Olen 33v, vanhemmat eivät ole koskaan olleet kiinnostuneita parisuhteistani
Teiniaikaista poikaystävää vaan mulkoiltiin vihaisesti, kun se kävi meillä kun asuin kotona. Sen jälkeen suhteista ei ole puhuttu sanaakaan. Minulla on ollut 2 pidempää suhdetta, kummankaan kanssa ei olla käyty vanhempieni luona. Eivätkä vanhempani ole halunneet edes tavata.
Nykyisen miehen kanssa olemme olleet 6 vuotta. Aiomme mennä naimisiin syksyllä. Todennäköisesti vanhempani eivät halua edes osallistua häihimme, en ole ottanut asiaa edes heidän kanssaan vielä puheeksi. Viime kesänä joskus näkivät meidät yhdessä sukulaisten pihajuhlissa, isä tervehti vaivalloisesti ja lähti pois, ei edes kätellyt.
Tuntuu todella pahalta kun oma perhe on tuollainen. Miehen perhe ottanut minut alusta asti lämpimästi vastaan, oma perhe ei halua olla missään tekemisissä.
Mies on normaali suomalainen mies, luottotiedot kunnossa, oma velaton talo, auto, työelämässä. Eli kyse on vaan siitä että minulla ei saisi koskaan olla ketään. Ymmärtäisin asenteen jollain tavalla, jos kyseessä olisi esim. päihdeongelmainen tai muuten selkeästi huonoa seuraa, ettei hyväksyttäisi. Vaan ei normaalitkaan ihmiset kelpaa.
Kommentit (63)
Minulla on lämpimät välit omiin vanhempiini ja meillä on perheen (ja suvunkin) kanssa whatsapp-ryhmä, jossa viestitellään viikottain.
Mieheni vanhemmat eivät tule esimerkiksi lapsemme juhliin, he eivät soittele, eivät pidä yhteyttä. Heillä kuulemma on aina ollut näin. Näemme heitä ohimennen jossain sukujuhlissa muutaman vuoden välein ja vaihdamme kuulumiset muutamalla lauseella. Taustalla ei ole mitään välirikkoa tai muuta, joissain perheissä toimitaan näin.
Omat vanhempani on itsekkäitä ja haluaa puhua vain omista asioistaan. Niitä ei kiinnosta pätkääkään parisuhteeni.
Vierailija kirjoitti:
En kutsuisi heitä häihini ja ottaisin muutenkin etäisyyttä. Miehen vanhemmista jos saat lämpimämpiä ihmissuhteita niin suuntaudu sinne päin, tunnekylmiä omia sukulaisiasi on turha kuvitella kykenevänsä muuttamaan.
No, olet ottanut tuon tunnekulmyyden mallin itsekin käyttöösi.
Et kutsu. Karttelevat voi olla myös ihan vaan kömpelyyttä. Eivät osaa.
Ei heille silti tarvitse olka tyly. Se ri ainakaan edistä.
Jos itse olet nokkela sosiaalisissa suhteissa, niin voithan sinä olla se rakentava.
Me ollaan erilaisia.
Mistä sinä sitten puhut vanhempiesi kannssa kun tapaat heitä? Muista asioistasiko he ovat kiinnostuneita paitsi parisuhteestasi?
Vierailija kirjoitti:
Ovatko vanhempasi siis elämässäsi muutenkaan mukana, vai koskeeko sulkeutuminen vain puolisoitasi?
Kyllä minun kanssa ovat tekemisissä. Pyytävät aina toisinaan minua käymään (huom vain minua). Toivottavat hyvää joulua minulle (vain minulle). Mun kanssa ovat siis tekemisissä, mutta mistään muusta ei saa puhua sanaakaan. Nykyään ovat silti vähentäneet yhteydenpitoa minuunkin. Äidin kanssa juteltu kerran puhelimessa tämän vuoden puolella, kysyin haluaako hän lähteä mukaan tapahtumaan X. Ei halunnut.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis pyytänyt heitä käymään tai ehdottanut että tulette käymään ja he ovat sanoneet ei? Tai olet olettanut että he telepaattisesti tietävät seurustelevasi jos et ole itse puhunut asiasta? Kumpi?
Ei siinä varmaan paljon tulkinnanvaraa jää jos kävellään nokka pystyssä ohi ettei edes kätellä haluta?
AP
Eli kihlattusi oli käsi ojossa esittäytymässä ja isäsi käveli vain nenä pystyssä ohi? Tiesikö isä kuitenkin, että tämä oli puolisosi ja tiedät, että huomasi varmasti tilanteen, eikä esim nähnyt kauempana tuttua jonka luo kiirehti.
No siis ihan metrin päästä käveli ohi.
AP
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani on itsekkäitä ja haluaa puhua vain omista asioistaan. Niitä ei kiinnosta pätkääkään parisuhteeni.
Sano tuo vanhemmillesi. Heillä voi olla sellainen olo, että eivät halua udella. Voivat kokea kyselyt tunkeiluna.
Kannattaa puhua. Voi olla, että teillä on vaan erilaiset luulot.
Juu täällä sama. Kotoa on tullut aina se malli että seurustelu ja ne kuviot on jotenkin noloja, ja että siitä on vain haittaa. Olin vuoden suhteessa opiskeluaikoina ennen kuin kerroin poikaystävästäni vanhemmille. Ja reaktio oli todella negatiivinen. En ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Juu täällä sama. Kotoa on tullut aina se malli että seurustelu ja ne kuviot on jotenkin noloja, ja että siitä on vain haittaa. Olin vuoden suhteessa opiskeluaikoina ennen kuin kerroin poikaystävästäni vanhemmille. Ja reaktio oli todella negatiivinen. En ymmärrä.
Mulle laitettiin oikein tekstaria että "Oltaisiin toivottu sun elämään ihan jotain muuta". Tämä siis jo heti tietämättä edes mieheni nimeä.
AP
Koska tietävät että olet nyt miehen omaisuutta, sekä hänen sukun jatkaja etkä omasi.
Munkaan vanhemmat eivät ole koskaan olleet kiinnostuneita parisuhdeasioistani. Mutta tässä pitää tietää, että olen aina ollut massiivinen luuseri mitä noihin asioihin tulee, ja vanhempani ovat sen myös varmasti tiedostaneet.
Tässä on jonkinlainen mahdollisuus siihen, että kyseessä on väärinkäsitysten kasautuma. Jos ap ei puhu seurustelukumppaneistaan, vanhemmat luulevat että hän ei halua puhua asiasta eivätkä siksi kysy enempää tai varsinkaan kutsu kylään. Mutta jos tällaisesta on kysymys, niin asian luulisi selviävän keskustelemalla. Ja oma lapsen häihin tuleminen on niin normaali asia, että kyllä kannattaa kutsua vanhemmat jos heidän kanssa kerran muuten tekemisissä on.
Vierailija kirjoitti:
Juu täällä sama. Kotoa on tullut aina se malli että seurustelu ja ne kuviot on jotenkin noloja, ja että siitä on vain haittaa. Olin vuoden suhteessa opiskeluaikoina ennen kuin kerroin poikaystävästäni vanhemmille. Ja reaktio oli todella negatiivinen. En ymmärrä.
Miksi yleensä kun tyttö/nainen esittelee poika/miesystävän vanhemmille, niin vanhempien reaktio on negatiivinen? Kun taas toisinpäin vanhemmat ovat yleensä ylpeitä lapsesta.
Mun vanhempia ei kiinnosta mitkään muutkaan mun asiat, aina vaan puhutaan äitini ongelmista. Jopa silloin, kun olen ollut vakavasti sairas, äitini on kääntänyt puheen salamannopeasti itseensä.
Olen siis kaikissa asioissa vanhempieni tukena, mutta he eivät ole koskaan olleet mun tukena.
Vanhempasi eivät halua sekaantua sun suhdejuttuihin. Siitähän mekkala nousee, jos kertoo/sanoo nykyään nuorille aikuisille mielipiteensä tai mitä vaan siitä kumppanista. Otetaan nokkiinsa. Toisaalta siitäkin otetaan nokkiinsa, jos antaa vaan suhteet olla, eikä kysele/kommentoi mitään.
Mikään ei kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhempia ei kiinnosta mitkään muutkaan mun asiat, aina vaan puhutaan äitini ongelmista. Jopa silloin, kun olen ollut vakavasti sairas, äitini on kääntänyt puheen salamannopeasti itseensä.
Olen siis kaikissa asioissa vanhempieni tukena, mutta he eivät ole koskaan olleet mun tukena.
Ääääeeeetiiiiii! Äipän vika äipän syy. Äippä ei silittele päääääätäääääähhhääähäää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kutsuisi heitä häihini ja ottaisin muutenkin etäisyyttä. Miehen vanhemmista jos saat lämpimämpiä ihmissuhteita niin suuntaudu sinne päin, tunnekylmiä omia sukulaisiasi on turha kuvitella kykenevänsä muuttamaan.
No, olet ottanut tuon tunnekulmyyden mallin itsekin käyttöösi.
Et kutsu. Karttelevat voi olla myös ihan vaan kömpelyyttä. Eivät osaa.
Ei heille silti tarvitse olka tyly. Se ri ainakaan edistä.
Jos itse olet nokkela sosiaalisissa suhteissa, niin voithan sinä olla se rakentava.
Me ollaan erilaisia.
.
.
Vaikuttaa trölliltä.
Joku sosi0paatti kirjoittaa täällä
tahallisia typoja minua kiusaten.
Ettei tämä kuitenkin olisi
jälleen savolaisten ominta
ehtaa parasta eli hyistä
kåståkiusaamista?
.
He eivät halua ymmärtää
minua empatian kautta/
hyväksyä minun kohtaamiani
rikøsasioita erittäin
painavana syynä
erkaantua pysyvästi low
integrity yhteisöstä?
Ei kukaan antaisi anteeksi
vastaavaa. Reality check, Savo. x
.
.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhempia ei kiinnosta mitkään muutkaan mun asiat, aina vaan puhutaan äitini ongelmista. Jopa silloin, kun olen ollut vakavasti sairas, äitini on kääntänyt puheen salamannopeasti itseensä.
Olen siis kaikissa asioissa vanhempieni tukena, mutta he eivät ole koskaan olleet mun tukena.
Ääääeeeetiiiiii! Äipän vika äipän syy. Äippä ei silittele päääääätäääääähhhääähäää!
Kai se nyt on "äipän" syy, ettei hän ole kiinnostunut lapsensa asioista. Kenen muunkaan syy se voisi olla?
M.iksi olet niin kiinni vanhemmissasi?
Eli kihlattusi oli käsi ojossa esittäytymässä ja isäsi käveli vain nenä pystyssä ohi? Tiesikö isä kuitenkin, että tämä oli puolisosi ja tiedät, että huomasi varmasti tilanteen, eikä esim nähnyt kauempana tuttua jonka luo kiirehti.