Onko valtaosa ihmisistä siis sitä mieltä, että parisuhteen alkaessa pitää jättää kaverit?

Ei tietenkään pidä. Mutta minusta on normaalia, että ylipäätään kaverisuhteet enemmän tai vähemmän etääntyy, kun ihminen tapaa kumppanin ja perheytyy. Ainakin itse tämän olen ymmärtänyt.

Tämä.

Ei tietenkään pidä jättää ja harva kai tekee niin parisuhteen vuoksi? Yleensä vain elämä tapahtuu:  muutetaan eri paikkakunnille, stressaava työ vie voimat, kasvetaan erilleen (jolloin ei ole enää juteltavaa), perustetaan perhe (jolloin aikaa on vähemmän) jne… Joskus on saattanut kulua vuosia ettei olla nähty kavereiden kanssa, mutta sitten myöhemmin on uudestaan lämmitelty välejä. Eri asia on sitten kaverit/sukulaiset, joilla on jotain kumppaniasi vastaan ja kohtelevat häntä töykeästi. Semmoiset saavatkin jäädä minun puolestani.

Vierailija kirjoitti:

Mulle oli kynnyskysymys että kaverini (olin tuntenut vuosia, fwb, ikinä ei seurusteltu tai edes yritetty) pysyy kaverinani ja puolisoehdokkaan on asiassa minuun luotettava.

Näin 26v myöhemmin sama puoliso ja sama kaveri kuviossa edelleen.

Eli panokaveri oli pakko pitää kaverina ja se oli puolisolle ok?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olimme ja olemme mieheni kanssa tästä asiasta olleet yhtämielisiä,ettemme kumpikaan pidä vastakkaisen sukupuolen edustajia ystävinä.

Työkaverit ovat eri asia,mutta ei ketään sellaista,jota tapailisi missään merkeissä vapaa-aikanaan.

Emme alentuisi toista kieltämään varmastikaan ko asiasta,mutta sellainen ei kuulu meidän suhteeseemme.

Olemme tässä samiksia.

Ehkä olemme molemmat vähän mustasukkaisia toisistamme,mutta se ei meitä haittaa.

Se on vain suhteemme suolana,positiivisessa mielessä.

Itseasiassa olemme molemmat sitä mieltä,ettei suhteessa kuulu aiheuttaa toiselle turhaan mustasukkaisuutta ja epäilyä.

Ei ole sen väärti.

Miehelläni ei tunnu olevan mitään tarvetta kaveerata naisten kanssa,eikä minulla toisten miesten kanssa.

Itsellä on montakin miespuolista ystävää jo parin vuosikymmenen takaa ja tuntuisi hullulta lopettaa ystävyys vain siksi, että puoliso ei tykkää. En vain ymmärrä miksi näin pitäisi tehdä. Enkä kyllä ymmärrä sitäkään, ettei voi ystävystyä ihmisen kanssa siksi, että hän edustaa väärää sukupuolta. Mun ystävät on kaikki aivan mahtavia ihmisiä sukupuolesta riippumatta ja ainakin mun elämä olisi paljon tyhjempää ilman heitä. 

En ole edellinen, mutta jos minä ystävystyn jonkun kanssa niin se tarkoittaa että tykkään hänestä. Jos kyseessä on mies niin kyllä yleensä aina tulee hetki kun tekee mieli pussailla ja enemmänkin. Mutta ehkä olen sitten vähän outo nainen.

Meillä mies viettää monesti öitä exien luona , syynä yhteiset lapset . Luottamusta pitää olla .

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies viettää monesti öitä exien luona , syynä yhteiset lapset . Luottamusta pitää olla .

Mun ex kävi myös meillä yökylässä. Lasten takia tottakai.

Niiden öiden jälkeen sitten päätimmekin palata yhteen ja uusi jäi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies viettää monesti öitä exien luona , syynä yhteiset lapset . Luottamusta pitää olla .

Mun ex kävi myös meillä yökylässä. Lasten takia tottakai.

Niiden öiden jälkeen sitten päätimmekin palata yhteen ja uusi jäi.

Tämä.

Mies kaveri olisi kiva ja sallittu, mutta itse en voi sellaisia tavata parisuhteessa. Haluaisivat aina salasuhteen kanssani.