Lue keskustelun säännöt.
17 vuotta isänä, ja nyt minut korvataan yhdellä puhelulla. Onko naisten kusipäisyydellä mitään rajaa??!?
02.05.2026 |
Tulin juuri tyttäreni luota (tai siis vaimoni tyttären, jota olen kasvattanut 17 vuotta kuin omaani). Hän valmistuu nyt lukiosta, ja tuli puhetta juhlista. Arvatkaa mitä? Hänen biologinen isänsä on päättänyt palata kuvioihin 17 vuoden hiljaisuuden jälkeen. Ja nyt tytär haluaa hänet valmistujaisiin.
Mutta tässä on se ongelma: jotta tämä "isä" tulisi paikalle, minä en saisi tulla. Siis minun, joka olen ollut mukana kasvattamassa häntä joka ikinen päivä, kun taas tämä luuseri loisti poissaolollaan. Ja kun puhuin tästä vaimon kanssa, hän oli sitä mieltä, ettei tässä nyt ole mitään ongelmaa. "Jos hän kerran haluaa isänsä takaisin elämäänsä, niin antaa mennä vaan."
Siis oikeasti? Olen ollut mukana maksamassa hänen koko hiton elämänsä. Olen tehnyt kaiken sen kovan työn, mitä lapsen kasvattaminen vaatii, ne kaikki 17 vuotta. Ja nyt minut heitetään sivuun kuin tarpeeton roska, kun se "oikea isä" haluaa takaisin kuvioihin .
Se, ettei vaimoni, joka näki kaiken sen vaivannäön minkä tein päivästä toiseen, ole minun puolellani, sattuu kaikesta eniten.
Miehille anna tästä neuvon, älkää koskaan ottako naista jolla on jo lapsi entuudestaan. Aion ottaa avioeron ja katkaista täysin välit molempiin.
Kommentit (351)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et muka saisi osallistua?
Biologinen isä on kieltänyt sen.
Ap
No missä ne juhlat on? Jos teillä kotona niin miten kukaan muka voisi käskeä sinut pois omasta kodistasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmoittakaa avaus ylläpitoon. Laittakaa mukaan vaikka tuo youtube videolinkki https://www.youtube.com/shorts/MUavafsQx-g
Onko ap adoptoinut tytön? Jos tytön biologinen isä on virallinen isä: on luuseri, kenellä on velkaa sinne tänne, niin valitettavasti, kun hän kuolee, tytär perii nämä isänsä velat. Suomen lain mukaan et voi luopua perinnöstäsi-siis vaikka et ottaisi mitään vastaan. Joudut vastuuseen veloista.
Vierailija kirjoitti:
AP tässä.
Kiitos niille harvoille, jotka ymmärsivät, mistä tässä oikeasti on kyse. Tämä ei ole kilpailu siitä, kenellä on “oikeampi” isyys. Tämä on kysymys siitä, voiko 17 vuoden läsnäolon pyyhkiä pois yhdellä puhelulla kuin väärän nimen kutsulistasta.
Ja ennen kuin joku taas ehtii: kyllä, biologinen isä on kusipää. Tietenkin on. Mutta hän ei ole se ihminen, jolta odotin lojaalisuutta. Hän on mies, joka katosi. Minua satuttaa se, että vaimoni ja kasvattamani tytär ovat valmiita hyväksymään hänen ehtonsa.
En ole vaatimassa, ettei biologinen isä saa tulla. Minä kysyn, miksi hänen ehtonsa menee minun 17 vuoden läsnäoloni edelle. Miksi mies, joka ei ollut paikalla arjessa, saa ilmestyä juhlapäivänä ja sanella ovenvartijana, kuka on perhettä?
Ja kyllä, sanoin aloituksessa rumasti. Myönnän sen. En kutsu tytärtäni "kusipääksi naiseksi". Hän on ihminen, jota olen rakastanut ja kasvattanut. Mutta hän on myös jo sen ikäinen, että hänen pitää ymmärtää, ettei oma kaipuu biologiseen isään anna oikeutta nöyryyttää sitä ihmistä, joka jäi.
Täällä moni takertuu siihen, sanonko lakkiaiset vai valmistujaiset, olenko incel, onko tarina Redditistä, olenko juoppo tai 15-vuotias. Helppoahan se on. Kun ei halua vastata itse kysymykseen, voi alkaa oikolukea toisen kipua.
Raha ei ollut pointti. Mainitsin sen siksi, että raha on konkreettista. Mutta minä maksoin myös ajalla, yöunilla, huolilla, kuskauksilla, vanhempainilloilla, sairaspäivillä, riidoilla, lohduttamisella ja kaikella sillä näkymättömällä arjella, josta vanhemmuus oikeasti rakentuu. Jos joku kuulee siitä vain "mies valittaa rahasta", niin ehkä se kertoo enemmän kuulijasta kuin minusta.
Vaimoni tehtävä ei olisi valita minun ja tyttären välillä. Hänen tehtävänsä olisi sanoa biologiselle isälle: tervetuloa, mutta sinä et tule 17 vuoden jälkeen sanelemaan, kuka tässä perheessä saa seistä juhlapäivänä vieressä. Jos hän ei pysty sanomaan sitä, minulle selviää aika kivuliaasti, mikä rooli minulla tässä perheessä on ollut.
Ehkä kiistanalaisin mielipiteeni on tämä: bonusvanhemmalta halutaan usein vanhemman vastuu, mutta ei vanhemman arvoa. Ole läsnä, maksa, tue, kasvata, niele, ymmärrä, väisty. Ja kun sanot, että sattuu, oletkin itsekäs.
En tiedä vielä otanko eron. En tee sitä yhden juhlan takia. Teen sen, jos tästä paljastuu, että minut voidaan siirtää sivuun heti, kun verisukulainen koputtaa oveen. Silloin en ole ollut isä. Olen ollut sijainen.
Ja kysyn: jos äitipuoli olisi kasvattanut lasta 17 vuotta ja biologinen äiti ilmestyisi lakkiaisiin ehdolla "äitipuoli ei saa tulla", kuinka moni täällä käskisi äitipuolta vain nielemään ja olemaan kypsä aikuinen?
Ap
No johan on nyt erilaisia tekstiä tarjolla. En usko AP:ksi, sori siitä. Eikä täällä kukaan käskenyt vain nielemään ja olemaan aikuinen.
Eli mitä opimme tästä. Kiteytit opin hyvin siihen viimeiseen kappaleeseen. Älkää hyvät miehet ryhtykö vakavaan suhteeseen naisen kanssa, jolla on lapsi tai lapsia aiemmasta suhteesta. Koiran asemaan joudut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP tässä.
Kiitos niille harvoille, jotka ymmärsivät, mistä tässä oikeasti on kyse. Tämä ei ole kilpailu siitä, kenellä on “oikeampi” isyys. Tämä on kysymys siitä, voiko 17 vuoden läsnäolon pyyhkiä pois yhdellä puhelulla kuin väärän nimen kutsulistasta.
Ja ennen kuin joku taas ehtii: kyllä, biologinen isä on kusipää. Tietenkin on. Mutta hän ei ole se ihminen, jolta odotin lojaalisuutta. Hän on mies, joka katosi. Minua satuttaa se, että vaimoni ja kasvattamani tytär ovat valmiita hyväksymään hänen ehtonsa.
En ole vaatimassa, ettei biologinen isä saa tulla. Minä kysyn, miksi hänen ehtonsa menee minun 17 vuoden läsnäoloni edelle. Miksi mies, joka ei ollut paikalla arjessa, saa ilmestyä juhlapäivänä ja sanella ovenvartijana, kuka on perhettä?
Ja kyllä, sanoin aloituksessa rumasti. Myönnän sen. En kutsu tytärtäni "kusipääksi naiseksi". Hän on ihminen, jota olen rakastanut ja kasvattanut. Mutta hän on myös jo sen ikäinen, että hänen pitää ymmärtää, ettei oma kaipuu biologiseen isään anna oikeutta nöyryyttää sitä ihmistä, joka jäi.
Täällä moni takertuu siihen, sanonko lakkiaiset vai valmistujaiset, olenko incel, onko tarina Redditistä, olenko juoppo tai 15-vuotias. Helppoahan se on. Kun ei halua vastata itse kysymykseen, voi alkaa oikolukea toisen kipua.
Raha ei ollut pointti. Mainitsin sen siksi, että raha on konkreettista. Mutta minä maksoin myös ajalla, yöunilla, huolilla, kuskauksilla, vanhempainilloilla, sairaspäivillä, riidoilla, lohduttamisella ja kaikella sillä näkymättömällä arjella, josta vanhemmuus oikeasti rakentuu. Jos joku kuulee siitä vain "mies valittaa rahasta", niin ehkä se kertoo enemmän kuulijasta kuin minusta.
Vaimoni tehtävä ei olisi valita minun ja tyttären välillä. Hänen tehtävänsä olisi sanoa biologiselle isälle: tervetuloa, mutta sinä et tule 17 vuoden jälkeen sanelemaan, kuka tässä perheessä saa seistä juhlapäivänä vieressä. Jos hän ei pysty sanomaan sitä, minulle selviää aika kivuliaasti, mikä rooli minulla tässä perheessä on ollut.
Ehkä kiistanalaisin mielipiteeni on tämä: bonusvanhemmalta halutaan usein vanhemman vastuu, mutta ei vanhemman arvoa. Ole läsnä, maksa, tue, kasvata, niele, ymmärrä, väisty. Ja kun sanot, että sattuu, oletkin itsekäs.
En tiedä vielä otanko eron. En tee sitä yhden juhlan takia. Teen sen, jos tästä paljastuu, että minut voidaan siirtää sivuun heti, kun verisukulainen koputtaa oveen. Silloin en ole ollut isä. Olen ollut sijainen.
Ja kysyn: jos äitipuoli olisi kasvattanut lasta 17 vuotta ja biologinen äiti ilmestyisi lakkiaisiin ehdolla "äitipuoli ei saa tulla", kuinka moni täällä käskisi äitipuolta vain nielemään ja olemaan kypsä aikuinen?
Ap
Asia on lopulta hyvin yksinkertainen. Sinun paikkasi on olla läsnä lakkiaisissa ja jos se ei biologiselle isälle sovi, niin hän ei sitten tule paikalle. Jos vaimosi ja tyttäresi eivät ole tuossa kohdin tukenasi niin ero vaan vireille asap. Selityksittä.
En edes ihmettele miksi tytär ei aloittajaa lakkiaisiinsa kaipaa. En kaipaisi minäkään. Joten avioeropaperit olisi jo aikaa kirjoitettu jos olisin tuollaisen kanssa naimisiin erehtynyt.
AP on toki tehnyt pahan virheen kun on alun alkaen lähtenyt huolehtimaan noiden käärmeiden tarpeista. Kiittämättömyys on maailman palkka.
Nainenhan tuossa on tehnyt ison virheen kun on lähtenyt kyseisen miehen tai oikeammin miesten matkaan. Kumpikaan heistä ei oikein vaikuta täysjärkiseltä. Ehkä juuri siksi tyttärelle on jäänyt kaipuu isään. Valitettavasti en usko että kumpikaan noista miehistä sitä pystyy täyttämään.
Ap ei onneksi ole kumpikaan noista miehistä vaan trollaa.
Miten niin onneksi ei ole. Eihän tälläisellä aiheella trollaajast ole isäksi vaikka monella heistä lapsia onkin.
Palstamiehen ragebaitti
3/5 koska niin moni lankesi tähän 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joo. Minä laittaisin välit vaimoon saman tien lopullisesti poikki-, ts. lusikat jakoon ja sanoisin tyttärelle, että jos sinulle on ok niin voidaanko järjestää kahdestaan joku lyhytkestoinen kiva juttu jotta minäkin saan mahdollisuuden juhlia sinun tärkeää päivääsi? Sinä ja sinun onnesi ja menestyksesi on minulle tärkeintä ja kaikki muu on toissijaista. Siinä sitten biologinen isä vain laittamaan paremmaksi.
Katkera inkkuli siellä tehtailee näitä aloituksia taas
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ennen kaikkea miehet: älkää ikinä tehkö lapsia yhdenkään naisen kanssa, kiitos. Oikeuslaitokset ovat jo ihan tukossa näistä aina väistämättä edessä olevista huoltajuusoikeudenkäynneistä. Emme tarvitse enää yhtään ainoaa sellaista, joten lääkärille nipsaisua varten miehet, hopi hopi.
Vierailija kirjoitti:
Onko ap adoptoinut tytön? Jos tytön biologinen isä on virallinen isä: on luuseri, kenellä on velkaa sinne tänne, niin valitettavasti, kun hän kuolee, tytär perii nämä isänsä velat. Suomen lain mukaan et voi luopua perinnöstäsi-siis vaikka et ottaisi mitään vastaan. Joudut vastuuseen veloista.
Tämä ei ole suomen lain alaista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap spämmää omaa ketjuaan tai sitten lukijat ei tajua tapausta.
Kattokaas tää alkuperänen https://www.youtube.com/shorts/MUavafsQx-g
Vierailija kirjoitti:
AP tässä.
Kiitos niille harvoille, jotka ymmärsivät, mistä tässä oikeasti on kyse. Tämä ei ole kilpailu siitä, kenellä on “oikeampi” isyys. Tämä on kysymys siitä, voiko 17 vuoden läsnäolon pyyhkiä pois yhdellä puhelulla kuin väärän nimen kutsulistasta.
Ja ennen kuin joku taas ehtii: kyllä, biologinen isä on kusipää. Tietenkin on. Mutta hän ei ole se ihminen, jolta odotin lojaalisuutta. Hän on mies, joka katosi. Minua satuttaa se, että vaimoni ja kasvattamani tytär ovat valmiita hyväksymään hänen ehtonsa.
En ole vaatimassa, ettei biologinen isä saa tulla. Minä kysyn, miksi hänen ehtonsa menee minun 17 vuoden läsnäoloni edelle. Miksi mies, joka ei ollut paikalla arjessa, saa ilmestyä juhlapäivänä ja sanella ovenvartijana, kuka on perhettä?
Ja kyllä, sanoin aloituksessa rumasti. Myönnän sen. En kutsu tytärtäni "kusipääksi naiseksi". Hän on ihminen, jota olen rakastanut ja kasvattanut. Mutta hän on myös jo sen ikäinen, että hänen pitää ymmärtää, ettei oma kaipuu biologiseen isään anna oikeutta nöyryyttää sitä ihmistä, joka jäi.
Täällä moni takertuu siihen, sanonko lakkiaiset vai valmistujaiset, olenko incel, onko tarina Redditistä, olenko juoppo tai 15-vuotias. Helppoahan se on. Kun ei halua vastata itse kysymykseen, voi alkaa oikolukea toisen kipua.
Raha ei ollut pointti. Mainitsin sen siksi, että raha on konkreettista. Mutta minä maksoin myös ajalla, yöunilla, huolilla, kuskauksilla, vanhempainilloilla, sairaspäivillä, riidoilla, lohduttamisella ja kaikella sillä näkymättömällä arjella, josta vanhemmuus oikeasti rakentuu. Jos joku kuulee siitä vain "mies valittaa rahasta", niin ehkä se kertoo enemmän kuulijasta kuin minusta.
Vaimoni tehtävä ei olisi valita minun ja tyttären välillä. Hänen tehtävänsä olisi sanoa biologiselle isälle: tervetuloa, mutta sinä et tule 17 vuoden jälkeen sanelemaan, kuka tässä perheessä saa seistä juhlapäivänä vieressä. Jos hän ei pysty sanomaan sitä, minulle selviää aika kivuliaasti, mikä rooli minulla tässä perheessä on ollut.
Ehkä kiistanalaisin mielipiteeni on tämä: bonusvanhemmalta halutaan usein vanhemman vastuu, mutta ei vanhemman arvoa. Ole läsnä, maksa, tue, kasvata, niele, ymmärrä, väisty. Ja kun sanot, että sattuu, oletkin itsekäs.
En tiedä vielä otanko eron. En tee sitä yhden juhlan takia. Teen sen, jos tästä paljastuu, että minut voidaan siirtää sivuun heti, kun verisukulainen koputtaa oveen. Silloin en ole ollut isä. Olen ollut sijainen.
Ja kysyn: jos äitipuoli olisi kasvattanut lasta 17 vuotta ja biologinen äiti ilmestyisi lakkiaisiin ehdolla "äitipuoli ei saa tulla", kuinka moni täällä käskisi äitipuolta vain nielemään ja olemaan kypsä aikuinen?
Ap
Olet selvästi fiksu mies. En käsitä, miten jonkun päässä asiat saadaan käännettyä aivan omituisesti. Niitä ihmisiä on ilmeisesti ihan elävässä elämässäkin eikä vain tällä palstalla. Olen täysin sinun puolellasi. Terv ekan sivun saman tapaista kokenut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli mitä opimme tästä. Kiteytit opin hyvin siihen viimeiseen kappaleeseen. Älkää hyvät miehet ryhtykö vakavaan suhteeseen naisen kanssa, jolla on lapsi tai lapsia aiemmasta suhteesta. Koiran asemaan joudut.
Osui ja upposi tämä naisvihaketju, ihan täysillä.
Jaha, näinkö nämä aloitukset täällä nykyään tehdään? YouTuben videoiden perusteella? Onpa toimittajien moraali ja ammattitaito heikoilla kantimilla. Hihityttääkö? Oisko aika kasvaa aikuiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mitä opimme tästä. Kiteytit opin hyvin siihen viimeiseen kappaleeseen. Älkää hyvät miehet ryhtykö vakavaan suhteeseen naisen kanssa, jolla on lapsi tai lapsia aiemmasta suhteesta. Koiran asemaan joudut.
Osui ja upposi tämä naisvihaketju, ihan täysillä.
Kenee? Niihin jotka vihaa naisia. Onko siinä jotakin yllättävää?
Vierailija kirjoitti:
Jaha, näinkö nämä aloitukset täällä nykyään tehdään? YouTuben videoiden perusteella? Onpa toimittajien moraali ja ammattitaito heikoilla kantimilla. Hihityttääkö? Oisko aika kasvaa aikuiseksi?
Vähän rennommalla asenteella täällä kannattaa aloituksiin suhtautua eikä ottaa kaikkea vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mitä opimme tästä. Kiteytit opin hyvin siihen viimeiseen kappaleeseen. Älkää hyvät miehet ryhtykö vakavaan suhteeseen naisen kanssa, jolla on lapsi tai lapsia aiemmasta suhteesta. Koiran asemaan joudut.
Osui ja upposi tämä naisvihaketju, ihan täysillä.
Osui ja upposi juuri siksi, että kertoi todellisuudesta. Fiktion keinoin toki.
Ap ei onneksi ole kumpikaan noista miehistä vaan trollaa.