Onko outoa jos lukion käynyt ei osaa ruotsia?

Nykyisin kaikki osaa Tik-Talkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa ei osaa, koska ei halua osata. Ei ymmärrä miten paljon siitä voi olla iloa ja hyötyä.

Mitä iloa ja hyötyä siitä on?

Menee vaikka Ruotsiin töihin.

Volvon tehdaskin vaatii ruotsin hallitsemista.

Eikö olisi järkevämpää opiskella espanjaa ja mennä töihin espanjankielisessä maassa. Espanjaa puhutaan yli 20 maassa, ruotsia siinä yhdessä? 

Ruotsi on meidän naapuri.

No Madariinikiinaa puhutaan eniten maailmassa joten miksei se.

Myös Viro, Venäjä ja Norja ovat meidän naapureita, opiskeletko näitäkin? Ruotsissa ei myöskään opiskella suomea vaikka naapureita ollaankin.

Tälläkin hetkellä Ruotsissa etsitään työpaikkailmoituksissa suomen opettajia. Suomea opetetaan Ruotsissa. 

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä se olisi vähän sama kuin joku ylpeilisi sillä, ettei osaa lukea tai laskea.

Pakkoruotsin lisäksi meillä on myös mm. pakkomatematiikka, pakkoäodinkieli, pakkoliikunta ja pakkomusiikki.

Nämä muut luettelemasi aineet on sentään hyödyllisiä vaikka itsekään en pakotuksesta tykkää. Me joudumme opiskelemaan ruotsia, koska olemme edelleen henkisesti ruotsalaisten orjia. Ja joku paksu poliitiikko sai siitä lihavan tilin aikanaan kun teki siitä lapsille pakon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on niin helppo kieli, että sen nyt oppii nopeasti tarvittaessa jokainen. Ihan turhaan sitä koulussa opetellaan. Saksa tai ranska olisi huomattavasti hyödyllisempi ja niiden opiskelussa saattaisi hyötyä opetuksestakin.

Jännä juttu kun meillä ainakin pystyi opiskelemaan sekä toista kotimaista, saksaa ja ranskaa (ja englantia). Ei se ollut mikään joko tai.

Mitäpä jos haluaa opiskella saksaa, ranskaa ja kiinan kieltä? Kyllä yhden kielen opiskelu on aina pois joltain muulta.

Ei todellakaan ole. Mitä enemmän osaat kieliä, sitä helpompaa sinun on oppia seuraava uusi kieli. 

Missä tutkimuksessa on sanottu, että juuri sen ruotsin kielen opiskelu auttaa oppimaan muita kieliä? Esim. jos opiskelet italiaa pikemminkin on hyötyä siitä, että osaat espanjaa tai ranskaa ei siitä, että osaat ruotsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on niin helppo kieli, että sen nyt oppii nopeasti tarvittaessa jokainen. Ihan turhaan sitä koulussa opetellaan. Saksa tai ranska olisi huomattavasti hyödyllisempi ja niiden opiskelussa saattaisi hyötyä opetuksestakin.

Jännä juttu kun meillä ainakin pystyi opiskelemaan sekä toista kotimaista, saksaa ja ranskaa (ja englantia). Ei se ollut mikään joko tai.

Mitäpä jos haluaa opiskella saksaa, ranskaa ja kiinan kieltä? Kyllä yhden kielen opiskelu on aina pois joltain muulta.

Ei todellakaan ole. Mitä enemmän osaat kieliä, sitä helpompaa sinun on oppia seuraava uusi kieli. 

Kuvitellaanpa seuraavanlainen tilanne: Henkilö haluaa oppia kiinan kielen, ja hänellä on noin 2000 tuntia aikaa käytettävissään opiskeluun. Oppiiko hän kiinan kielen paremmin:

A) opiskelemalla 1000 tuntia ruotsia ja 1000 tuntia kiinaa

vai

B) opiskelemalla 2000 tuntia kiinaa?

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä se olisi vähän sama kuin joku ylpeilisi sillä, ettei osaa lukea tai laskea.

Pakkoruotsin lisäksi meillä on myös mm. pakkomatematiikka, pakkoäodinkieli, pakkoliikunta ja pakkomusiikki.

Minun 1909 syntynyt akateeminen isoäitini kertoi taistelleensa suomen kielen puolesta. Hän sanoi, ettei koulussa saa saada korkeampaa arvosanaa kuin 7. Muu on häpeällistä. (No, minulla oli 8).

Ruotsin kielestä on hyötyä joillekin, mutta se ei ole peruste sille, että kaikkien pitäisi opiskella sitä, kun suurimmalle osalle se ei ole koskaan tarpeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa ei osaa, koska ei halua osata. Ei ymmärrä miten paljon siitä voi olla iloa ja hyötyä.

Mitä iloa ja hyötyä siitä on?

Menee vaikka Ruotsiin töihin.

Volvon tehdaskin vaatii ruotsin hallitsemista.

Eikö olisi järkevämpää opiskella espanjaa ja mennä töihin espanjankielisessä maassa. Espanjaa puhutaan yli 20 maassa, ruotsia siinä yhdessä? 

Ruotsi on meidän naapuri.

No Madariinikiinaa puhutaan eniten maailmassa joten miksei se.

Myös Viro, Venäjä ja Norja ovat meidän naapureita, opiskeletko näitäkin? Ruotsissa ei myöskään opiskella suomea vaikka naapureita ollaankin.

Tälläkin hetkellä Ruotsissa etsitään työpaikkailmoituksissa suomen opettajia. Suomea opetetaan Ruotsissa. 

Ei ole pakollista niin kuin meillä.

Tottakai ruotsi on tärkeä, ihan vaikka työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin kielestä on hyötyä joillekin, mutta se ei ole peruste sille, että kaikkien pitäisi opiskella sitä, kun suurimmalle osalle se ei ole koskaan tarpeen.

Samoin suurin osa ruotsia opiskelleista ei kuitenkaan osaa puhua sitä juuri ollenkaan. Ei siitä ole mitään hyötyä työmarkkinoilla, jos ainoa, mitä muistaa, on 'Jag heter Maija, jag tycker om hundar och pizza.'

Vierailija kirjoitti:

Tottakai ruotsi on tärkeä, ihan vaikka työelämässä.

Milloin muka? En ole koskaan tarvinnut vaikka olin vuosia Tukholmassa töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa ei osaa, koska ei halua osata. Ei ymmärrä miten paljon siitä voi olla iloa ja hyötyä.

Miten paljon hyötyä ja iloa on ruotsin osaamisesta verrattuna vaikkapa espanjan tai ranskan osaamiseen? 

Kaikesta kielitaidosta on hyötyä, mutta Suomi on osa Pohjoismaita, ja meillä on vilkas kulttuurivaihto. Se työllistää. Ymmärrätkö? 

Jostain kielitaidosta on vähemmän hyötyä kuin toisesta.

Globaalissa maailmassa sekä suomi että ruotsi ovat tällaisia nollahyötykieliä.

Minä en oikein osaa ruotsia vaikka kävin lukion, kieltä ei vain ole tarvinnut käyttää joten se vähäkin on unohtunut mitä aikoinaan opetteli. Tottakai kielestä olisi ollut hyötyä, mutta koen sen myös vähän epäreiluksi että joku suomenkielisellä alueella kasvanut velvoitetaan osaamaan virkamiesruotsia aikuisena yhtäkkiä. Helppo se on ehkä pk-seudulla kasvaneille, täällähän kuulee ruotsia puhuttavan kadullakin päivittäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa ei osaa, koska ei halua osata. Ei ymmärrä miten paljon siitä voi olla iloa ja hyötyä.

Miten paljon hyötyä ja iloa on ruotsin osaamisesta verrattuna vaikkapa espanjan tai ranskan osaamiseen? 

Kaikesta kielitaidosta on hyötyä, mutta Suomi on osa Pohjoismaita, ja meillä on vilkas kulttuurivaihto. Se työllistää. Ymmärrätkö? 

Jostain kielitaidosta on vähemmän hyötyä kuin toisesta.

Globaalissa maailmassa sekä suomi että ruotsi ovat tällaisia nollahyötykieliä.

Tässä on tiivistelmä kymmenestä tärkeimmästä kielestä kansainvälisen liiketoiminnan kasvun kannalta:

Kärkikolmikko: Globaalit peruspilarit

Englanti: Liike-elämän ja internetin yleiskieli. Välttämätön perusta kaikelle kansainväliselle toiminnalle.

Kiina (Mandariini): Maailman suurin verkkokauppamarkkina. Vaatii paikallistamista (yksinkertaistetut vs. perinteiset merkit), sillä englantia ei puhuta laajasti.

Espanja: Portti yli 20 markkina-alueelle, erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja Yhdysvaltojen kasvavan espanjankielisen väestön keskuudessa.

Kasvavat ja strategiset markkinat

Arabia: Nopeasti kasvava, mobiilivetoinen väestö Lähi-idässä. Kriittinen kieli energia-, puolustus- ja diplomatia-aloilla.

Saksa: Euroopan talousveturi ja T&K-keskus. Saksalaiset arvostavat teknistä tarkkuutta omalla kielellään.

Portugali: Brasilia on Latinalaisen Amerikan suurin talous ja merkittävä tiedekeskus. Portugali on yksi maailman nopeimmin kasvavista kielistä.

Ranska: Tärkeä linkki Eurooppaan, Kanadaan ja erityisesti Afrikan nopeasti kasvaviin talouksiin.

Japani: Teknologian ja robotiikan edelläkävijä. Japanilaiset kuluttajat ovat varakkaita ja yksityiskohtiin keskittyviä.

Tulevaisuuden nousijat

Hindi: Intian digitaalinen vallankumous ja valtava kuluttajapohja tekevät tästä välttämättömän kielen, sillä suurin osa intialaisista ei puhu englantia sujuvasti.

Korea: Korkean ostovoiman ja huipputeknologian markkina. Erityisen vahva verkkokaupassa ja viihdeteollisuudessa.

https://www.acolad.com/en/services/consulting/most-demand-languages

Eihän sitä opi jos ei halua. Ruotsi on kyllä sen verran helppo kieli että sen oppii nopeasti jos haluaa myöhemminkin. En ole hirveästi käyttänyt pariinkymmeneen vuoteen joten aika ruosteiseksi oli päässyt, mutta nyt kun on taas ruotsinkielisiä asiakkaita, nopeasti se palautuu. Ymmärtäminen oli tallella mutta oman puheen tuotto oli kankeaa aluksi.

Onhan tuossa tietty monta asiaa, miksi suomenkielisiä ei kiinnosta välttämättä. Monesta muusta kielestä on enemmän hyötyä ja onhan tuossa sellainen elitistinen jälkikatku kun pienen vähemmistön takia pakotetaan loput opettelemaan jotakin kieltä. Riikinruotsalaisten kanssa pärjää englannilla samoin kuin muiden pohjoismaalaisten kanssa. Suomenruotsilla pärjää hyvin vaihtelevasti esim. Norjassa, osa ei ymmärrä yhtään. Suomenruotsiin myös monet riikinruotsalaiset suhtautuvat alentuvasti ja on saman tien invandrarekastissa. Englannilla on vain turisti;).

Itselle ei ole koskaan tullut mieleenkään lähteä Ruotsiin töihin tai asumaan. Muuttamalla toiseen maahan lähtökohtaisesti kaipaan uutta ja erilaista jota Ruotsi ei todellakaan tarjoa. 

Ruotsin kielen osaaminen ei avaa ovia maailmanlaajuisest ja jos tavoittena on päästä käsiksi suuriin markkinoihin, kannattaa pikemminkin panostaa kieliin, joita puhuu todella suuri osa maailman väestöstä, kuten englanti, kiina, espanja, ranska, saksa tai arabia. Useimmat ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset puhuvat englantia erittäin hyvin, joten edes pohjoismaisissa yhteyksissä ei välttämättä tarvitse ruotsia, koska englanti on usein yhteinen kieli. n.

Matematiikan outokaisyhtälöiden tapaan ruotsin taito lopulta vain unohtuu kun sitä ei tarvitse lukion ulkopuolella enää. Ulkoaopettelemalla minäkin pänttäsin ruotsin pelkästään pakollisten numeroiden vuoksi ja käytännössä unohdin koko turhan taidon lopuksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on niin helppo kieli, että sen nyt oppii nopeasti tarvittaessa jokainen. Ihan turhaan sitä koulussa opetellaan. Saksa tai ranska olisi huomattavasti hyödyllisempi ja niiden opiskelussa saattaisi hyötyä opetuksestakin.

Jännä juttu kun meillä ainakin pystyi opiskelemaan sekä toista kotimaista, saksaa ja ranskaa (ja englantia). Ei se ollut mikään joko tai.

Mitäpä jos haluaa opiskella saksaa, ranskaa ja kiinan kieltä? Kyllä yhden kielen opiskelu on aina pois joltain muulta.

Ei todellakaan ole. Mitä enemmän osaat kieliä, sitä helpompaa sinun on oppia seuraava uusi kieli. 

Missä tutkimuksessa on sanottu, että juuri sen ruotsin kielen opiskelu auttaa oppimaan muita kieliä? Esim. jos opiskelet italiaa pikemminkin on hyötyä siitä, että osaat espanjaa tai ranskaa ei siitä, että osaat ruotsia. 

Ruotsin osaamisesta on hyötyä, jos opiskelet vaikkapa tanskaa tai norjaa, mutta jos opiskelet vaikkapa arabiaa, japania tai kiinaa, siitä ei ole hyötyä, koska kielioppi, kirjoittaminen ja lausuminen ovat täysin erilaisia kuin ruotsissa. Samoin on ylipäätään typerää opiskella kieltä, jota ei tarvitse, vain siksi, että muut kielet olisivat helpompia oppia. Fiksumpaa on panostaa alunperin enemmän siihen kieleen, mitä oikeasti aikoo käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Itselle ei ole koskaan tullut mieleenkään lähteä Ruotsiin töihin tai asumaan. Muuttamalla toiseen maahan lähtökohtaisesti kaipaan uutta ja erilaista jota Ruotsi ei todellakaan tarjoa. 

Tämä juuri. Samaten henkilön, joka haluaa muuttaa Tokioon tai Berliiniin ei ole mitään järkeä opiskella ruotsia vaan he tarvitsevat japanin tai saksan kieltä.