuin omat lapsemme. Hänen mukaansa en ole enää se iloinen ja heittäytyvä nainen, jonka kanssa hän meni naimisiin. Hän sanoi myös, että nyt kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa, hän saa viimein elää omaa elämäänsä.
Sitten selvisi, että hän on vienyt tätä naista "työmatkoille" meidän yhteisellä luottokortillamme. Hän oli jopa ostanut naiselle auton ja selittänyt sen jonkinlaisena työstä annettuna ylimääräisenä palkkiona.
Nyt hän haluaa myydä talon, jonka me rakensimme yhdessä ja jota minä olen käytännössä pitänyt pystyssä vuosikymmeniä, jotta voisi muuttaa Thaimaaseen. Hänen mielestään omaisuus pitää vain jakaa puoliksi, koska "hänhän ne rahat ansaitsi". Poikamme laittoi minulle viestin, että minun pitäisi antaa isän olla onnellinen, koska isä on kuulemma ollut vuosia onneton. Hän kirjoitti, että olin aina niin keskittynyt lapsiin. Tyttäremme ei suostu edes puhumaan minulle, koska hänen mielestään olen katkera ja mustasukkainen.
Olen 52. Minulla ei ole ammattia, johon voisin noin vain palata. Minulla on stressistä johtuvia terveysongelmia, mutta lääkärissä ne kuitataan lähinnä vaihdevuosioireiksi. Ja nyt minun pitäisi aloittaa alusta, ehkä puolella siitä, mitä meillä on, samaan aikaan kun hän rakentaa uutta elämää naisen kanssa, joka voisi iältään olla meidän lapsemme.
Ylireagoinko minä, kun olen aivan raivoissani enkä suostu leikkimään mitään sovinnollista eroa tämän jälkeen? Annat koko elämäsi miehelle ja perheelle, ja lopulta jäät itse tyhjän päälle.
Jos olet pitkässä liitossa, avaa oma pankkitili ja pidä tärkeät paperit tallessa jo tänään. Kunpa joku olisi sanonut tämän minulle ajoissa.
Kommentit (719)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monen suomalaisen olet kuullut kompensoivan kummallakaan tyylillä? Eikä se mitään sääliä ole vaan reilu palkkio isosta työstä.
Jokainen järkevä kompensoi. Olin itse kotona 10 vuotta ja samaan aikaan moni ystävistäni myös. Ihan kaikki kompensoi, tietenkin.
Hyvä niin. Tiedoksi ettei kaikki toimi niin fiksusti.
Sitten ei toimi. Turha on jälkikäteen ulista, jos ei.
Kyllä nämä jälkikäteen vaikuttavat, jos ei ole kompensoitu. Pesänjakajalla on paljon valtaa.
Kerropas miksi se ”pesänjakaja” kompensoisi tuon erossa ja keikauttaisi vaikkapa nyt aplle yli sen ”tasajaon”? Ei tapahdu kuuna päivänä.
Perehdy asiaan.
Ei kuule kyllä se nyt olet sinä, jonka pitää tutustua asiaan. Olet joko ymmärtänyt jotain todella väärin tai trollaat.
Kohtuullistaminen (eli osituksen sovittelu) ei koskaan tarkoita sitä, että varakkaampi puoliso velvoitettaisiin maksamaan vielä lisää tasinkoa eli antamaan omastaan enemmän kuin puolet.
Ja tämä on niin fakta kuin olla voi!Kiitos. Kerropa tuo eksälleni, joka vaatii minua maksamaan avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta reilusti enemmän kuin puolet juuri kohtuullistamisen perusteella. Minulla on noin kymmenkertainen omaisuus häneen verrattuna, mutta se on avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta.
Ai niin, mutta hänelläpä on käytössään juristi. Mitä sinä et ole.
Älä jaksa enää hourailla tähän kun et tiedä mistä puhut.
Et edes puhu samasta tilanteesta ja silti päätit ulista. Teillä kyse on avio-oikeuden ulkopuolisesta omaisuudesta, joka riitauttamalla voidaankin katsoa avio-oikeuteen kuuluvaksi. Ja se on ihan eri asia se! Avioehto juuri tämän vuoksi liittyy oleellisesti näihin.
Ei meillä ole avioehtoa. Sinä olet amatööri.
Ni mitä sä sitten valitat, jos et ole suojannut omaisuuttasi? Ja exäsi ei tule saamaan haluamaansa, jos se muka olisi yli tuon puolen.
Kiitos ilmaisesta neuvosta, kerron sen lakimiehelleni. Se on varmasti täysin hintansa arvoinen.😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa sanonta, että elämässä ei kannata panostaa mihinkään kuin sen verran mitä on valmis häviämään. Etenkään toisen varaan ei voi laskea mitään. Ole nyt onnellinen, että pääset tuollaisesta miehestä eroon. Katkeruus ei johda kuin oman stressitasosi nousuun.
Tuo on tietysti hyvä periaate, jos on pelaaja. Ihmissuhteet eivät ole peliä.
Kun on vanhempi, jolla on lapsia ja niillä lapsilla tarpeita, niin vanhempi tekee kaikkensa. Rakastaessa jotain tekee kaikkensa. Jos eläisi laskelmoiden, elämä ei olisi kovinkaan arvokasta. Silloin se päätyy helposti tuollaiseen hyötysuhteeseen thaimaalaisen kanssa.
Kuuntele itseäsi hyvä ihminen. Ensin puhut niin kauniisti ihmissuhteesta ja päädyt sanomaan suhdetta thaimaalaiseen hyötysuhteeksi.
No sehän on hyötysuhde, joka perustuu vahvaan taloudelliseen epätasa-arvoon.
Miksi luulet, että ihmiset tulevat Thaimaasta Suomeen poimimaan marjoja nälkäpalkalla? Suomen kauniin luonnon vuoksi?
Tai sitten ei. Tuli ihminen mistä vain ja miksi vain, he saavat kyllä rakastua. Vai eikö? Aika ra sis ti nen taidat olla.
Valikoivasti sinisilmäinen saa myös olla.
Hyötyä toisen ihmisen huonosta taloudellisesta asemasta ja kertoa itselleen, että se on rakkautta.
Mitä se sulle kuuluu, jos on? Et voi yleistää koskemaan kaikkia jotain mikä on yhdellä totta. Tai voit, mutta tyhmää se on.
Tämä on keskustelupalsta. Mitä mikään ylipäätään kenellekään kuuluu? Täällä keskustellaan.
Jos joku haluaa sellaisen ihmissuhteen, joka perustuu hyväksikäyttöön, niin enhän minä siihen voi vaikuttaa. Todennäköisesti ajan mittaan tuo mies myös maksaa pitkän pennin thaimaalaisen vaimonsa suvulle, ja kaikki saavat kutakuinkin haluamansa. Jos tavoitteena on sellainen elämä. Ei minulla ole siihen mitään sananvaltaa, kunhan havainnoin ja syön popcornia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monen suomalaisen olet kuullut kompensoivan kummallakaan tyylillä? Eikä se mitään sääliä ole vaan reilu palkkio isosta työstä.
Jokainen järkevä kompensoi. Olin itse kotona 10 vuotta ja samaan aikaan moni ystävistäni myös. Ihan kaikki kompensoi, tietenkin.
Hyvä niin. Tiedoksi ettei kaikki toimi niin fiksusti.
Sitten ei toimi. Turha on jälkikäteen ulista, jos ei.
Kyllä nämä jälkikäteen vaikuttavat, jos ei ole kompensoitu. Pesänjakajalla on paljon valtaa.
Kerropas miksi se ”pesänjakaja” kompensoisi tuon erossa ja keikauttaisi vaikkapa nyt aplle yli sen ”tasajaon”? Ei tapahdu kuuna päivänä.
Perehdy asiaan.
Ei kuule kyllä se nyt olet sinä, jonka pitää tutustua asiaan. Olet joko ymmärtänyt jotain todella väärin tai trollaat.
Kohtuullistaminen (eli osituksen sovittelu) ei koskaan tarkoita sitä, että varakkaampi puoliso velvoitettaisiin maksamaan vielä lisää tasinkoa eli antamaan omastaan enemmän kuin puolet.
Ja tämä on niin fakta kuin olla voi!Kiitos. Kerropa tuo eksälleni, joka vaatii minua maksamaan avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta reilusti enemmän kuin puolet juuri kohtuullistamisen perusteella. Minulla on noin kymmenkertainen omaisuus häneen verrattuna, mutta se on avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta.
Ai niin, mutta hänelläpä on käytössään juristi. Mitä sinä et ole.
Älä jaksa enää hourailla tähän kun et tiedä mistä puhut.
Et edes puhu samasta tilanteesta ja silti päätit ulista. Teillä kyse on avio-oikeuden ulkopuolisesta omaisuudesta, joka riitauttamalla voidaankin katsoa avio-oikeuteen kuuluvaksi. Ja se on ihan eri asia se! Avioehto juuri tämän vuoksi liittyy oleellisesti näihin.
Ei meillä ole avioehtoa. Sinä olet amatööri.
Ni mitä sä sitten valitat, jos et ole suojannut omaisuuttasi? Ja exäsi ei tule saamaan haluamaansa, jos se muka olisi yli tuon puolen.
Kiitos ilmaisesta neuvosta, kerron sen lakimiehelleni. Se on varmasti täysin hintansa arvoinen.😁
Huomaa että tulit vain prassailemaan ylisuurella egollasi. Vaikka sulla ja exälläsi olisi kuusi juristia per naama, yli puolta ei saa kukaan. Ja tämän voit tarkistaa ihan laista sen juristisi kanssa.
Jos taas puhut siitä, että exäsi omaisuus jätetään osituksen ulkopuolelle ja siksi muka ylittyy tuo 50% raja, tuomioistuimet ja pesänjakajat suostuvat vähävaraisemman puolison omaisuuden säästämiseen erittäin harvoin. Se vaatii yleensä sen, että puolittaminen ajaisi exäsi suoraan ahdinkoon tai sinä olisit hankkinut omaisuutesi petoksella tai muuten räikeän epäoikeudenmukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa sanonta, että elämässä ei kannata panostaa mihinkään kuin sen verran mitä on valmis häviämään. Etenkään toisen varaan ei voi laskea mitään. Ole nyt onnellinen, että pääset tuollaisesta miehestä eroon. Katkeruus ei johda kuin oman stressitasosi nousuun.
Tuo on tietysti hyvä periaate, jos on pelaaja. Ihmissuhteet eivät ole peliä.
Kun on vanhempi, jolla on lapsia ja niillä lapsilla tarpeita, niin vanhempi tekee kaikkensa. Rakastaessa jotain tekee kaikkensa. Jos eläisi laskelmoiden, elämä ei olisi kovinkaan arvokasta. Silloin se päätyy helposti tuollaiseen hyötysuhteeseen thaimaalaisen kanssa.
Kuuntele itseäsi hyvä ihminen. Ensin puhut niin kauniisti ihmissuhteesta ja päädyt sanomaan suhdetta thaimaalaiseen hyötysuhteeksi.
No sehän on hyötysuhde, joka perustuu vahvaan taloudelliseen epätasa-arvoon.
Miksi luulet, että ihmiset tulevat Thaimaasta Suomeen poimimaan marjoja nälkäpalkalla? Suomen kauniin luonnon vuoksi?
Tai sitten ei. Tuli ihminen mistä vain ja miksi vain, he saavat kyllä rakastua. Vai eikö? Aika ra sis ti nen taidat olla.
Valikoivasti sinisilmäinen saa myös olla.
Hyötyä toisen ihmisen huonosta taloudellisesta asemasta ja kertoa itselleen, että se on rakkautta.
Mitä se sulle kuuluu, jos on? Et voi yleistää koskemaan kaikkia jotain mikä on yhdellä totta. Tai voit, mutta tyhmää se on.
Tämä on keskustelupalsta. Mitä mikään ylipäätään kenellekään kuuluu? Täällä keskustellaan.
Jos joku haluaa sellaisen ihmissuhteen, joka perustuu hyväksikäyttöön, niin enhän minä siihen voi vaikuttaa. Todennäköisesti ajan mittaan tuo mies myös maksaa pitkän pennin thaimaalaisen vaimonsa suvulle, ja kaikki saavat kutakuinkin haluamansa. Jos tavoitteena on sellainen elämä. Ei minulla ole siihen mitään sananvaltaa, kunhan havainnoin ja syön popcornia.
Mutta edelleenkään sä et voi sanoa että thaikun kanssa liitto on hyötysuhde jos mielipiteesi on se että hyötysuhde on perseestä. Opettele sanomaan mielipiteesi sen sijaan että öyhötät.
Satuttiin olemaan samassa ravintolassa missä thuiddunaisilla oli suuret juhlat. Kaveri osasi sattumalta jotain baks tain (tai vastaavaa) murretta ja kävi ilmi että juhlien syy oli että "vanha saiturin pasciainen" oli viimein heittänyt veivinsä. Muut siinä ympärillä iloista leskeä kadehtien voivottelivat että vielä pitää jaksaa passata...
Tuli vaan mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää vaihtaa parempaan. Niin ne naisetkin tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monen suomalaisen olet kuullut kompensoivan kummallakaan tyylillä? Eikä se mitään sääliä ole vaan reilu palkkio isosta työstä.
Jokainen järkevä kompensoi. Olin itse kotona 10 vuotta ja samaan aikaan moni ystävistäni myös. Ihan kaikki kompensoi, tietenkin.
Hyvä niin. Tiedoksi ettei kaikki toimi niin fiksusti.
Sitten ei toimi. Turha on jälkikäteen ulista, jos ei.
Kyllä nämä jälkikäteen vaikuttavat, jos ei ole kompensoitu. Pesänjakajalla on paljon valtaa.
Kerropas miksi se ”pesänjakaja” kompensoisi tuon erossa ja keikauttaisi vaikkapa nyt aplle yli sen ”tasajaon”? Ei tapahdu kuuna päivänä.
Perehdy asiaan.
Ei kuule kyllä se nyt olet sinä, jonka pitää tutustua asiaan. Olet joko ymmärtänyt jotain todella väärin tai trollaat.
Kohtuullistaminen (eli osituksen sovittelu) ei koskaan tarkoita sitä, että varakkaampi puoliso velvoitettaisiin maksamaan vielä lisää tasinkoa eli antamaan omastaan enemmän kuin puolet.
Ja tämä on niin fakta kuin olla voi!Kiitos. Kerropa tuo eksälleni, joka vaatii minua maksamaan avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta reilusti enemmän kuin puolet juuri kohtuullistamisen perusteella. Minulla on noin kymmenkertainen omaisuus häneen verrattuna, mutta se on avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta.
Ai niin, mutta hänelläpä on käytössään juristi. Mitä sinä et ole.
Älä jaksa enää hourailla tähän kun et tiedä mistä puhut.
Et edes puhu samasta tilanteesta ja silti päätit ulista. Teillä kyse on avio-oikeuden ulkopuolisesta omaisuudesta, joka riitauttamalla voidaankin katsoa avio-oikeuteen kuuluvaksi. Ja se on ihan eri asia se! Avioehto juuri tämän vuoksi liittyy oleellisesti näihin.
Ei meillä ole avioehtoa. Sinä olet amatööri.
Ni mitä sä sitten valitat, jos et ole suojannut omaisuuttasi? Ja exäsi ei tule saamaan haluamaansa, jos se muka olisi yli tuon puolen.
Kiitos ilmaisesta neuvosta, kerron sen lakimiehelleni. Se on varmasti täysin hintansa arvoinen.😁
Huomaa että tulit vain prassailemaan ylisuurella egollasi. Vaikka sulla ja exälläsi olisi kuusi juristia per naama, yli puolta ei saa kukaan. Ja tämän voit tarkistaa ihan laista sen juristisi kanssa.
Jos taas puhut siitä, että exäsi omaisuus jätetään osituksen ulkopuolelle ja siksi muka ylittyy tuo 50% raja, tuomioistuimet ja pesänjakajat suostuvat vähävaraisemman puolison omaisuuden säästämiseen erittäin harvoin. Se vaatii yleensä sen, että puolittaminen ajaisi exäsi suoraan ahdinkoon tai sinä olisit hankkinut omaisuutesi petoksella tai muuten räikeän epäoikeudenmukaisesti.
Kerro pykälä, jossa noin sanotaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Satuttiin olemaan samassa ravintolassa missä thuiddunaisilla oli suuret juhlat. Kaveri osasi sattumalta jotain baks tain (tai vastaavaa) murretta ja kävi ilmi että juhlien syy oli että "vanha saiturin pasciainen" oli viimein heittänyt veivinsä. Muut siinä ympärillä iloista leskeä kadehtien voivottelivat että vielä pitää jaksaa passata...
Tuli vaan mieleen.
Ja tämähän ei olisi mahdollista muilla kuin thaimaalaisilla 😂
Mä olen ollut kimpassa naisen kanssa 26 vuotta. Yhteiset kulut maksetaan yhdessä, muut rahat on omaa rahaa. Ei mitään hajua mikä on puolisoni tilin saldo, ei kiinnosta eikä kuulu mulle.
Tätä menetelmää monet haukkuu, on kuulema väärin, "jos rakastat". Rahat pitäisi olla yhteisiä.
M43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monen suomalaisen olet kuullut kompensoivan kummallakaan tyylillä? Eikä se mitään sääliä ole vaan reilu palkkio isosta työstä.
Jokainen järkevä kompensoi. Olin itse kotona 10 vuotta ja samaan aikaan moni ystävistäni myös. Ihan kaikki kompensoi, tietenkin.
Hyvä niin. Tiedoksi ettei kaikki toimi niin fiksusti.
Sitten ei toimi. Turha on jälkikäteen ulista, jos ei.
Kyllä nämä jälkikäteen vaikuttavat, jos ei ole kompensoitu. Pesänjakajalla on paljon valtaa.
Kerropas miksi se ”pesänjakaja” kompensoisi tuon erossa ja keikauttaisi vaikkapa nyt aplle yli sen ”tasajaon”? Ei tapahdu kuuna päivänä.
Perehdy asiaan.
Ei kuule kyllä se nyt olet sinä, jonka pitää tutustua asiaan. Olet joko ymmärtänyt jotain todella väärin tai trollaat.
Kohtuullistaminen (eli osituksen sovittelu) ei koskaan tarkoita sitä, että varakkaampi puoliso velvoitettaisiin maksamaan vielä lisää tasinkoa eli antamaan omastaan enemmän kuin puolet.
Ja tämä on niin fakta kuin olla voi!Kiitos. Kerropa tuo eksälleni, joka vaatii minua maksamaan avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta reilusti enemmän kuin puolet juuri kohtuullistamisen perusteella. Minulla on noin kymmenkertainen omaisuus häneen verrattuna, mutta se on avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta.
Ai niin, mutta hänelläpä on käytössään juristi. Mitä sinä et ole.
Älä jaksa enää hourailla tähän kun et tiedä mistä puhut.
Et edes puhu samasta tilanteesta ja silti päätit ulista. Teillä kyse on avio-oikeuden ulkopuolisesta omaisuudesta, joka riitauttamalla voidaankin katsoa avio-oikeuteen kuuluvaksi. Ja se on ihan eri asia se! Avioehto juuri tämän vuoksi liittyy oleellisesti näihin.
Ei meillä ole avioehtoa. Sinä olet amatööri.
Ni mitä sä sitten valitat, jos et ole suojannut omaisuuttasi? Ja exäsi ei tule saamaan haluamaansa, jos se muka olisi yli tuon puolen.
Kiitos ilmaisesta neuvosta, kerron sen lakimiehelleni. Se on varmasti täysin hintansa arvoinen.😁
Huomaa että tulit vain prassailemaan ylisuurella egollasi. Vaikka sulla ja exälläsi olisi kuusi juristia per naama, yli puolta ei saa kukaan. Ja tämän voit tarkistaa ihan laista sen juristisi kanssa.
Jos taas puhut siitä, että exäsi omaisuus jätetään osituksen ulkopuolelle ja siksi muka ylittyy tuo 50% raja, tuomioistuimet ja pesänjakajat suostuvat vähävaraisemman puolison omaisuuden säästämiseen erittäin harvoin. Se vaatii yleensä sen, että puolittaminen ajaisi exäsi suoraan ahdinkoon tai sinä olisit hankkinut omaisuutesi petoksella tai muuten räikeän epäoikeudenmukaisesti.Kerro pykälä, jossa noin sanotaan?
Avioliittolaki 103b. Muistaakseni pykälä 2, momentti 3.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa sanonta, että elämässä ei kannata panostaa mihinkään kuin sen verran mitä on valmis häviämään. Etenkään toisen varaan ei voi laskea mitään. Ole nyt onnellinen, että pääset tuollaisesta miehestä eroon. Katkeruus ei johda kuin oman stressitasosi nousuun.
Tuo on tietysti hyvä periaate, jos on pelaaja. Ihmissuhteet eivät ole peliä.
Kun on vanhempi, jolla on lapsia ja niillä lapsilla tarpeita, niin vanhempi tekee kaikkensa. Rakastaessa jotain tekee kaikkensa. Jos eläisi laskelmoiden, elämä ei olisi kovinkaan arvokasta. Silloin se päätyy helposti tuollaiseen hyötysuhteeseen thaimaalaisen kanssa.
Kuuntele itseäsi hyvä ihminen. Ensin puhut niin kauniisti ihmissuhteesta ja päädyt sanomaan suhdetta thaimaalaiseen hyötysuhteeksi.
No sehän on hyötysuhde, joka perustuu vahvaan taloudelliseen epätasa-arvoon.
Miksi luulet, että ihmiset tulevat Thaimaasta Suomeen poimimaan marjoja nälkäpalkalla? Suomen kauniin luonnon vuoksi?
Tai sitten ei. Tuli ihminen mistä vain ja miksi vain, he saavat kyllä rakastua. Vai eikö? Aika ra sis ti nen taidat olla.
Valikoivasti sinisilmäinen saa myös olla.
Hyötyä toisen ihmisen huonosta taloudellisesta asemasta ja kertoa itselleen, että se on rakkautta.
Mitä se sulle kuuluu, jos on? Et voi yleistää koskemaan kaikkia jotain mikä on yhdellä totta. Tai voit, mutta tyhmää se on.
Tämä on keskustelupalsta. Mitä mikään ylipäätään kenellekään kuuluu? Täällä keskustellaan.
Jos joku haluaa sellaisen ihmissuhteen, joka perustuu hyväksikäyttöön, niin enhän minä siihen voi vaikuttaa. Todennäköisesti ajan mittaan tuo mies myös maksaa pitkän pennin thaimaalaisen vaimonsa suvulle, ja kaikki saavat kutakuinkin haluamansa. Jos tavoitteena on sellainen elämä. Ei minulla ole siihen mitään sananvaltaa, kunhan havainnoin ja syön popcornia.
Mutta edelleenkään sä et voi sanoa että thaikun kanssa liitto on hyötysuhde jos mielipiteesi on se että hyötysuhde on perseestä. Opettele sanomaan mielipiteesi sen sijaan että öyhötät.
Minähän voin sanoa ihan mitä haluan. En öyhötä.
Minusta parisuhde köyhän thaimaalaisen nuoren naisen ja keski-ikäisen suomalaisen kohtuullisesti tienaavan miehen välillä haiskahtaa vahvasti hyötysuhteelta. Selainen on mielestäni surkeaa, arvotonta elämää.
Kas tässä, ole hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monen suomalaisen olet kuullut kompensoivan kummallakaan tyylillä? Eikä se mitään sääliä ole vaan reilu palkkio isosta työstä.
Jokainen järkevä kompensoi. Olin itse kotona 10 vuotta ja samaan aikaan moni ystävistäni myös. Ihan kaikki kompensoi, tietenkin.
Hyvä niin. Tiedoksi ettei kaikki toimi niin fiksusti.
Sitten ei toimi. Turha on jälkikäteen ulista, jos ei.
Kyllä nämä jälkikäteen vaikuttavat, jos ei ole kompensoitu. Pesänjakajalla on paljon valtaa.
Kerropas miksi se ”pesänjakaja” kompensoisi tuon erossa ja keikauttaisi vaikkapa nyt aplle yli sen ”tasajaon”? Ei tapahdu kuuna päivänä.
Perehdy asiaan.
Ei kuule kyllä se nyt olet sinä, jonka pitää tutustua asiaan. Olet joko ymmärtänyt jotain todella väärin tai trollaat.
Kohtuullistaminen (eli osituksen sovittelu) ei koskaan tarkoita sitä, että varakkaampi puoliso velvoitettaisiin maksamaan vielä lisää tasinkoa eli antamaan omastaan enemmän kuin puolet.
Ja tämä on niin fakta kuin olla voi!Kiitos. Kerropa tuo eksälleni, joka vaatii minua maksamaan avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta reilusti enemmän kuin puolet juuri kohtuullistamisen perusteella. Minulla on noin kymmenkertainen omaisuus häneen verrattuna, mutta se on avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta.
Ai niin, mutta hänelläpä on käytössään juristi. Mitä sinä et ole.
Älä jaksa enää hourailla tähän kun et tiedä mistä puhut.
Et edes puhu samasta tilanteesta ja silti päätit ulista. Teillä kyse on avio-oikeuden ulkopuolisesta omaisuudesta, joka riitauttamalla voidaankin katsoa avio-oikeuteen kuuluvaksi. Ja se on ihan eri asia se! Avioehto juuri tämän vuoksi liittyy oleellisesti näihin.
Ei meillä ole avioehtoa. Sinä olet amatööri.
Ni mitä sä sitten valitat, jos et ole suojannut omaisuuttasi? Ja exäsi ei tule saamaan haluamaansa, jos se muka olisi yli tuon puolen.
Kiitos ilmaisesta neuvosta, kerron sen lakimiehelleni. Se on varmasti täysin hintansa arvoinen.😁
Huomaa että tulit vain prassailemaan ylisuurella egollasi. Vaikka sulla ja exälläsi olisi kuusi juristia per naama, yli puolta ei saa kukaan. Ja tämän voit tarkistaa ihan laista sen juristisi kanssa.
Jos taas puhut siitä, että exäsi omaisuus jätetään osituksen ulkopuolelle ja siksi muka ylittyy tuo 50% raja, tuomioistuimet ja pesänjakajat suostuvat vähävaraisemman puolison omaisuuden säästämiseen erittäin harvoin. Se vaatii yleensä sen, että puolittaminen ajaisi exäsi suoraan ahdinkoon tai sinä olisit hankkinut omaisuutesi petoksella tai muuten räikeän epäoikeudenmukaisesti.Kerro pykälä, jossa noin sanotaan?
Avioliittolaki 103b. Muistaakseni pykälä 2, momentti 3.
Jossa ei sanota kuten väität.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ollut kimpassa naisen kanssa 26 vuotta. Yhteiset kulut maksetaan yhdessä, muut rahat on omaa rahaa. Ei mitään hajua mikä on puolisoni tilin saldo, ei kiinnosta eikä kuulu mulle.
Tätä menetelmää monet haukkuu, on kuulema väärin, "jos rakastat". Rahat pitäisi olla yhteisiä.
M43
Oliko se nainen kotona yhteisten lasten kanssa? Jos ei niin systeeminne ei liity mitenkään aloitukseen. Jos oli niin ole typerä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Satuttiin olemaan samassa ravintolassa missä thuiddunaisilla oli suuret juhlat. Kaveri osasi sattumalta jotain baks tain (tai vastaavaa) murretta ja kävi ilmi että juhlien syy oli että "vanha saiturin pasciainen" oli viimein heittänyt veivinsä. Muut siinä ympärillä iloista leskeä kadehtien voivottelivat että vielä pitää jaksaa passata...
Tuli vaan mieleen.
Ja tämähän ei olisi mahdollista muilla kuin thaimaalaisilla 😂
Täysin mahdollista aivan kaikilla toki, mutta sattuivat kai olemaan vain sitä kieltä puhuvia, niin tuli mieleen tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Ole onnellinen jos saat puolet. Ethän sinä voi enempää vaatia.
Jos teillä on yhteinen luottokortti niin luulenpa että se työssäkäyvä uraohjus on se jonka nimillä kortti on eikä ilman tuloja oleva kotirouva.
Olisi kannattanut pala työelämään viimeistään kun kuopus aloitti esikoulun.
Ymmärrän että ajattelet että miehesi olisi sinulle jotain velkaa. Mutta saathan sinä sentään puolet omaisuudesta jonka joku muu kerrytti.
Kyllä se omaisuus on yhdessä hankittu, jos vaimo on yksin hoitanut lapset ja kodin. Rahanarvoista työtä se on, vaikkei siitä palkkaa saa, eikä eläkettä kerry.
Jos tämä tarina on totta, eikä kopioitu jostain juupatuupasta, niin puolet omaisuudesta vaimolle. Kurssitus takaisin työelämään ja ukolle vittumainen tulevaisuus nuorikkonsa ja tämän suvun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa sanonta, että elämässä ei kannata panostaa mihinkään kuin sen verran mitä on valmis häviämään. Etenkään toisen varaan ei voi laskea mitään. Ole nyt onnellinen, että pääset tuollaisesta miehestä eroon. Katkeruus ei johda kuin oman stressitasosi nousuun.
Tuo on tietysti hyvä periaate, jos on pelaaja. Ihmissuhteet eivät ole peliä.
Kun on vanhempi, jolla on lapsia ja niillä lapsilla tarpeita, niin vanhempi tekee kaikkensa. Rakastaessa jotain tekee kaikkensa. Jos eläisi laskelmoiden, elämä ei olisi kovinkaan arvokasta. Silloin se päätyy helposti tuollaiseen hyötysuhteeseen thaimaalaisen kanssa.
Kuuntele itseäsi hyvä ihminen. Ensin puhut niin kauniisti ihmissuhteesta ja päädyt sanomaan suhdetta thaimaalaiseen hyötysuhteeksi.
No sehän on hyötysuhde, joka perustuu vahvaan taloudelliseen epätasa-arvoon.
Miksi luulet, että ihmiset tulevat Thaimaasta Suomeen poimimaan marjoja nälkäpalkalla? Suomen kauniin luonnon vuoksi?
Tai sitten ei. Tuli ihminen mistä vain ja miksi vain, he saavat kyllä rakastua. Vai eikö? Aika ra sis ti nen taidat olla.
Valikoivasti sinisilmäinen saa myös olla.
Hyötyä toisen ihmisen huonosta taloudellisesta asemasta ja kertoa itselleen, että se on rakkautta.
Mitä se sulle kuuluu, jos on? Et voi yleistää koskemaan kaikkia jotain mikä on yhdellä totta. Tai voit, mutta tyhmää se on.
Tämä on keskustelupalsta. Mitä mikään ylipäätään kenellekään kuuluu? Täällä keskustellaan.
Jos joku haluaa sellaisen ihmissuhteen, joka perustuu hyväksikäyttöön, niin enhän minä siihen voi vaikuttaa. Todennäköisesti ajan mittaan tuo mies myös maksaa pitkän pennin thaimaalaisen vaimonsa suvulle, ja kaikki saavat kutakuinkin haluamansa. Jos tavoitteena on sellainen elämä. Ei minulla ole siihen mitään sananvaltaa, kunhan havainnoin ja syön popcornia.
Mutta edelleenkään sä et voi sanoa että thaikun kanssa liitto on hyötysuhde jos mielipiteesi on se että hyötysuhde on perseestä. Opettele sanomaan mielipiteesi sen sijaan että öyhötät.
Minähän voin sanoa ihan mitä haluan. En öyhötä.
Minusta parisuhde köyhän thaimaalaisen nuoren naisen ja keski-ikäisen suomalaisen kohtuullisesti tienaavan miehen välillä haiskahtaa vahvasti hyötysuhteelta. Selainen on mielestäni surkeaa, arvotonta elämää.
Kas tässä, ole hyvä.
Tämä. Suominainen kun on parisuhteessa, siinä ei ole kyse hyötysuhteesta. Se on kyllä taivaan tosi, että mies ei hyödy siitä pätkän vertaa, ei edes emotionaalisesti.
Jos sinua lohduttaa ollenkaan, niin se nuori thainainen ei rakasta vanhaa miestäsi, nämä houkuttelee miehen aina thaimaaseen, kun siellä ulkomaalainen ei saa omistaa mitään. teidän lasten tuleva perintö menee nyt thaimaaseen, tyhmää että lapsesi eivät ole kiinnostuneita suojelemaan omaa perintöänsä. sun kannattaa ottaa asioista selvää ja mennä sinne thaimaaseen paikalliselle poliisilaitokselle ottamaan selvää naisen historiasta, voi olla myös tällänen rakkaushuijari. sun kannattaa estää teidän perheen varallisuuden siirto thaimaaseen. miehesi on ollut nyt seksin perään, ja sillä ei ole tekemistä rakkauden kanssa. järjestä nyt miehellesi maksullista seksiseuraa, nuorempaa ja kauniimpaa, mitä rahoja kyttäävä thaikkunainen on. pullauta rahan ahne thaikku ulos kuvioista käyttäen hänen omaa metodiansa.
Voi kun kaikki muistais, että yksin oot sinä ihminen kaiken keskellä yksin. Ikinä ei pidä luottaa kumppaniin sokeasti vaan ajatella että kaikki on pahimmassa tapauksessa vain väliaikaista.
Meillä mies omisti yhtä ja toista ja oli kerryttänyt omaisuuttaan jo kymmenen vuotta ennen kuin päädyttiin yhteen. Mulla ei ollut tuomisina kuin pakettiautollinen muistoja ja kaksi lasta edellisestä liitosta.
Kun naimisiin mentiin niin molemmat oli täsmälleen samaa mieltä avioehdosta ja omista tileistä. Ja hyvä näin. Nyt mulla on nimittäin enemmän omaisuutta kuin miehellä ja olis ihan kamalaa jos erossa mies sais niistä yhtään mitään.
Molemmat ollaan panostettu omiin uriin ja lapset on hoitunut siinä ohessa. Juoksevat kulut on maksettu suunnilleen puoliksi ilman riitoja, mutta sitten loput omat rahat on saanut käyttää miten parhaaksi kokee.
Mitä se sulle kuuluu, jos on? Et voi yleistää koskemaan kaikkia jotain mikä on yhdellä totta. Tai voit, mutta tyhmää se on.