Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Vierailija
26.04.2026 |

Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3. Keskustelu on poistettu.

 

Mikä tekee tästä aiheesta maailman sensuroidumman?

Kommentit (12518)

Vierailija
12281/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lestadius: ”Talvella 1844 saavuin Åselen Lappiin tarkastajan ominaisuudessa. Täällä tapasin muutamia lukijalaisia, jotka kuuluivat siihen loivempaan suuntaan. Heidän joukossaan oli muuan lappalaistyttö nimeltään Maria, joka avasi minulle koko sydämensä kuultuaan ensin puheeni alttarilta. Tällä yksinkertaisella tyttärellä oli sellaista kokemusta armonjärjestyksestä, mistä en ollut ikinä kuullut. Hän oli vaeltanut pitkiä matkoja etsiessään valoa pimeydessä. Vaelluksillaan hän oli tullut vihdoin pastori Brandellin tykö Noraan, ja kun hän avasi sydämensä papille, tämä vapautti hänet epäilyksistä. Hän pääsi papin avulla elävään uskoon. Ja, minä ajattelin: Tässä on nyt sellainen Maria, joka istuu Jeesuksen jalkain juuressa. Ja vasta nyt, niin ajattelin, nyt minä näen tien, joka vie elämään. Se on ollut kätkössä siihen asti kunnes sain puhella Marian kanssa. Hänen yksinkertainen kertomuksensa vaelluksistaan ja kokemuksistaan teki minun sydämeeni niin syvän vaikutuksen, että se valkeni myös minulle. Minä sain sinä iltana, jonka vietin Marian seurassa, tuntea taivaan riemun esimakua. Mutta Åselen papit eivät tunteneet Marian sydäntä, ja Maria kyllä tunsi, etteivät he olleet tästä lammashuoneesta. Minä pidän muistossani köyhän Marian niin kauan kuin elän ja toivon, että saan kohdata hänet kirkkaammassa maailmassa haudan tuolla puolen.”

Ei edelleenkään puhu mitään synninpäästöstä eikä äänellisestä sellaisesta. Objektiivisesti katsoen.


Btw, mikä on sun lähde tälle tekstille?

Vierailija
12282/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mielenkiintoista, että Luther otettiin taas oikeauskoisten joukkoon, kun ihan hetki sitten hän ei sitä tässä keskustelussa vl-kommenttien mukaan ollut. Oliko Luther osa tätä jatkumoa vai ei? Miten nämä käsitykset heittävät hetkessä kuperkeikkaa?

Meidän vl:ien mielestä Luther on tekstiensä perusteella ollut uskovainen. Tässä ketjussa ei-vl:t ovat olleet siitä eri mieltä.

Eli Luther oli oikeassa siinä, kun hän katsoi, että petetty osapuoli voi mennä uudelleen naimisiin?

Me emme ajattele noin, mutta tuo ei olekaan keskeistä uskomisen asioissa.

Keskeistä on se, miten syntinen ihminen voi pelastua: 

Siten, että joku ennestään uskovainen saarnaa hänelle synnit anteeksi Pyhän Hengen voimalla.

Just tänä vuonna kuuntelin erästä seurapuhetta, jossa ”puhujaveli” hyvin itsevarmasti totesi, ettei uskovaisilla voi olla keskenään erilaisia näkemyksiä koska ”Pyhä Henki ei riitele itsensä kanssa”. Niinpä, jos Luther oli eri mieltä kuin vl-porukka, jompi kumpi ei ole uskovainen. Vl-logiikalla siis. Luther myös piti katolista kirkkoa aitona kristillisenä kirkkoja, jonka sisällä on aitoja oikeita kristittyjä (uskovaisia siis). Hän vaan taisteli korruptiota ja väärinkäytöksiä vastaan. 

Tuota on meidän turha pohtia. Jos Taivaaseen päästään, niin siellä se vasta selviää.

Vl-liikkeessä tykätään nimenomaan pohtia ja julistaa miksi vain oman porukan sisällä on oikea ymmärrys kaikesta. Lestadiolaisuuden historiaan tämä ei kuulunut, vaan pääasia oli evankeliumin julistaminen. Sitten tuli 60-luku, pappishajaannus ja maallikkopuhujien mielivalta, jolloin syntyi srk-lestadiolaisuus ja ekslusivismin korostuminen, lakihenkisyys ja uskonnollinen hierarkia (huoneenhallitusoppi). Soisin vl-liikkeen palaavan ajattelussaan juurilleen, mutta tuskin tulee tapahtumaan. 

Näin nuorena vl:na, joka ei ole elänyt hoitokokousaikojen aikaan, kiinnostaisi kuulla teiltä vanhemmilta VL:ilta, että onko tuo todella totta, että ennen tuota aikaa uskonoppi oli jollakin tavalla erilainen?

Se on ihan objektiivisesti tarkasteltuna totta. Laestadiuksella ei ollut eksklusiivista oppia, eikä se kuulunut liikkeen alkuaikoihin ollenkaan. Lukuisia muitakin eroja löytyy, jos alkaa penkoa historiaa.

Eli Lestadius koki, että ilman toisen uskovaisen antamaa synninpäästöä voi pelastua?

”Lars Levi Laestadius ei opettanut nykyisenkaltaista äänellistä synninpäästöä, vaan hän korosti omantunnon heräämistä, katumusta ja julkista synnintunnustusta.”

Lähde: Suomen teologinen instituutti


”Nykyisin lestadiolaisuudessa keskeinen äänellinen synninpäästö ("Usko syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä") vakiintui liikkeeseen vasta myöhemmin saarnaaja Juhani Raattamaan toiminnan kautta. Raattamaa alkoi julistaa henkilökohtaista synninpäästöä katuvaisille, ja Laestadius hyväksyi tämän käytännön raamatullisena ja sielunhoidollisesti hyödyllisenä tapana lohduttaa ahdistuneita omiatuntoja. [1, 2, 3]”  (useita lähteitä)

 

https://sti.fi/wp-content/uploads/2007/08/Seppo-Leivo.pdf



Sen perusteella mitä olen lukenut, Laestadius piti oleellisempana omantunnon heräämistä ja sisäistä kokemusta Jumalan armosta. 

Oleellisin asia. Laestadius ei missään nimessä opettanut, että oikea synninpäästö löytyy vain yhdeltä näkyvältä yhteisöltä, tai että voitaisiin tarkasti tietää missä Pyhä Henki vaikuttaa. 

Kiitos vastauksesta. Mietin sitä vielä, että miksi sitten usein puhutaan siitä, kuinka Lestadius oli kokenut saavansa synninpäästön juuri Lapin Marialta (Milla Clemensdotterilta)? Ainakin itse olen käsittänyt, että Lestadius ajatteli saaneensa vasta sitten parannuksen armon, kun Milla saarnasi hänelle synnit anteeksi. Voin toki olla väärässä, en ole teologi. Siksi näistä kyselenkin ja haluan itsekin ottaa selvää.

-se nuori vl

Mitään merkintää mistään ei löydy, että Maria olisi antanut Laestadiukselle äänellisen synninpäästön. 

”historiallisissa lähteissä ei ole suoraa mainintaa siitä, että Lapin Maria (Milla Clemensdotter) olisi julistanut Lars Levi Laestadiukselle synninpäästön. Vaikka ajatus synninpäästöstä on yleinen osa lestadiolaisuuden perimätietoa, se perustuu myöhempään tulkintaan eikä aikalaisdokumentteihin.[1, 2, 3]

Mitä lähteet kertovat kohtaamisesta?

Laestadiuksen oma kuvaus. Laestadius kirjoitti itse vuoden 1844 talvella Åselessa tapahtuneesta kohtaamisesta. Hän kuvaa, kuinka "lappalaistyttö nimeltään Maria" avasi hänelle sydämensä ja kertoi omista hengellisistä kokemuksistaan sekä etsinnästään. [1]

Brandellin rooli. Laestadiuksen tekstin mukaan Maria kertoi saaneensa itse avun ja vapautuksen epäilyksistä pastori Pehr Brandellilta Norassa. Tekstissä ei mainita, että Maria olisi vastaavasti julistanut synninpäästöä Laestadiukselle. [1, 2]

Kohtaamisen seuraus. Laestadius kuvaa, kuinka Marian kertomus teki häneen syvän vaikutuksen ja avasi hänelle uudenlaisen ymmärryksen armonjärjestyksestä. Tämän jälkeen hänen saarnansa saivat "uutta väriä" ja herätys alkoi. [1, 2]

Mistä käsitys synninpäästöstä on syntynyt?

Myöhempi opillinen kehitys. Äänellinen synninpäästö ("Jeesuksen nimessä ja veressä...") vakiintui lestadiolaisuuden keskeiseksi tunnusmerkiksi vasta herätyksen edetessä, erityisesti Juhani Raattamaan toiminnan myötä. [1]

Perimätiedon tulkinta. Kun synninpäästön merkitys korostui liikkeessä, Åselen ratkaiseva käännekohta alettiin myöhemmin hahmottaa tilanteena, jossa Maria olisi välittänyt armon Laestadiukselle nimenomaan synninpäästön kautta. Kirkkohistorian tutkimuksessa tätä pidetään kuitenkin jälkikäteisenä tulkintana, jolle ei löydy tukea Laestadiuksen omista kirjoituksista. [1, 2]”

Selvennykseksi:

Tämän lainatun tekstin kirjoittaja ei ole vl. Täällä on helppo tekeytyä ”asiantuntijaksi” tai miksikä vaan. Live-keskusteluihin luottaisin enemmän

Tässä ei ollut kyse kenenkään henkilökohtaisesta vakaumuksesta, vaan objektiivisesta historiallisesta tiedosta. 😀 Jokaisella on tietysti lupa tehdä omat tulkintansa, mutta jos aidosti kiinnostaa mitä on tapahtunut niin ei historian lähteitä pitäisi ainakaan sivuuttaa. 

Niitä lähteitä ei vain ole esitetty, tekoälysoppaa vain 😉

Olet väärässä. Siitä vaan kirkkohistorian pariin tutkimaan asiaa. Laestadiuksen saarnoja löytyy myös runsaasti.

Kuten tämä:

Laestadius opetti toisena paastonajan sunnuntaina 1859 pitämässään saarnassa: ”Heidän tulisi herätä Jumalan sanan kautta, jota ne kristityt julistavat, joilla on Jumalan Henki.” (Kyrkopostilla, saarna nro 22.)

”Herätä Jumalan sanan kautta” on aivan eri asia kuin äänellinen synninpäästö. Se voi tarkoittaa sitä tai vaikka sitä, että ihminen tulee puhutelluksi kun kuulee selitettävän Raamattua ”oikein”. Monta tulkintavaihtoehtoa jälleen.

Ei se sanamuoto ole ratkaiseva. Evankeliumi on hyvä sanoma Jumalalta.

Minua jotenkin säälittää sinun vimmasi, jolla haluat etsiä vikoja toisten uskosta. Jospa saisit rauhan itsellesi.

En etsi vikoja, mutta mun mielestä on oleellista milloin kyseessä on tulkinta ja milloin fakta. Pidän vl-tapaa julistaa synninpäästöä hyvin kauniina, vaikka en olisi kaikista opillisista näkemyksistä samaa mieltä. Mun mielestä vaan historiaa ei voi tulkita tarkoitushakuisesti, vaan pitää pysytellä tosiasioissa sen mukaan kuin lähteitä on löydettävissä. 

Ymmärrän. Minulle riittää Raamattu perusteluiksi. 

Joh. 20:21–23: Jeesus lähettää opetuslapsensa, antaa heille Pyhän Hengen ja sanoo: “Joille te annatte synnit anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut.”

Án tinōn aphēte tas hamartias apheōntai autois, án tinōn kratēte kekratēntai.


Sanatarkka käännös: ”Jos joidenkin synnit te päästätte/annatte anteeksi, ne on heille anteeksi annettu.”


 

”Alkutekstin rakenne ja koko Uuden testamentin teologia vastaavat selvästi: kyllä, synnit voi saada anteeksi myös muulla tavoin. Toisen ihmisen julistama synninpäästö (rippi) ei ole Raamatun mukaan ainoa tai poissulkeva reitti anteeksiantoon, vaan yksi Jeesuksen antama erityinen lahja ja lohdutuksen väline.

Tässä on kolme keskeistä perustetta sille, miksi jae ei tee ihmisen välittämästä synninpäästöstä ainoaa pelastustietä:

1. Kieliopillinen ”jos” jättää tilan muille tavoille

Sana (an) ilmaisee kreikan kielessä mahdollisuutta tai tilannetta: ”siinä tapauksessa, että te teette näin...”Se ei sano, että synnit annetaan anteeksi ainoastaan silloin, kun opetuslapset niin tekevät. Se antaa opetuslapsille valtuutuksen toimia Jumalan nimissä, mutta se ei rajoita Jumalan omaa toimivaltaa ja vapautta antaa syntejä anteeksi suoraan.

2. Alkuseurakunnan käytäntö ja suora rukous

Uudessa testamentissa on lukuisia kohtia, joissa synnit saadaan anteeksi suoraan Jumalalta ilman välimiehenä toimivaa ihmistä. Esimerkiksi:

Isä meidän -rukous: Jeesus itse opetti ihmisiä rukoilemaan suoraan Isältä: ”Ja anna meille meidän syntimme anteeksi...”(Luukas 11:4).

Ensimmäinen Johanneksen kirje (1:9): ”Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” Tässä anteeksianto seuraa suoraan sydämen tunnustuksesta Jumalalle.

3. Miten eri kirkkokunnat tämän ymmärtävät?

Johanneksen evankeliumin jakeen 20:23 tulkinta jakaa hieman kristillisiä kirkkoja, mutta mikään niistä ei ajattele, että Jumala olisi ”lukinnut” itsensä vain ihmisen lausumaan sanaan:

Luterilainen ja protestanttinen näkemys:Rippi ja synninpäästö ovat lahja ahdistetulle omalletunnolle. Kun ihminen ei meinaa millään uskoa saaneensa anteeksi, hän saa kuulla sen omin korvin toisen kristityn suusta. Anteeksianto on kuitenkin täydellinen jo pelkässä uskossa Kristukseen ja esimerkiksi kasteessa tai ehtoollisessa.

Katolinen ja ortodoksineen näkemys: Rippi on sakramentti, ja vakavat (kuolemansynnit) tulee tunnustaa papille. Silti näissäkin kirkoissa opetetaan, että täydellinen katumus ja rakkaus Jumalaan voivat palauttaa ihmisen armon tilaan jo ennen ripittäytymistä, jos ripille meno ei ole juuri sillä hetkellä mahdollista.

Lauseen ydin on siis vakuutus, ei rajoitus. Jeesus halusi antaa seuraajilleen työkalun, jolla vakuuttaa murtuneelle ihmiselle, että taivaan ovi on auki – ei sulkea muita ovia.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
12283/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toiset yrittää kaikin tavoin toimia niin, että Raamatussa ilmoitettu Jumalan tahto toteutuisi. Toiset yrittävät kaikin tavoin miettiä voisiko löytyä joku porsaanreikä ettei tarttis nöyrtyä parannukseen.

Niin me ollaan ihmiset erilaisia.

Vierailija
12284/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lestadius: ”Talvella 1844 saavuin Åselen Lappiin tarkastajan ominaisuudessa. Täällä tapasin muutamia lukijalaisia, jotka kuuluivat siihen loivempaan suuntaan. Heidän joukossaan oli muuan lappalaistyttö nimeltään Maria, joka avasi minulle koko sydämensä kuultuaan ensin puheeni alttarilta. Tällä yksinkertaisella tyttärellä oli sellaista kokemusta armonjärjestyksestä, mistä en ollut ikinä kuullut. Hän oli vaeltanut pitkiä matkoja etsiessään valoa pimeydessä. Vaelluksillaan hän oli tullut vihdoin pastori Brandellin tykö Noraan, ja kun hän avasi sydämensä papille, tämä vapautti hänet epäilyksistä. Hän pääsi papin avulla elävään uskoon. Ja, minä ajattelin: Tässä on nyt sellainen Maria, joka istuu Jeesuksen jalkain juuressa. Ja vasta nyt, niin ajattelin, nyt minä näen tien, joka vie elämään. Se on ollut kätkössä siihen asti kunnes sain puhella Marian kanssa. Hänen yksinkertainen kertomuksensa vaelluksistaan ja kokemuksistaan teki minun sydämeeni niin syvän vaikutuksen, että se valkeni myös minulle. Minä sain sinä iltana, jonka vietin Marian seurassa, tuntea taivaan riemun esimakua. Mutta Åselen papit eivät tunteneet Marian sydäntä, ja Maria kyllä tunsi, etteivät he olleet tästä lammashuoneesta. Minä pidän muistossani köyhän Marian niin kauan kuin elän ja toivon, että saan kohdata hänet kirkkaammassa maailmassa haudan tuolla puolen.”

Ei edelleenkään puhu mitään synninpäästöstä eikä äänellisestä sellaisesta. Objektiivisesti katsoen.


Btw, mikä on sun lähde tälle tekstille?

Löytyy helposti, en ole se jolta kysyit, mutta tässä:

 

https://abcdocz.com/doc/4762349/2b.-ens-ropandes-r%C3%B6st-i-%C3%B6knen…

Lars Levi Laestadius, Ens ropandes röst i öknen, s. 23–24 (ruotsinkielinen alkuteksti).

Vierailija
12285/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lestadius: ”Talvella 1844 saavuin Åselen Lappiin tarkastajan ominaisuudessa. Täällä tapasin muutamia lukijalaisia, jotka kuuluivat siihen loivempaan suuntaan. Heidän joukossaan oli muuan lappalaistyttö nimeltään Maria, joka avasi minulle koko sydämensä kuultuaan ensin puheeni alttarilta. Tällä yksinkertaisella tyttärellä oli sellaista kokemusta armonjärjestyksestä, mistä en ollut ikinä kuullut. Hän oli vaeltanut pitkiä matkoja etsiessään valoa pimeydessä. Vaelluksillaan hän oli tullut vihdoin pastori Brandellin tykö Noraan, ja kun hän avasi sydämensä papille, tämä vapautti hänet epäilyksistä. Hän pääsi papin avulla elävään uskoon. Ja, minä ajattelin: Tässä on nyt sellainen Maria, joka istuu Jeesuksen jalkain juuressa. Ja vasta nyt, niin ajattelin, nyt minä näen tien, joka vie elämään. Se on ollut kätkössä siihen asti kunnes sain puhella Marian kanssa. Hänen yksinkertainen kertomuksensa vaelluksistaan ja kokemuksistaan teki minun sydämeeni niin syvän vaikutuksen, että se valkeni myös minulle. Minä sain sinä iltana, jonka vietin Marian seurassa, tuntea taivaan riemun esimakua. Mutta Åselen papit eivät tunteneet Marian sydäntä, ja Maria kyllä tunsi, etteivät he olleet tästä lammashuoneesta. Minä pidän muistossani köyhän Marian niin kauan kuin elän ja toivon, että saan kohdata hänet kirkkaammassa maailmassa haudan tuolla puolen.”

Ei edelleenkään puhu mitään synninpäästöstä eikä äänellisestä sellaisesta. Objektiivisesti katsoen.


Btw, mikä on sun lähde tälle tekstille?

Löytyy helposti, en ole se jolta kysyit, mutta tässä:

 

https://abcdocz.com/doc/4762349/2b.-ens-ropandes-r%C3%B6st-i-%C3%B6knen…

Lars Levi Laestadius, Ens ropandes röst i öknen, s. 23–24 (ruotsinkielinen alkuteksti).

Kunhan heitin, kyllä uskon et se on Laestadiuksen tekstiä todennäköisesti. :D

Vierailija
12286/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

No, eihän täällä uskota edes Raamatun teksteihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
12287/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Toiset yrittää kaikin tavoin toimia niin, että Raamatussa ilmoitettu Jumalan tahto toteutuisi. Toiset yrittävät kaikin tavoin miettiä voisiko löytyä joku porsaanreikä ettei tarttis nöyrtyä parannukseen.

Niin me ollaan ihmiset erilaisia.

Miten niin? Vl-yhteisössä on tehty hyvin vakavia ihmisyyden loukkauksia läpi historian, painettu niitä kaikista heikoimmassa asemassa olevia eri tavoin. En näe siinä Jumalan tahdon toteutuvan. Sitten on etsitty porsaanreikiä peittämään omat synnit - synninpäästö maalina vikojen ja virheiden päälle. Ei niin että olisi aidosti hengellisesti peseydytty ja yritetty tehdä hengellistä uudistumista, vääryydestä luopumista.  Ettei tarvitsi nöyrtyä oikeaan parannukseen ja elämään, jossa on halu kilvoitella. 

Mistä muuten katolisten ja ortodoksien pitää tehdä parannus? Siitä, että kuuluvat ”väärään” kirkkoon ehkä? 

Vierailija
12288/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No, eihän täällä uskota edes Raamatun teksteihin.

Kyllä mä uskon. Ei tarkoita, että pitäisi uskoa vl-maallikkojen näkemyksiä.
 

”14Ihmisen Poika pitää nostaa maasta, niin kuin Mooses nosti käärmeen sauvan päähän autiomaassa. 15Silloin jokaisella, joka uskoo häneen, on ikuinen elämä. 16Jumala osoitti rakkautensa maailmalle antamalla ainoan Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoudu vaan saa ikuisen elämän. 17Jumala ei lähettänyt Poikaansa tuomitsemaan maailmaa vaan pelastamaan sen. 18Häneen uskovaa ei tuomita.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
12289/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset yrittää kaikin tavoin toimia niin, että Raamatussa ilmoitettu Jumalan tahto toteutuisi. Toiset yrittävät kaikin tavoin miettiä voisiko löytyä joku porsaanreikä ettei tarttis nöyrtyä parannukseen.

Niin me ollaan ihmiset erilaisia.

Miten niin? Vl-yhteisössä on tehty hyvin vakavia ihmisyyden loukkauksia läpi historian, painettu niitä kaikista heikoimmassa asemassa olevia eri tavoin. En näe siinä Jumalan tahdon toteutuvan. Sitten on etsitty porsaanreikiä peittämään omat synnit - synninpäästö maalina vikojen ja virheiden päälle. Ei niin että olisi aidosti hengellisesti peseydytty ja yritetty tehdä hengellistä uudistumista, vääryydestä luopumista.  Ettei tarvitsi nöyrtyä oikeaan parannukseen ja elämään, jossa on halu kilvoitella. 

Mistä muuten katolisten ja ortodoksien pitää tehdä parannus? Siitä, että kuuluvat ”väärään” kirkkoon ehkä? 

Parannuksen tekeminen ei ole mikään sivuteema. Se on Jeesuksen ja apostolien julistuksen keskeinen kehotus, joka koskee kaikkia ihmisiä. Ja tähän parannuskutsuun liittyy aina evankeliumin lupaus syntien anteeksiantamuksesta.

Vierailija
12290/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laestadius: 

Apostoli Paavali oli saanut kuulla huhujen ja matkustavien veljien kertomuksista, että Korintin kristityt olivat hajonneet lukuisiin puolueisiin, koska yksi piti itseään viisaampana kuin toinen, koska muutamat olivat kuulleet Paavalin saarnaavan ja pitivät niin ollen eniten hänestä. Toiset olivat kuulleet Apollon saarnaavan ja toiset taas olivat kuulleet Pietarin saarnaavan, ja lopulta oli myös muutamia, jotka olivat kuulleet itsensä Vapahtajan saarnaavan.

Nyt tapahtui Korintin kristityille aivan niin kuin usein on tapana käydä vielä meidänkin aikoinamme, että yksi pitää enemmän siitä saarnaajasta, ja toinen siitä saarnaajasta, koska toinen saarnaaja ei ole aivan samanlainen kuin toinen ilmaisuiltaan ja puhetavoiltaan. Kuten myös silloin yksi opettaja ei ollut aivan samanlainen kuin toinen sananparsiltaan ja sanakäänteiltään, vaikka he kaikki tekivät työtä samalla perustuksella, ja saarnasivat samasta asiasta, nimittäin ristiinnaulitusta Kristuksesta.  Siitä Korinttolaiset ottivat aihetta repiä itsensä puolueiksi ja sanoa: “Minä olen Paavalin, minä olen Apollon, minä olen Keefaksen, minä olen Kristuksen.” Niin kuin vieläkin tapahtuu, kun kristityt pois reväistyinä hengen yhteydestä alkavat punnitsemaan sanoja ja hieromaan kirjainta. Silloin ilmestyy puolueita ja hajaannuksia seurakunnassa. Niin on tapahtunut aina Paavalin ajasta asti, ja tapahtuu vielä tänäkin päivänä.

- -

Vielä suuren vainon aikana, kun kristittyjen veri virtasi pakanain piilukirveen alla, oli olemassa aika monta erityistä lahkoa ja puoluetta, joista yksi uskoi olevansa parempi kuin toinen, vaikka he kaikki taistelivat saman asian puolesta. Ja vielä enemmän puolueita syntyi vainojen jälkeen. Silloin erityiset puolueet alkoivat tuomita, nimittämään kerettiläiseksi ja vainoamaan toisiaan. Yksi sanoi: “Minä olen oikeassa.” Toinen sanoi: “Minä olen oikeassa.” Ja niin edelleen, kolmas ja neljäs: “Minä olen oikeassa.”  Kuka oli oikeassa?  Minä luulen, että se oli oikeassa, joka ei koskaan sekoittanut itseään tuonkaltaisiin sanariitoihin, vaan piti yksinkertaisesti kiinni Kristuksesta kirjoitetun sanan mukaisesti. Usein riideltiin hirmuisesti vihalla ja kiukulla yhdestä ainoasta kirjaimesta, joka oli kirjoitettuna uskonkappaleeseen. Kuka oli oikeassa? Ehkä se, joka vähiten punnitsi sanoja, ja joka kaikkein vähiten oli hieromassa kirjainta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
12291/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No, eihän täällä uskota edes Raamatun teksteihin.

Tarkoitan tällä esim. noita viestejä, joissa etsitään ”käännösvirheitä” että saataisiin Raamatun tekstit taipumaan oman mielen mukaisiksi.

Vierailija
12292/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset yrittää kaikin tavoin toimia niin, että Raamatussa ilmoitettu Jumalan tahto toteutuisi. Toiset yrittävät kaikin tavoin miettiä voisiko löytyä joku porsaanreikä ettei tarttis nöyrtyä parannukseen.

Niin me ollaan ihmiset erilaisia.

Miten niin? Vl-yhteisössä on tehty hyvin vakavia ihmisyyden loukkauksia läpi historian, painettu niitä kaikista heikoimmassa asemassa olevia eri tavoin. En näe siinä Jumalan tahdon toteutuvan. Sitten on etsitty porsaanreikiä peittämään omat synnit - synninpäästö maalina vikojen ja virheiden päälle. Ei niin että olisi aidosti hengellisesti peseydytty ja yritetty tehdä hengellistä uudistumista, vääryydestä luopumista.  Ettei tarvitsi nöyrtyä oikeaan parannukseen ja elämään, jossa on halu kilvoitella. 

Mistä muuten katolisten ja ortodoksien pitää tehdä parannus? Siitä, että kuuluvat ”väärään” kirkkoon ehkä? 

Parannuksen tekeminen ei ole mikään sivuteema. Se on Jeesuksen ja apostolien julistuksen keskeinen kehotus, joka koskee kaikkia ihmisiä. Ja tähän parannuskutsuun liittyy aina evankeliumin lupaus syntien anteeksiantamuksesta.

Et vastannut. Miksi katolisen tai ortodoksin, joka kokee olevansa oikea kristitty ja pyrkii elämään sen mukaan, on saanut synninpäästön omassa kirkossaan, pitäisi tehdä parannus vanhoillislestadiolaisuuteen? Vl-liike ei saarnaa parannusta, vaan parannusta omaan yhteisöön, eli ”liity meihin”.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
12293/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laestadius:


Ja vielä tänäkin päivänä on olemassa äärettömän monia puolueita itsessään luterilaisessa seurakunnassa, jotka kaikki luulevat olevansa oikeassa:  herrnhutilaiset, kveekarit, metodistit, pietistit. Kuka on oikeassa? Kun yksi tuomitsee toistaan, kuka on oikeassa?  Ehkä se, joka vähiten huutaa ja kerskaa uskonopistaan. Sillä oikea kristillisyys ei koostu tyhjistä sanoista. Se koostuu hengestä ja totuudesta. Se koostuu sisäisestä ihmisestä, joka on Jumalan mielen jälkeen hengen yhteydessä. Tässä oikeassa kristillisyydessä ei ole kysymys yhdestä kirjaimesta enemmin tai vähemmin ulkonaisessa tunnustuksessa, vaan tässä on kysymys sydämen sisäisestä elämästä yleisessä sovintoarmossa ja yleisen sovintoarmon kautta Kristuksessa.

Jos olet juutalainen, jos olet kreikkalainen, jos olet luterilainen, jos olet katolilainen tai reformoitu, taikka pietisti, taikka herrnhutilainen tai kveekari, tai uuslukija, tai vanhalukija, eli mikä lienetkin, uskotko sinä, että se kuollut kirjaimen usko, jota sinun isäsi ovat tavanneet ennen, ja sinä tavaat perästä, vapahtaa sinun sielusi kadotuksesta siksi, että sinä luulet itselläsi olevan oikean kirjaimellisen tunnustuksen, ilman että sinulla on oikea henki ja elämä sydämen sisäisessä kätketyssä ihmisessä, joka ilmoittaa itsensä pakottavassa armossa uskon yhteyden kautta rakkaudessa?  Vai oletko sitä mieltä, että Jumalan Henki antaa kahlita ja sitoa itsensä kuolleen kirjaimen puomien ja lukkojen taakse?

Kiitos ei, ystäväni!  Kristillisyys ei anna itseään sidottavan kiinni siihen eli siihen uskontunnustukseen, joka kuitenkin on ihmistekoa, olkoonpa se kuinka puhdasoppinen tahansa. Vaan totinen kristillisyys on itse vapaa, ja tekee vapaaksi, niin kuin Henki, joka herättää totisen kristillisyyden, on vapaa. Se vapauttaa kirjaimen pakosta. Sillä teidät on vapauteen kutsuttu, ei lihalliseen vapauteen, jota maailman lapset ylistävät, ja jota he tavoittelevat, vaan Hengen vapauteen, joka on itse elämä kristillisyydessä. Sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.

Vierailija
12294/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laestadius:


Ja vielä tänäkin päivänä voi olla tarpeellista toistaa ja selittää samat sanat, kun kristillisyys ei ole ainoastaan sekoitettu ja poljettu monien puolueitten ja lahkojen kautta, jotka ovat niin kuin sidottu nauta kirjaimen pakon alla, ja sanovat: “Minä olen kalvinilainen, minä olen luterilainen, minä olen pietisti, minä olen kveekari, minä olen herrnhutilainen, minä olen uuslukija, minä olen vanhalukija. Luuletkos Jumalan Hengen antavan sitoa itsensä kirjaimeen tai ulkonaiseen tunnustukseen? Luuletkos, että oikea kristitty antaa sitoa itsensä kiinni kuolleeseen kirjaimeen, niin kuin koira sidotaan kiinni muurintolppaan?

Luuletko, että Jumala ei voi herättää turkkilaista ja pakanaa, yhtä hyvin kuin hän herättää luterilaisen tai kveekarin hirveästä synnin unesta vakavasti etsimään armoa.  Minä sanon teille, että Jumala on voimallinen herättämään Aabrahamille lapsia näistä kivistä. Niin Johannes sanoi juutalaisille, jotka myös luulivat olevansa oikeassa opissa lain ja kirjaimen pakossa. Ja jos Paavali nousisi ylös tänä päivänä kristillisyyden kirkkaasta aamusta, eli jos Johannes Kastaja heräisi kristillisyyden ensimmäisestä liekistä, eli jos yksi Luther nostaisi päänsä pian sammuneesta kristillisyyden iltahämärästä, arvaattekos, mitä näillä miehillä olisi sanottavaa, kun he saisivat nähdä koko kristikunnan rikki hajonneena niin moniin eri lahkoihin ja puolueisiin, joista kaikki ja joka ainoa uskovat olevansa oikeassa opissa? He varmaankin valittaisivat enemmän kuin yhden kerran, ja vuodattaisivat katkeria kyyneleitä sen hirmuisen sokeuden tähden, ja sen järkyttävän pimeyden tähden, jolla sielunvihollinen on ympäröinyt ja pettänyt koko sokean maailmanjoukon, joka vaeltaa niin kuin sikalauma, jota sudet ajavat takaa alas pohjattomuuteen, eli vangittuna ja kiedottuna saatanan verkkoihin, kuolleen kirjaimen raskaan rautaikeen alle. En tahdo sanoa kaikkea, mitä ajattelen siitä hirmuisesta orjuudesta, jonka alla viekas vihollinen pitää ihmisraukkojen omiatuntoja painettuna kirjaimen pakon alle.  Siitä tulee iankaikkinen orjuus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
12295/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, eihän täällä uskota edes Raamatun teksteihin.

Tarkoitan tällä esim. noita viestejä, joissa etsitään ”käännösvirheitä” että saataisiin Raamatun tekstit taipumaan oman mielen mukaisiksi.

Sun näkemyksen mukaan noin. Se on fakta, ettei käännökset ja tulkinnat ole ongelmattomia.

Vierailija
12296/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki nämä ylimääräiset ihmislähtöiset opit…


Laestadius:


Varokaa näitä susia lammasten vaatteissa, jotka tahtovat niellä teidän sielunne elävältä. He tulevat hiipien kauniilla sanomilla, ja tahtovat houkutella teitä pois yksinkertaisuudesta Kristuksessa, tuoden verukkeenaan sisäisen hengellisen valon, jota ei löydy sanassa. Mutta kun tulee kysymykseen, että he osoittaisivat uskonsa ja rakkautensa Jumalaan ja lähimmäiseen muutamilla pienillä maallisten etujen uhrauksilla, silloin he hiipivät pois ja vetävät häntänsä koipien väliin niin kuin häpeälliset koirat.

Vierailija
12297/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset yrittää kaikin tavoin toimia niin, että Raamatussa ilmoitettu Jumalan tahto toteutuisi. Toiset yrittävät kaikin tavoin miettiä voisiko löytyä joku porsaanreikä ettei tarttis nöyrtyä parannukseen.

Niin me ollaan ihmiset erilaisia.

Miten niin? Vl-yhteisössä on tehty hyvin vakavia ihmisyyden loukkauksia läpi historian, painettu niitä kaikista heikoimmassa asemassa olevia eri tavoin. En näe siinä Jumalan tahdon toteutuvan. Sitten on etsitty porsaanreikiä peittämään omat synnit - synninpäästö maalina vikojen ja virheiden päälle. Ei niin että olisi aidosti hengellisesti peseydytty ja yritetty tehdä hengellistä uudistumista, vääryydestä luopumista.  Ettei tarvitsi nöyrtyä oikeaan parannukseen ja elämään, jossa on halu kilvoitella. 

Mistä muuten katolisten ja ortodoksien pitää tehdä parannus? Siitä, että kuuluvat ”väärään” kirkkoon ehkä? 

Parannuksen tekeminen ei ole mikään sivuteema. Se on Jeesuksen ja apostolien julistuksen keskeinen kehotus, joka koskee kaikkia ihmisiä. Ja tähän parannuskutsuun liittyy aina evankeliumin lupaus syntien anteeksiantamuksesta.

Et vastannut. Miksi katolisen tai ortodoksin, joka kokee olevansa oikea kristitty ja pyrkii elämään sen mukaan, on saanut synninpäästön omassa kirkossaan, pitäisi tehdä parannus vanhoillislestadiolaisuuteen? Vl-liike ei saarnaa parannusta, vaan parannusta omaan yhteisöön, eli ”liity meihin”.

Ei pidä liittyä lestadiolaisuuteen. Me olemme vain suomalaisia. Esim. Afrikassa monet uskovaiset kuuluvat katoliseen kirkkoon.

Jokainen joutuu syntien vuoksi tekemään parannusta. Jos on joutunut epäuskoon (pois lapsuudenuskosta), pitää ensin tehdä parannus epäuskosta ja sitten jatkaa uskonkilvoitusta, yhä parannusta tehden.

Lutherin Vähässä katekismuksessa:

Vanha Aadam meissä pitää jokapäiväisellä katumuksella ja parannuksella upotettaman ja kuoletettaman kaikkine synteineen ja pahoine himoineen.

Vierailija
12298/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset yrittää kaikin tavoin toimia niin, että Raamatussa ilmoitettu Jumalan tahto toteutuisi. Toiset yrittävät kaikin tavoin miettiä voisiko löytyä joku porsaanreikä ettei tarttis nöyrtyä parannukseen.

Niin me ollaan ihmiset erilaisia.

Miten niin? Vl-yhteisössä on tehty hyvin vakavia ihmisyyden loukkauksia läpi historian, painettu niitä kaikista heikoimmassa asemassa olevia eri tavoin. En näe siinä Jumalan tahdon toteutuvan. Sitten on etsitty porsaanreikiä peittämään omat synnit - synninpäästö maalina vikojen ja virheiden päälle. Ei niin että olisi aidosti hengellisesti peseydytty ja yritetty tehdä hengellistä uudistumista, vääryydestä luopumista.  Ettei tarvitsi nöyrtyä oikeaan parannukseen ja elämään, jossa on halu kilvoitella. 

Mistä muuten katolisten ja ortodoksien pitää tehdä parannus? Siitä, että kuuluvat ”väärään” kirkkoon ehkä? 

Parannuksen tekeminen ei ole mikään sivuteema. Se on Jeesuksen ja apostolien julistuksen keskeinen kehotus, joka koskee kaikkia ihmisiä. Ja tähän parannuskutsuun liittyy aina evankeliumin lupaus syntien anteeksiantamuksesta.

Et vastannut. Miksi katolisen tai ortodoksin, joka kokee olevansa oikea kristitty ja pyrkii elämään sen mukaan, on saanut synninpäästön omassa kirkossaan, pitäisi tehdä parannus vanhoillislestadiolaisuuteen? Vl-liike ei saarnaa parannusta, vaan parannusta omaan yhteisöön, eli ”liity meihin”.

Ei pidä liittyä lestadiolaisuuteen. Me olemme vain suomalaisia. Esim. Afrikassa monet uskovaiset kuuluvat katoliseen kirkkoon.

Jokainen joutuu syntien vuoksi tekemään parannusta. Jos on joutunut epäuskoon (pois lapsuudenuskosta), pitää ensin tehdä parannus epäuskosta ja sitten jatkaa uskonkilvoitusta, yhä parannusta tehden.

Lutherin Vähässä katekismuksessa:

Vanha Aadam meissä pitää jokapäiväisellä katumuksella ja parannuksella upotettaman ja kuoletettaman kaikkine synteineen ja pahoine himoineen.

Suomessa on pilvin pimein katolisia ja ortodokseja, jotka ei ole lestadiolaisia eikä koskaan tule todennäköisesti olemaankaan. Heille riittää se usko, jonka he tuntevat. 

Vierailija
12299/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset yrittää kaikin tavoin toimia niin, että Raamatussa ilmoitettu Jumalan tahto toteutuisi. Toiset yrittävät kaikin tavoin miettiä voisiko löytyä joku porsaanreikä ettei tarttis nöyrtyä parannukseen.

Niin me ollaan ihmiset erilaisia.

Miten niin? Vl-yhteisössä on tehty hyvin vakavia ihmisyyden loukkauksia läpi historian, painettu niitä kaikista heikoimmassa asemassa olevia eri tavoin. En näe siinä Jumalan tahdon toteutuvan. Sitten on etsitty porsaanreikiä peittämään omat synnit - synninpäästö maalina vikojen ja virheiden päälle. Ei niin että olisi aidosti hengellisesti peseydytty ja yritetty tehdä hengellistä uudistumista, vääryydestä luopumista.  Ettei tarvitsi nöyrtyä oikeaan parannukseen ja elämään, jossa on halu kilvoitella. 

Mistä muuten katolisten ja ortodoksien pitää tehdä parannus? Siitä, että kuuluvat ”väärään” kirkkoon ehkä? 

Parannuksen tekeminen ei ole mikään sivuteema. Se on Jeesuksen ja apostolien julistuksen keskeinen kehotus, joka koskee kaikkia ihmisiä. Ja tähän parannuskutsuun liittyy aina evankeliumin lupaus syntien anteeksiantamuksesta.

Et vastannut. Miksi katolisen tai ortodoksin, joka kokee olevansa oikea kristitty ja pyrkii elämään sen mukaan, on saanut synninpäästön omassa kirkossaan, pitäisi tehdä parannus vanhoillislestadiolaisuuteen? Vl-liike ei saarnaa parannusta, vaan parannusta omaan yhteisöön, eli ”liity meihin”.

Ei pidä liittyä lestadiolaisuuteen. Me olemme vain suomalaisia. Esim. Afrikassa monet uskovaiset kuuluvat katoliseen kirkkoon.

Jokainen joutuu syntien vuoksi tekemään parannusta. Jos on joutunut epäuskoon (pois lapsuudenuskosta), pitää ensin tehdä parannus epäuskosta ja sitten jatkaa uskonkilvoitusta, yhä parannusta tehden.

Lutherin Vähässä katekismuksessa:

Vanha Aadam meissä pitää jokapäiväisellä katumuksella ja parannuksella upotettaman ja kuoletettaman kaikkine synteineen ja pahoine himoineen.

Suomessa on pilvin pimein katolisia ja ortodokseja, jotka ei ole lestadiolaisia eikä koskaan tule todennäköisesti olemaankaan. Heille riittää se usko, jonka he tuntevat. 

Ratkaisevaa ei ole se, että oma uskomme tuntuu meistä riittävältä, vaan se, että se on Jumalalle kelpaavaa uskoa.

Vierailija
12300/12518 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jokaisella on vapaus uskoa omalla tavallaan, mutta miksi pitää väittää, että tietäisi ja ymmärtäisi kaikesta kaiken kun sellaista ei edes Raamatussa luvata…  Eikö olisi hyvä, että itse kukin tiedostaisi oman ymmärryksensä rajallisuuden… 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kuusi yhdeksän