Erotiikkaromaanien typeryydet?
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mary on köyhä vaatimattoman näköinen ompelijatar. Kaihoten hän katsoo muita nuoria kauniita ja rikkaita naisia jotka tulevat leninkejä ompeluttamaan kalleista kankaista. He ovat kuin värikkäitä papukaijoja ja Mary itse vain harmaa varpunen. Eräänä päivänä ompelimon ovi avautui, Maryn henkeä salpasi kun hän näki tulijan ja hän melkein pyörtyi. Sisään astui komein mies jonka Mary oli koskaan nähnyt..
Jatkoa kiitos!
"...jolla oli pakkomielle harmaaseen väriin ja lintuihin. Maryn nähtyään hänen oli pakko ottaa tukea seinästä, sillä näky oli kuin ornitologin unelma. Hän harppoi väkijoukon läpi tuskin huomaten ohi vilahtavia värikkäitä kankaita, ja katsoi Marya silmiin. Hän avasi miehekkäät huulensa, ja sanoi..."
Jatkakaa
"Olet kuin varpunen, harmaa ja mitätön, mutta silmäsi ovat kirkkaat kuin merikotkalla. Vartalosi sorja ja notkea kuin joutsenella." Mies tarttui Marya kädestä ja suuteli kämmenselkää. Mary valahti kalpeaksi kuin lakana ja kauhukseen tunsi jalkovälinsä kostuvan. Mies jatkoi "lähde kanssani luodolleni, siellä on vain lokin pas..a, mutta sinä tekisit siitä paratiisin"
Jatkuu...
Kivikautista rouvaspornoa löytyy Jean Auelin Maan lapset - sarjan kirjoista kakkososasta alkaen.
Hevosten laakso taisi olla tuo kakkoskirja.
Semmonen voisi olla kiva lukea: Koomikkojen orgiat. Tarinan sankarina esim. Jorma ja sankarittarena Lempi. Mutta ei ole vielä vastaavaa hauskaa erotiikkaa silmiin tihkunut. Tahatonto verbaaliakrobatian huojuntaa kylläkin sivutolkulla. Että ei edes silmät seiso.
Eipä tule noita luettua, ovat mielestäni roskakirjallisuutta. Ei kannata tuhlata aikaansa tuollaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mary on köyhä vaatimattoman näköinen ompelijatar. Kaihoten hän katsoo muita nuoria kauniita ja rikkaita naisia jotka tulevat leninkejä ompeluttamaan kalleista kankaista. He ovat kuin värikkäitä papukaijoja ja Mary itse vain harmaa varpunen. Eräänä päivänä ompelimon ovi avautui, Maryn henkeä salpasi kun hän näki tulijan ja hän melkein pyörtyi. Sisään astui komein mies jonka Mary oli koskaan nähnyt..
Jatkoa kiitos!
"...jolla oli pakkomielle harmaaseen väriin ja lintuihin. Maryn nähtyään hänen oli pakko ottaa tukea seinästä, sillä näky oli kuin ornitologin unelma. Hän harppoi väkijoukon läpi tuskin huomaten ohi vilahtavia värikkäitä kankaita, ja katsoi Marya silmiin. Hän avasi miehekkäät huulensa, ja sanoi..."
Jatkakaa
"Olet kuin varpunen, harmaa ja mitätön, mutta silmäsi ovat kirkkaat kuin merikotkalla. Vartalosi sorja ja notkea kuin joutsenella." Mies tarttui Marya kädestä ja suuteli kämmenselkää. Mary valahti kalpeaksi kuin lakana ja kauhukseen tunsi jalkovälinsä kostuvan. Mies jatkoi "lähde kanssani luodolleni, siellä on vain lokin pas..a, mutta sinä tekisit siitä paratiisin"
Jatkuu...
Mary kohotti käden otsalleen, häntä huimasi, tuo mies tuoksui niin vahvasti myskiltä ja seksuaalisuudelta mikä oli Marylle aivan uusi tunne. Oih, hänhän onkin Kreivi Arnold, tuo mystinen mies josta Mary oli kuullut vain huhuja. Maryn sydän löi ylimääräisiä lyöntejä, hänen kämmenensä hikosivat. Halusiko Kreivi hänet luodolleen? Mutta eih, Maryhan on allerginen linnuille ja Kreivi on kuuluisa ornitologi. Onkohan apteekki auki, saisiko sieltä Heinixiä..
Jatkakaa..
Mary näki jo itsensä luodolla makaamassa selällään ja miehen jättimäinen lemmensauva tunkeutui hänen pyhimpäänsä, tähän asti vielä koskematon, mutta mies sai sen sykkimään halusta. Tuore lokinpas.a valui pitkin selkää, mutta se ei hekumaa hillinnyt. Vieno parkaisu karkasi Maryn huulilta ja hän havahtui todellisuuteen. Mies tuijotti Marya silmiin ja lausui kauneimmat sanat mitä Mary oli ikinä kuullut "rintasi ovat kuin strutsin munat, niin kiinteät ja kämmeneen sopivat. Lähde mukaani, niin voimme elää luodollani ikuisesti yhdessä. Sinä, minä ja 12000 lokkia"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mary on köyhä vaatimattoman näköinen ompelijatar. Kaihoten hän katsoo muita nuoria kauniita ja rikkaita naisia jotka tulevat leninkejä ompeluttamaan kalleista kankaista. He ovat kuin värikkäitä papukaijoja ja Mary itse vain harmaa varpunen. Eräänä päivänä ompelimon ovi avautui, Maryn henkeä salpasi kun hän näki tulijan ja hän melkein pyörtyi. Sisään astui komein mies jonka Mary oli koskaan nähnyt..
Jatkoa kiitos!
"...jolla oli pakkomielle harmaaseen väriin ja lintuihin. Maryn nähtyään hänen oli pakko ottaa tukea seinästä, sillä näky oli kuin ornitologin unelma. Hän harppoi väkijoukon läpi tuskin huomaten ohi vilahtavia värikkäitä kankaita, ja katsoi Marya silmiin. Hän avasi miehekkäät huulensa, ja sanoi..."
Jatkakaa
"Olet kuin varpunen, harmaa ja mitätön, mutta silmäsi ovat kirkkaat kuin merikotkalla. Vartalosi sorja ja notkea kuin joutsenella." Mies tarttui Marya kädestä ja suuteli kämmenselkää. Mary valahti kalpeaksi kuin lakana ja kauhukseen tunsi jalkovälinsä kostuvan. Mies jatkoi "lähde kanssani luodolleni, siellä on vain lokin pas..a, mutta sinä tekisit siitä paratiisin"
Jatkuu...
Mary kohotti käden otsalleen, häntä huimasi, tuo mies tuoksui niin vahvasti myskiltä ja seksuaalisuudelta mikä oli Marylle aivan uusi tunne. Oih, hänhän onkin Kreivi Arnold, tuo mystinen mies josta Mary oli kuullut vain huhuja. Maryn sydän löi ylimääräisiä lyöntejä, hänen kämmenensä hikosivat. Halusiko Kreivi hänet luodolleen? Mutta eih, Maryhan on allerginen linnuille ja Kreivi on kuuluisa ornitologi. Onkohan apteekki auki, saisiko sieltä Heinixiä..
Jatkakaa..
"Kreivi tunsi suurta intohimoa, jota oli tuntenut viimeksi nähdessään harmaahaikaran. Hän alkoi välittömästi suunnitella vievänsä tämän pienen suloisen lintusen kiviseen lintutorniinsa. Siellä oli takkatuli ja karhuntalja lattialla, ja siellä he voisivat rauhassa tutkia lintukirjoja. Kreivi alkoi tuntea kuumotusta rinnassaan ja housuissaan."
Jatkakaa.
Vierailija kirjoitti:
Mary on köyhä vaatimattoman näköinen ompelijatar. Kaihoten hän katsoo muita nuoria kauniita ja rikkaita naisia jotka tulevat leninkejä ompeluttamaan kalleista kankaista. He ovat kuin värikkäitä papukaijoja ja Mary itse vain harmaa varpunen. Eräänä päivänä ompelimon ovi avautui, Maryn henkeä salpasi kun hän näki tulijan ja hän melkein pyörtyi. Sisään astui komein mies jonka Mary oli koskaan nähnyt..
Jatkoa kiitos!
Kouraisu vatsassa ylläti Maryn toistamiseen k,un uljas astuja murahteli whiskibassolla hyvät päivät kaunotarelle. Hän oli entinen palkkasotilas, raakana tunnettu kapteeni. Hänen nykyinen pestinsä oli palvella leskiparonitar Maso Sadieta kaikinpuolin, yötäpäivää. Nyt hänen tehtävänä oli noutaa valtiattarensa uusi juhla-asu. Kapteeni-hovimestari Ans Raippa myhähti sattumaa. Maryn vartalo oli samaa suloista viettelystä kuin armon paronittareller. Ne muodot Ans oli tullut tuntemaan...
...Ja mitä sitten?
Juuri kun Mary oli lähdössä apteekkiin allergialääkettä hakemaan ompelimon ovi avautui jälleen ja kuului äkäinen ääni "Arnold, taasko sinä olet uusia tipuja bongailemassa, lopeta heti!" Se oli Kreivin kihlattu Lady Angela, tuo kaupungin kuuluisa kaunotar ja Kuninkaan pikkuserkku. "Arnold, minä olen sinun kyyhkyslakkasi kaunein ja ainoa lintunen!" Mary otti ja pyörtyi, lankesi Kreivin jalkojen juureen..
Lisää kiitos 😀
Vierailija kirjoitti:
Kivikautista rouvaspornoa löytyy Jean Auelin Maan lapset - sarjan kirjoista kakkososasta alkaen.
Hevosten laakso taisi olla tuo kakkoskirja.
Alan herneenkokoinen nupura ei valitettavasti ole päässyt unohtumaan. Euraasian isotoosaisin nainen, ainoa, joka pystyy vastaanottamaan Jondalarin lemmenkeihään koko pituudeltaan. Tämä on oikeaa höyryävää sontaa.
Ennen kuin Mary ehti virota, Arnold kumartui ja painoi huulensa Maryn huulille. Se ei ollut elokuvamainen ja hätäinen suudelma, vaan hidas, kysyvä ja täynnä lupauksia, joita sanat eivät olisi riittäneet kertomaan. Sillä hetkellä, ompelimon lattialla, Mary virkosi ja tajusi, että apteekki olikin kiinni..
Katoava genre. TÄ tuottaa tulevaisuudessa varmaan kaiken tarvittavan kioskimoskan. Ehkä lukija voi antaa TÄ:lle ohjeet minkälaisen sankarin hän haluaa, minkälaisen sankarittaren ja minkälaiseen kuvitteelliseen maailmankaikkeuteen se sijoittuu. Scifi-pornoa Arthur C Clarken tyyliin? Aivan varmasti onnistuu.
Miehen suudellessa hänestä erottuu aina kaksi selkeää makua/tuoksua ja "jokin mystinen, maskuliininen, vain hänelle ominainen energia". Esim. "Richard otti hellästi mutta vakaasti Julian leuasta kiinni, ja ohjasi hänet suudelmaan. Suudelmassa maistui Richardin äsken juoma kallis viski, hänen takissaan oli vielä sateen tuoksu, ja tähän sekoittui Richardin oma lämmin maskuliininen aura".
Lemmenhetken koittaessa mies on niin kiihkoissaan, että repii vaatteet naisen päältä. Vähintäänkin paidan napit ponnahtavat irti tai naisen alushousut kirjaimellisesti revitään rikki. Mutta siihen ei palata, että kuka nämä vaatteet korvaa ja mitä nainen pukee päälleen seuraavana aamuna. Eikä se tietenkään satu yhtään että toinen repii vaatteet päältä kuin mikäkin Conan Barbaari.
MIehen kuuma katse saa naisen kehon värisemään ja jalat hyytelöksi.
Yleensä on joku rikas komea kusipää ja tai juro mutta hemmetin komea tilan isäntä.
Vierailija kirjoitti:
Lemmenhetken koittaessa mies on niin kiihkoissaan, että repii vaatteet naisen päältä. Vähintäänkin paidan napit ponnahtavat irti tai naisen alushousut kirjaimellisesti revitään rikki. Mutta siihen ei palata, että kuka nämä vaatteet korvaa ja mitä nainen pukee päälleen seuraavana aamuna. Eikä se tietenkään satu yhtään että toinen repii vaatteet päältä kuin mikäkin Conan Barbaari.
Jep. Eksän fantasia aikoinaan oli kirjaimellesti repiä alushousuni pois,suostuin mutta se sattui eivätkä hajonneet helpolla.
Kolme metriä pitkä ja 10 000 vuotta vanha vampyyriaristokraatti rakastuu tulisesti ensi näkemällä tavalliseen ja köyhään maalaajaan.
Mies on aina suunnattoman taitava käsistään ja hänellä on vahvat käsivarret, ja jos mies on ammatiltaan vaikka huippuluokan puuseppä tai kirurgi, niin tottakai nämä kädentaidot korreloituvat suoraan siihen, että hän osaa käyttää käsiään sängyssä niin, että nainen on hekuman huipulla alta aikayksikön. Mutta pitää toki muistaa mainita, että ne kädet ovat vähän karheat ja miehekkäät, ja tuntuvat aivan erilaiselta kuin mikään miten nainen on ikinä koskenut itseään.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin Mary ehti virota, Arnold kumartui ja painoi huulensa Maryn huulille. Se ei ollut elokuvamainen ja hätäinen suudelma, vaan hidas, kysyvä ja täynnä lupauksia, joita sanat eivät olisi riittäneet kertomaan. Sillä hetkellä, ompelimon lattialla, Mary virkosi ja tajusi, että apteekki olikin kiinni..
Tiedätkö, Kreivi sanoi hiljaa rikkoen hiljaisuuden. ”Voisin vain katsella sinua koko päivän.”
Mary nosti katseensa, ja hänen huulilleen karkasi pieni, viipyilevä hymy. ”Vaikka olen vain tässä, tällaisena?” hän kysyi ja viittasi vvaatimattomaan leninkiinsä ja sotkuiseen nutturaansa.
Kreivi kumartui, laski kätensä Maryn poskelle. Sormenpäät tuntuivat lämpimiltä ihoa vasten. ”Juuri tuollaisena. Koska tässä hetkessä, tässä valossa, olet kaunein lintunen kuin mitä koskaan olen nähnyt.”
Mary otti kiinni Kreivin kädestä, painaen kämmenen tiiviimmin ihoaan vasten. Lady Angela naurahti kuivasti, "mene vain lokkiluodolle sinä kurja pikku varpunen, mene vain, Arnold kyllästyy sinuun heti kun nokkasi alkaa vuotamaan ja alat aivastelemaan". "Arnold palaa luokseni, on aina palannut!"
Jatkuuko tarina?
"Hänen sydämensä jätti lyönnin väliin, kun Julianin tummat silmät kohtasivat Elinan katseen huoneen poikki. Kaikki ympäröivä hälinä tuntui katoavan, ja jäljellä oli vain tuo intensiivinen, melkein polttava tunne. Julian lähestyi häntä hitaasti, jokainen askel kasvattaen jännitettä. Kun Julian vihdoin pysähtyi aivan hänen eteensä ja laski kätensä Elinan vyötärölle, Elina tiesi, ettei voinut enää paeta tunteitaan.
– Olet vältellyt minua koko illan, Elina, Julian kuiskasi, ja hänen äänensä oli matala kuin sametti. – Miksi?
Elina kohotti katseensa, ja hänen huulensa värähtivät. – Koska sinä olet... vaarallinen, hän sai sanottua.
Julian hymyili vinosti, ja se hymy sai Elinan polvet heikoiksi. – Ehkä, Julian vastasi ja kumartui lähemmäs. – Mutta tiedät, että olen juuri sitä, mitä haluat." (AI)