Onko valtaosa ihmisistä siis sitä mieltä, että parisuhteen alkaessa pitää jättää kaverit?

Kavereista ja sukulaisista eristäminen on vaaranmerkki. Se kertoo siitä, että kumppani tulee olemaan kontrolloiva tai jopa väkivaltainen.

Vierailija kirjoitti:

Kavereista ja sukulaisista eristäminen on vaaranmerkki. Se kertoo siitä, että kumppani tulee olemaan kontrolloiva tai jopa väkivaltainen.

Joo, tai jos vaan se "mies/naiskaveri" ei ole enää ykkösprioriteetti kun löytää oman puolison. Jospa ketään ei olekaan köytetty patteriin kiinni, vaan ihan halutaan viettää yhdessä aikaa aivan kuin ystävät. Vanhat ystävät ovat myöskin tervetulleita joukkoon iloiseen tutustumaan puolisoon. Ehkäpä heistäkin tulee ystäviä.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olimme ja olemme mieheni kanssa tästä asiasta olleet yhtämielisiä,ettemme kumpikaan pidä vastakkaisen sukupuolen edustajia ystävinä.

Työkaverit ovat eri asia,mutta ei ketään sellaista,jota tapailisi missään merkeissä vapaa-aikanaan.

Emme alentuisi toista kieltämään varmastikaan ko asiasta,mutta sellainen ei kuulu meidän suhteeseemme.

Olemme tässä samiksia.

Ehkä olemme molemmat vähän mustasukkaisia toisistamme,mutta se ei meitä haittaa.

Se on vain suhteemme suolana,positiivisessa mielessä.

Itseasiassa olemme molemmat sitä mieltä,ettei suhteessa kuulu aiheuttaa toiselle turhaan mustasukkaisuutta ja epäilyä.

Ei ole sen väärti.

Miehelläni ei tunnu olevan mitään tarvetta kaveerata naisten kanssa,eikä minulla toisten miesten kanssa.

Itsellä on montakin miespuolista ystävää jo parin vuosikymmenen takaa ja tuntuisi hullulta lopettaa ystävyys vain siksi, että puoliso ei tykkää. En vain ymmärrä miksi näin pitäisi tehdä. Enkä kyllä ymmärrä sitäkään, ettei voi ystävystyä ihmisen kanssa siksi, että hän edustaa väärää sukupuolta. Mun ystävät on kaikki aivan mahtavia ihmisiä sukupuolesta riippumatta ja ainakin mun elämä olisi paljon tyhjempää ilman heitä. 

Ei ole. Koettakaa ymmärtää ettei keskutelupalstat ole läpileikkaus kansasta. Se on läpileikkaus niistä jotka viettävät aikaansa palstoilla. Voitte päätellä otannan tason siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kavereista ja sukulaisista eristäminen on vaaranmerkki. Se kertoo siitä, että kumppani tulee olemaan kontrolloiva tai jopa väkivaltainen.

Joo, tai jos vaan se "mies/naiskaveri" ei ole enää ykkösprioriteetti kun löytää oman puolison. Jospa ketään ei olekaan köytetty patteriin kiinni, vaan ihan halutaan viettää yhdessä aikaa aivan kuin ystävät. Vanhat ystävät ovat myöskin tervetulleita joukkoon iloiseen tutustumaan puolisoon. Ehkäpä heistäkin tulee ystäviä.

Jos on oma valinta vähentää yhteydenpitoa, niin sitten on. Mutta jos puoliso vaatii yhteydenpidon vähentämisen minimiin ja/tai vaatii olla aina mukana, se on mun mielestä iso punainen lippu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kavereista ja sukulaisista eristäminen on vaaranmerkki. Se kertoo siitä, että kumppani tulee olemaan kontrolloiva tai jopa väkivaltainen.

Joo, tai jos vaan se "mies/naiskaveri" ei ole enää ykkösprioriteetti kun löytää oman puolison. Jospa ketään ei olekaan köytetty patteriin kiinni, vaan ihan halutaan viettää yhdessä aikaa aivan kuin ystävät. Vanhat ystävät ovat myöskin tervetulleita joukkoon iloiseen tutustumaan puolisoon. Ehkäpä heistäkin tulee ystäviä.

Kavereista ja sukulaisista eristäminen on vaaranmerkki. Se kertoo siitä, että kumppani tulee olemaan kontrolloiva tai jopa väkivaltainen.

Tämä ei muutu siitä, että on olemassa myös sellaisia suhteita, joissa kumppani ei eristä toista kavereista ja ystävistä. Ne ovat niitä terveitä, ei-kontrolloivia suhteita.

En kyllä ihmettele, miksei nuoret halua parisuhteeseen, jos oletuksena on, että siinä pitäisi ruveta rajoittamaan täysin normaaleja ja viattomia elämän olennaisia asioita kuten kavereita. En mäkään noilla spekseillä olisi ikinä alkanut seurustelemaan.

Selittää myös sen paljon puhutun yksinäisyyden yleistymisen, jos kaveripiiri pitää hylätä aina, kun alkaa seurustella, ja sitten suhteen loppuessa onkin ihan yksin.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Koettakaa ymmärtää ettei keskutelupalstat ole läpileikkaus kansasta. Se on läpileikkaus niistä jotka viettävät aikaansa palstoilla. Voitte päätellä otannan tason siitä.

Tämä hyvin pitkälti. Pelottavaa että keskustelupalstojen säälittävät luuserit määrittävät sen mikä on normaalia ja mikä ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olimme ja olemme mieheni kanssa tästä asiasta olleet yhtämielisiä,ettemme kumpikaan pidä vastakkaisen sukupuolen edustajia ystävinä.

Työkaverit ovat eri asia,mutta ei ketään sellaista,jota tapailisi missään merkeissä vapaa-aikanaan.

Emme alentuisi toista kieltämään varmastikaan ko asiasta,mutta sellainen ei kuulu meidän suhteeseemme.

Olemme tässä samiksia.

Ehkä olemme molemmat vähän mustasukkaisia toisistamme,mutta se ei meitä haittaa.

Se on vain suhteemme suolana,positiivisessa mielessä.

Itseasiassa olemme molemmat sitä mieltä,ettei suhteessa kuulu aiheuttaa toiselle turhaan mustasukkaisuutta ja epäilyä.

Ei ole sen väärti.

Miehelläni ei tunnu olevan mitään tarvetta kaveerata naisten kanssa,eikä minulla toisten miesten kanssa.

Itsellä on montakin miespuolista ystävää jo parin vuosikymmenen takaa ja tuntuisi hullulta lopettaa ystävyys vain siksi, että puoliso ei tykkää. En vain ymmärrä miksi näin pitäisi tehdä. Enkä kyllä ymmärrä sitäkään, ettei voi ystävystyä ihmisen kanssa siksi, että hän edustaa väärää sukupuolta. Mun ystävät on kaikki aivan mahtavia ihmisiä sukupuolesta riippumatta ja ainakin mun elämä olisi paljon tyhjempää ilman heitä. 

Meillä on erilainen suhtautuminen asiaan yhdessä mieheni kanssa.

Joten tämä ei ole millään tavalla ongelma kummallekaan.

Joten ihmettelen miksi tunsit tarvetta vastata minun kommenttiini.

Eihän se ole sinulta pois miten me haluamme elää.

Ei sinunkaan miesystäväsi ole minulta pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en ole sitä mieltä. Oikeat kaverit ovat kavereita riippumatta sukupuolesta. Esim. omalla miehelläni on kaverina nainen jonka on tuntenut pikkulapsesta asti kun heidän perheensä ovat perhetuttuja. Eikä siinä ole mitään outoa että tapaavat aina joskus.

Sen sijaan jos roikotetaan jotain exiä "kavereina" ei ole ok.

Annatko miehesi tavata tätä naista ihan kahdenkesken? 

Ei mies tarvitse naiselta lupaa kavereitten tapaamisiin, edes kahden keskisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olimme ja olemme mieheni kanssa tästä asiasta olleet yhtämielisiä,ettemme kumpikaan pidä vastakkaisen sukupuolen edustajia ystävinä.

Työkaverit ovat eri asia,mutta ei ketään sellaista,jota tapailisi missään merkeissä vapaa-aikanaan.

Emme alentuisi toista kieltämään varmastikaan ko asiasta,mutta sellainen ei kuulu meidän suhteeseemme.

Olemme tässä samiksia.

Ehkä olemme molemmat vähän mustasukkaisia toisistamme,mutta se ei meitä haittaa.

Se on vain suhteemme suolana,positiivisessa mielessä.

Itseasiassa olemme molemmat sitä mieltä,ettei suhteessa kuulu aiheuttaa toiselle turhaan mustasukkaisuutta ja epäilyä.

Ei ole sen väärti.

Miehelläni ei tunnu olevan mitään tarvetta kaveerata naisten kanssa,eikä minulla toisten miesten kanssa.

Itsellä on montakin miespuolista ystävää jo parin vuosikymmenen takaa ja tuntuisi hullulta lopettaa ystävyys vain siksi, että puoliso ei tykkää. En vain ymmärrä miksi näin pitäisi tehdä. Enkä kyllä ymmärrä sitäkään, ettei voi ystävystyä ihmisen kanssa siksi, että hän edustaa väärää sukupuolta. Mun ystävät on kaikki aivan mahtavia ihmisiä sukupuolesta riippumatta ja ainakin mun elämä olisi paljon tyhjempää ilman heitä. 

 

Meillä on erilainen suhtautuminen asiaan yhdessä mieheni kanssa.

Joten tämä ei ole millään tavalla ongelma kummallekaan.

Joten ihmettelen miksi tunsit tarvetta vastata minun kommenttiini.

Eihän se ole sinulta pois miten me haluamme elää.

Ei sinunkaan miesystäväsi ole minulta pois.

Siksi, että on kovin kummallista mielestäni, että pitäisi hylätä ystävät parisuhteen tieltä. Ja että sukupuoli on este ystävystymiselle. Miksi se on este?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olimme ja olemme mieheni kanssa tästä asiasta olleet yhtämielisiä,ettemme kumpikaan pidä vastakkaisen sukupuolen edustajia ystävinä.

Työkaverit ovat eri asia,mutta ei ketään sellaista,jota tapailisi missään merkeissä vapaa-aikanaan.

Emme alentuisi toista kieltämään varmastikaan ko asiasta,mutta sellainen ei kuulu meidän suhteeseemme.

Olemme tässä samiksia.

Ehkä olemme molemmat vähän mustasukkaisia toisistamme,mutta se ei meitä haittaa.

Se on vain suhteemme suolana,positiivisessa mielessä.

Itseasiassa olemme molemmat sitä mieltä,ettei suhteessa kuulu aiheuttaa toiselle turhaan mustasukkaisuutta ja epäilyä.

Ei ole sen väärti.

Miehelläni ei tunnu olevan mitään tarvetta kaveerata naisten kanssa,eikä minulla toisten miesten kanssa.

Itsellä on montakin miespuolista ystävää jo parin vuosikymmenen takaa ja tuntuisi hullulta lopettaa ystävyys vain siksi, että puoliso ei tykkää. En vain ymmärrä miksi näin pitäisi tehdä. Enkä kyllä ymmärrä sitäkään, ettei voi ystävystyä ihmisen kanssa siksi, että hän edustaa väärää sukupuolta. Mun ystävät on kaikki aivan mahtavia ihmisiä sukupuolesta riippumatta ja ainakin mun elämä olisi paljon tyhjempää ilman heitä. 

 

Meillä on erilainen suhtautuminen asiaan yhdessä mieheni kanssa.

Joten tämä ei ole millään tavalla ongelma kummallekaan.

Joten ihmettelen miksi tunsit tarvetta vastata minun kommenttiini.

Eihän se ole sinulta pois miten me haluamme elää.

Ei sinunkaan miesystäväsi ole minulta pois.

Ei nyt tartte hernettä vetää nenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Koettakaa ymmärtää ettei keskutelupalstat ole läpileikkaus kansasta. Se on läpileikkaus niistä jotka viettävät aikaansa palstoilla. Voitte päätellä otannan tason siitä.

Tämä hyvin pitkälti. Pelottavaa että keskustelupalstojen säälittävät luuserit määrittävät sen mikä on normaalia ja mikä ei.

Miksiköhän sinäkin täällä kuitenkin pyörit, eihän ole säälittävä luuseri? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Koettakaa ymmärtää ettei keskutelupalstat ole läpileikkaus kansasta. Se on läpileikkaus niistä jotka viettävät aikaansa palstoilla. Voitte päätellä otannan tason siitä.

Tämä hyvin pitkälti. Pelottavaa että keskustelupalstojen säälittävät luuserit määrittävät sen mikä on normaalia ja mikä ei.

Kuten sinä.

Meillä mustasukkaisuus on kuulunut suhteeseen lähes alusta saakka. Puolin ja toisin ollaan mustasukkaisia oltu, joskus todella pahastikin. Vastakkaista sukupuolta olevia kavereita ei ole ollut, ne aiemmat unohtui pian tapaamisen jälkeen. Toki muualle muuttokin siinä vaikutti, ei pelkästään suhde/mustasukkaisuus. Mutta missään vaiheessa ei ole ollut ok, että vaikka vastakkaista sukupuolta olevan työkaverin, saati vaikka entisen työkaverin kanssa oltaisiin vapaa-ajalla tekemisissä. Never. 

Pahimmillaan mies on saanut kilarit siitä, että mulla on ollut teini-ikäisen kummipoikani ja hänen veljiensä yhteiskuva, jossa viettävät kesäpäivää rannalla, farkut jalassa mutta ilman paitaa. Se on aivan ihana kuva heistä, minulle äärettömän rakkaista ihmisistä, sukulaisista. Siinä kohtaa mustasukkaisuus meni jo yli.

Nyt on paljon kevyempi vaihe, mutta avoimuus on se pointti. Jos vaikka some-kaverilta tulee viestiä, niin kyllä se näytetään toiselle, tai ainakin kerrotaan. Ihan selvä asia meillä. 

Ymmärrän hyvin ettei kaikki tällaisessa suhteessa eläisi, ja se on ihan ok. 

Vierailija kirjoitti:

Aika lailla niin meillä meni. Ja entisten seurustelukumppanien kuvat hävitettiin kun yhteen muutettiin. Oli itsestäänselvää, ei tästä edes puhuttu.

Siis MIKSI??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika lailla niin meillä meni. Ja entisten seurustelukumppanien kuvat hävitettiin kun yhteen muutettiin. Oli itsestäänselvää, ei tästä edes puhuttu.

Siis MIKSI??

Koska niitä ei tarvittu enää.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en ole sitä mieltä. Oikeat kaverit ovat kavereita riippumatta sukupuolesta. Esim. omalla miehelläni on kaverina nainen jonka on tuntenut pikkulapsesta asti kun heidän perheensä ovat perhetuttuja. Eikä siinä ole mitään outoa että tapaavat aina joskus.

Sen sijaan jos roikotetaan jotain exiä "kavereina" ei ole ok.

Annatko miehesi tavata tätä naista ihan kahdenkesken? 

Uuuuu joku on vähän epävarma

^ miksi haittaa sua?