Viitsisitkö olla tekemisissä sellaisen ihmisen kanssa joka aina tuo esiin omat vastoinkäymisensä?
Menetti läheisensä tsunamissa mutta aina jatkaa vaan. Esimerkiksi kun joku toinen on vaikeassa elämäntilanteessa tai vaikka menettänyt mummonsa niin tämä alkaa että eihän tuo ole mitään, minäpä menetin tsunamissa, plaa plaa plaah. Ihan kuin mitään muuta ei voisi olla olemassakaan.
Kommentit (44)
Kehottaisin hakemaan apua traumaansa, menemään ammattilaisen kanssa juttelemaan. sanoisin että on raskasta ja loukkaavaa kun aina vähättelee muiden murheita ja kääntää keskustelun itseensä. On aikoja ja tilanteita jolloin on paikallaan olla olkapäänä ja kuunnella toisen vuodatusta mutta jos se jatkuu ja jatkuu ja varsinkin jos vuodattaja mitätöi muita ja heidän kokemuksiaan/tilanteitaan ei sellaista tarvitse sietää.
Tuo on eräänlaista hyväksikäyttöä. En jaksaisi, olen kyllä ollut, vuosia/vuosikymmeniä. Enää en suostu.
En todellakaan jaksa. En myöskään jaksa keskustella oman elämäni raskaudesta.
Miksi läheisen kuolema tsunamissa olisi kauheampaa kuin jotenkin toisin?
En viitsi.. Tajusin 2v sitten että mun serkun kuka on ollut 35v mun paras ystävä valittaminen vaikuttaa mun elämään negatiivisesti. Katkaisin välit ja se oli täysin oikea ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
En viitsi.. Tajusin 2v sitten että mun serkun kuka on ollut 35v mun paras ystävä valittaminen vaikuttaa mun elämään negatiivisesti. Katkaisin välit ja se oli täysin oikea ratkaisu.
Sanoitko asiasta vai haihduitko vain?
Sitä en käsitä kun joku on tietävinään jonkun asiat paremmin kuin tämä joku itse. Keskustelkoon keskenään.
Ei ole itsereflektiokykyä siis, itsekkyyttä ja omien tunteiden dumppaamista muiden murheeksi sitäkin enemmän. Eihän tuollaisia itsekeskeisiä vuodesta toiseen vinkujia kukaan jaksa.
Meidän luokalla oli yksi tsunamissa perheensä menettänyt ja voi sitä touhua, huoltajiensa ja opettajien mielestä kaikkien toisten oppilaiden olisi pitänyt vaan ymmärtää tätä, vaikka se olisi tehnyt mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En viitsi.. Tajusin 2v sitten että mun serkun kuka on ollut 35v mun paras ystävä valittaminen vaikuttaa mun elämään negatiivisesti. Katkaisin välit ja se oli täysin oikea ratkaisu.
Sanoitko asiasta vai haihduitko vain?
Ei tälle ihmiselle voi sanoa asiallisesti ilman massiivista riitaa.. Aloin lopettamaan puhelut lyhyeen. En enää mennyt kahville jne
Vierailija kirjoitti:
Meidän luokalla oli yksi tsunamissa perheensä menettänyt ja voi sitä touhua, huoltajiensa ja opettajien mielestä kaikkien toisten oppilaiden olisi pitänyt vaan ymmärtää tätä, vaikka se olisi tehnyt mitä.
Olittepa ikäviä kun ette kaikki suostuneet hänen terapialeluiksi.
Vierailija kirjoitti:
Meidän luokalla oli yksi tsunamissa perheensä menettänyt ja voi sitä touhua, huoltajiensa ja opettajien mielestä kaikkien toisten oppilaiden olisi pitänyt vaan ymmärtää tätä, vaikka se olisi tehnyt mitä.
Kyynel.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän luokalla oli yksi tsunamissa perheensä menettänyt ja voi sitä touhua, huoltajiensa ja opettajien mielestä kaikkien toisten oppilaiden olisi pitänyt vaan ymmärtää tätä, vaikka se olisi tehnyt mitä.
Olittepa ikäviä kun ette kaikki suostuneet hänen terapialeluiksi.
Kyllä se on lasten velvollisuus
On raskasta ja vältän tuollaisten ihmisten seuraa.
Toki ymmärrän, että jollakin on kamalia kokemuksia, mutta ei niihin saa jäädä rypemään loppu elämäksi.
Joillakin ihmisillä on sellainen tapa, että he haluavat tuoda oman ikävän kokemuksensa esille, jotta toiselle tulisi sellainen olotila että tämä ei ole yksin vastoinkäymisten kanssa. Se on heidän tyylinsä osoittaa myötätuntoa eli ei se aina ole pahantahtoista tarkoitusperältään. Mutta toki joissakin tilanteissa olisi hyvä osata vain kuunnella etenkin jos tilanne on akuutti, että ei tuputa sitä omaakin tarinaa siihen kovin voimallisesti. Voi mainita, että voi samaistua ja ettei henkilö ole yksin vastoinkäymisten kanssa. Koska sitten, jos kaikki muut siinä ympärillä hehkuttaa miten hyvin kaikki menee niin siitäkin voi tulla sitten sellaine olotila ja tunne, että mullekko vaan sattuu kaikkea ikävää eikä muille.
Vierailija kirjoitti:
Meidän luokalla oli yksi tsunamissa perheensä menettänyt ja voi sitä touhua, huoltajiensa ja opettajien mielestä kaikkien toisten oppilaiden olisi pitänyt vaan ymmärtää tätä, vaikka se olisi tehnyt mitä.
Nyt syyllistät tuon lapsen noiden opettajien ja huoltajien teoista.
Kyllä mä ymmärrän, että lapsi joka on menettänyt koko perheensä tarvitse erilaista huolenpitoa, kuin lapsi, joka ei koe tuollaista menetystä lapsena.
lapsi no ihan eri asia, kuin aikuinen, joka jää kiinni vaikka siihen, että on kokenut tsunamin.
Eihän se ole ollut tuon lapsen vika, että opettajat ja huoltajat on noin toimineet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän luokalla oli yksi tsunamissa perheensä menettänyt ja voi sitä touhua, huoltajiensa ja opettajien mielestä kaikkien toisten oppilaiden olisi pitänyt vaan ymmärtää tätä, vaikka se olisi tehnyt mitä.
Nyt syyllistät tuon lapsen noiden opettajien ja huoltajien teoista.
Kyllä mä ymmärrän, että lapsi joka on menettänyt koko perheensä tarvitse erilaista huolenpitoa, kuin lapsi, joka ei koe tuollaista menetystä lapsena.
lapsi no ihan eri asia, kuin aikuinen, joka jää kiinni vaikka siihen, että on kokenut tsunamin.
Eihän se ole ollut tuon lapsen vika, että opettajat ja huoltajat on noin toimineet.
Lapsi on kuitenkin vastuussa omasta käytöksestään ja omista tekemisistään vaikka ympärillä olevat aikuiset yrittäisivätkin siloitella tälle ihan kaiken. Eiköhän hänkin ole päässyt lastensuojelun ja sosiaalitoimen asiakkaaksi, ja saanut sitä tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän luokalla oli yksi tsunamissa perheensä menettänyt ja voi sitä touhua, huoltajiensa ja opettajien mielestä kaikkien toisten oppilaiden olisi pitänyt vaan ymmärtää tätä, vaikka se olisi tehnyt mitä.
Olittepa ikäviä kun ette kaikki suostuneet hänen terapialeluiksi.
Kyllä se on lasten velvollisuus
Vaatiko se lapsi, joka oli menettänyt perheensä, että kaikkein on oltava hänen terapialelujaan?
Tuskin. Tuo lapsi ei ole ollut vastuussa aikuisten toiminnasta.
Turha häntä on alkaa ivaamaan. Eiköhän hän ole jo kärsinyt tarpeeksi, kun on menettänyt perheensä, se on lapselle paha paikka. Sitten vielä aikuiset alkaa kiusaamaan siitä, että opettajat tai huoltajat on toimineet niin kuin ovat toimineet.
Minusta tässä haukutaan nyt väärää puuta.
Yleisimminkin on aika raskasta keskustella ihmisen kanssa joka aina kääntää puheen itseensä. Yleisistä asioista ja maailman menosta keskusteleminen on mahdotonta.