Luetellaan yllättäviä asioita, joita köyhillä ei ole mahdollisuutta tehdä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ainakin kirpaisee katsoa kaikkia huvila ja huussi -ohjelmia, joissa on hienoja mökkejä ja taloja, ja omistajilma on vielä varaa laittaa hulluna rahaa niiden remppaamiseen. Tasan ei mene nallekarkit.

Ap

Minä taas rakastan. Rakastan myös kalleissa liikkeissä käymistä, vaikken edes raaskisi ostaa mitään. Nautin kauneudesta ja imen sitä itseeni. Minun täytyy nähdä. Ei ole pakko omistaa kaikkea. Tämä on kuin taidenäyttelyssä tai museossa käyntiä. 

Musta olis ihanaa, jos edes kerran elämässään saisi sellaisen kodin, joka on oman maun mukaan laitettu, ja huonekalut on yhteensopivia ja kauniita eikä sieltä täältä haalittuja eriparikalusteita. Mistään muusta en haaveile yhtä paljon.

Ap

Sun pitää tehdä itsellesi toimintasuunnitelma ja noudattaa sitä. 

Nuo haaveet olisi hyvä toteuttaa ennen kun tulee ikää sen verran, että nuo muuttuvat merkityksettömiksi.

Hain nyt uudelleen opiskelemaan, jos sen avulla työllistyisin. En vaan tiedä millä edes rahoitan nämä opinnot, mutta ehkä se selviää sitten.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me ollaan tehty remontteja kymmenien tuhansien edestä vaikka ollaan köyhiä.

"Köyhiä"

Vierailija kirjoitti:

Et voi tietää millaista on olla köyhä ennen kuin olet joutunut asioimaan Lidlissä. Siellä kannattaisi jopa rikkaankin käydä edes kerran katsomassa köyhyyttä ja kurjuutta silmiin. Se apatia mikä valtaa mielen jo sisään astuttaessa ja nähdessä se surkea valikoima ja kammottava tunnelma - se todellakin avaa silmät ja opettaa arvostamaan sitä että voi asioida K-ryhmän kaupoissa.

Lidlissä on laadukkaitakin tuotteita, ja monet erikoiserät ovat kiinnostavia. Mutta jotkut Lidlin myymälät ovat sokkeloisia ja epäsiistejä ja tavarat epäloogisessa järjestyksessä. Lisäksi muiden asiakkaiden joukossa on usein sellaisia ihmisiä, joista haluan pysyä etäällä.

Vierailija kirjoitti:

Että sellaista mielen köyhyyttä kun yrittää selviytyä päivästä toiseen

 

-Mielen köyhyys terminä on täysin eri, ja sellaista voi olla varakkaillakin paljon :DD 

Aivan, esimerkiksi niillä jotka ihmettelivät miksi kyseinen kommentoija käytti aina ja joka paikassa samaa talvitakkia. Typeryyttä ja tökeryyttä moinen taivastelu.

Vierailija kirjoitti:

Et voi tietää millaista on olla köyhä ennen kuin olet joutunut asioimaan Lidlissä. Siellä kannattaisi jopa rikkaankin käydä edes kerran katsomassa köyhyyttä ja kurjuutta silmiin. Se apatia mikä valtaa mielen jo sisään astuttaessa ja nähdessä se surkea valikoima ja kammottava tunnelma - se todellakin avaa silmät ja opettaa arvostamaan sitä että voi asioida K-ryhmän kaupoissa.

Tämän täytyy olla sarkasmia. Itse en pidä nykyisistä Lidleistä kun siellä on jotenkin raskasta/tummaa/en oikein osaa selittää mutta ahdistaa sellainen valoisan miljöön puute.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostaa mitään kaunista, omaa silmää miellyttävää vaan on tyydyttävä tarjous huonekaluihin kierrätyskeskuksista; vaatteita saattaa olla vain 1 kpl talvitakki jota sitten joutuu käyttämään kaikkialla niin että ihmiset jo huomauttelevat että miksi kulkee aina samassa. Ei varaa mihinkään yllättävään isompaan kuluun -> osamaksu -> korko- ja tilinhoitokulut vievät ison summan lyhennyksistä. Sukujuhlat kuten häät olisivat kauhistus rahanmenon kannalta vaikka niiden oletetaan olevan iloinen tapahtuma.

Olen entinen köyhä ja kokenut kaikki nämä em. tilanteet. Kyllä se raha vaan tuo mielenrauhaa, sitä että nukkuu yönsä hyvin kun ei tarvitse stressata mistä repii rahat milloin mihinkin vaikka lasten talvivaatteisiin.

tuossa tapauksessa kysymys on enemmänkin mielen köyhyydestä.

Siihen aikaan kun itse olin köyhä kotihoidontuella ja toimeentulotuella elävä yh-äiti, ei ollut mitään nettikirppiksiä tms. Ei ollut mahdollisuutta lähteä bussillakaan kiertämään vastaavia jne. Eipä ole noita aikoja milläään tavalla ikävä. Että sellaista mielen köyhyyttä kun yrittää selviytyä päivästä toiseen. Vielä myöhemminkin esim. lomarahat menivät kokonaan luottokorttilyhennyksiin jne. Että kyllä sitä on mielen köyhäkin säätänyt pitääkseen luottotietonsa. Kaltaistasi kannustavaa kommentointia sitä vasta kaipasikin.

Kauneutta saa, kun kerää kukkia maljakoihin tai kauniita pihlajanoksia aaltomaljaan.

Tiedätkö, täällä tunkkaisessa lähiössä ei kasva kukkia. Ei täällä ole edes niittyjä, mistä voisi kerätä muutaman päivänkakkaran ja harakankellon ilahduttamaan. Jokunen ankea voikukka saattaa jossain kasvaa. Ne ei kestä maljakossa.

Kai vitsailit, että köyhillä olisi aaltomaljakoita? 

Matkustaa. Kampaaja/Parturi. Uudet vaatteet. Kengät. Elokuvat. Mökki. Oma talo. Omistusasunto. Oma auto. Polkupyörä. 

Muumimuki.

Vierailija kirjoitti:

Ystävät. Kovin moni ei kauaa viihdy sellaisen ystävänä, joka ei ikinä voi lähteä edes kahvilaan, koska ei ole rahaa. 

Kovin olet pinnallisin arvoin tutustunut ihmisiin, jos he eivät ole ystäviäsi muutoin kuin kahvilassa. 

Minulla, köyhällä, on suuri siunaus, koska olen löytänyt ystäviä jotka pysyvät rinnallani elämäntilanteesta huolimatta. Siteet vain lujittuvat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi tietää millaista on olla köyhä ennen kuin olet joutunut asioimaan Lidlissä. Siellä kannattaisi jopa rikkaankin käydä edes kerran katsomassa köyhyyttä ja kurjuutta silmiin. Se apatia mikä valtaa mielen jo sisään astuttaessa ja nähdessä se surkea valikoima ja kammottava tunnelma - se todellakin avaa silmät ja opettaa arvostamaan sitä että voi asioida K-ryhmän kaupoissa.

Tämän täytyy olla sarkasmia. Itse en pidä nykyisistä Lidleistä kun siellä on jotenkin raskasta/tummaa/en oikein osaa selittää mutta ahdistaa sellainen valoisan miljöön puute.

Lidleissä on järkyt kuulusteluvalot, jotka paistaa suoraan silmiin kun yrittää katsoa tuotteiden hintoja niistä välihyllyistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävät. Kovin moni ei kauaa viihdy sellaisen ystävänä, joka ei ikinä voi lähteä edes kahvilaan, koska ei ole rahaa. 

Kovin olet pinnallisin arvoin tutustunut ihmisiin, jos he eivät ole ystäviäsi muutoin kuin kahvilassa. 

Minulla, köyhällä, on suuri siunaus, koska olen löytänyt ystäviä jotka pysyvät rinnallani elämäntilanteesta huolimatta. Siteet vain lujittuvat. 

Tietenkin ystävien kanssa voi tehdä monta ilmaistakin asiaa mutta on helpompaa kun ei aina tarvitse miettiä mitä kaikki maksaa ja mihin kehtaa pyytää ketäkin mukaan. 

Lentää yksityiskoneella millloin haluaa minne haluaa.

Viimeisestä oikeasta lomareissusta on 31 vuotta mutta muuten on ok. Kaikki kieltämättä ns. lahoaa ympärillä pikkuhiljaa, kuten toki itsekin. Uuden polkupyörän saa parin vuoden kuluttua hankittua, on järjestyksessään seitsemäs.

Vierailija kirjoitti:

Matkustaa. Kampaaja/Parturi. Uudet vaatteet. Kengät. Elokuvat. Mökki. Oma talo. Omistusasunto. Oma auto. Polkupyörä. 

Toi polkupyörä on muuten sellainen minkä oletetaan löytyvän kaikilta köyhiltäkin. Sekään ei ole ilmainen eikä aina edes halpa. Itse en raaski ostaa minkäänlaista polkupyörää.

Ap