Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Kysymys lain kolmannesta käytöstä on kiistelty, kuten jumaluusoppineena hyvin tiedät. Kolmannen käytön torjuivat mm. herrnhutilaiset jo 1700-luvulla ja on periytynyt sieltä suurimpaan osaan lestadiolaisuutta: lakia ei ole pantu uskovaiselle. SRK-vanhoillisuuden nykyinen kielteinen kanta lain kolmanteen käyttöön käy ilmi mm. artikkelikokoelmasta Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti s. 175-183. Siinä sitä pidetään sitkeästi elävänä epäraamatullisena opillisena harhana. Tosin lain kolmas käyttö ei ole ollut muodissa muutenkaan viime vuosikymmeninä, koska sitä on pidetty Lutherin käsitysten kyseenalaisena täydentämisenä.

Itse näen asian niin, että kysymys on oikeastaan siitä, mitä lain kolmannella käytöllä tarkoitetaan ja miten asia sanoitetaan. Lain kolmannen käytön asemesta asian VOI sanoa vaikka niin, että Jumalan laki/10 käskyä ovat kristityille sekä peili että ohjenuora (”spegel & regel”). Tunnustuskirjat korostavat nimenomaan sitä, että uskovan omatunto ei ole lain tuomion alla samalla kun Jumalan sanan saarna on (tai sen pitäisi olla) sekä tuomitsevaa ja opastavaa lakia että vapauttavaa evankeliumia kaikille sen kuuleville. SRK-vanhoillisuuden lähtökohta on tässä hiukan erilainen: uskottomille saarnataan lakia ja evankeliumia, uskovaisille evankeliumia ja neuvoja. Sanaa jaetaan siis sen mukaan, kumpaan joukkoon kuulija lukeutuu: Jumalan valtakunnassa eläviin ja Pyhän Hengen saaneisiin vaiko sen ulkopuolisiin ja hengettömiin. Pietismin peruja tämäkin. Kielipeli, jossa seuroissa opetetaan selkeämmin ja kansankirkon suuntaan moniselitteisemmin on toki omiaan hämmentämään.

Minun näkemykseni on se, että lain kolmas käyttö ohjaa meitä tekemään eron sen välillä, mikä on oikein/väärin nimenomaan Jumalan sanan valossa ja sen, mitä ihmiset tai uskovien yhteisö sanovat oikeaksi/vääräksi. Joskus huolimatta siitä, mitä Sana sanoo.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka mitään synti- tai sääntölistaa ei olisikaan millekään viralliselle paperille laadittu, sehän on olemassa kirjoitettuna kaikkien vl-ihmisten selkäytimiin. Se tulee myös jatkuvasti esiin puheissa ja keskinäisissä kanssakäymisissä. Miten monta kertaa olen ollutkaan osallisena keskusteluun, jossa uskovaisten koululaisten vanhemmat miettivät, voiko uskovaiset oppilaat osallistua johonkin koulun tapahtumaan? Miten monta kertaa olenkaan osallistunut huolikeskusteluun, jossa pohditaan jonkun liikkeen jäsenen leväperäistä suhtautumista parran kasvattamiseen, miehellä liian pitkiin hiuksiin, liialliseen laittautumiseen, liian harvoihin seurakäynteihin? Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.

Vähäjylkän mielestä kukaan ei voi tai halua valvoa toisen ihmisen elämää. Mihin on unohtunut opetus Olemmeko veljemme vartijoita – olemme? Nimen omaan piti mennä juttelemaan uskossaan väsynyttä matkaystävää, jos hänessä näkyi uupumisen merkkejä. Juuri maailmallisen musiikin kuuntelu oli hyvä syy huolikeskustelulle tai mikä tahansa emme halua -listasta.

Tämä emme saa – emme halua selitysmalli on olemassaan erittäin sekava ja ei sitä kuulkaa lapsenuskolla mitenkään käsitä. Ei edes aikuisen aivokapasiteetti riitä siihen. Ihminen siis A) haluaa tehdä jotain ja kysyy, miksi ei saa tehdä niin. Hänelle vastataan, että B) ensinnäkin sinä saat tehdä niin, mutta sinä et halua, koska uskovaisena sinua ohjaa halu olla tekemättä sitä. Mutta kun minä C) haluan tehdä just niin. Noh, sitten D) sinä et voi olla oikealla tavalla uskovainen. Nyt sinun täytyy tehdä parannus, jotta olet oikealla tavalla uskovainen, jotta sinua ohjaa halua olla tekemättä niin ja jotta pysyt uskovaisena ja pääset kerran taivaaseen.

Äiti, annatko minulle anteeksi kun katsoin eilen kaverilla telkkaria? Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki synnit anteeksi. 

Tässä oli tiivistetysti tämä. Sanotaan, että me voimme tehdä mitä tahansa, mitään ei ole kielletty, mutta emme halua tehdä näitä asioita. Jos joku siitäkin huolimatta haluaa, hän ei ole oikealla tavalla uskovainen. 

Kuka näitä juttuja jaksaa enää lukea? En minä ainakaan. Lyhempiä kommentteja, kiitos, niin keskustelua jaksaa jotenkin seurata. Ja omia ajatuksia ja pohdintoja, ei muilta lainattuja, koska jokaisella on tai ainakin pitäisi olla oma mielipide/käsitys. :)

Minusta tässä kohdassa näkyy ihmisen pienuus ja vaativuus toisia kohtaan kun tuomitaan muita ja ei nähdä omia ominaisuuksia:

"No ja nuhteluthan moisesta seuraisi ja kehotus parannukseen. Nuhtelija luultavasti ajaa itse komiasti katumaasturilla kyynärpää ulkona, eikä pidä statuksenjatketta mitenkään korskeiluna ja maailman rakkautena, vaikka se tärkeääkin tärkeämpi silmäterä ja ylpeydenaihe onkin."

Vierailija kirjoitti:

Minusta tässä kohdassa näkyy ihmisen pienuus ja vaativuus toisia kohtaan kun tuomitaan muita ja ei nähdä omia ominaisuuksia:

 

"No ja nuhteluthan moisesta seuraisi ja kehotus parannukseen. Nuhtelija luultavasti ajaa itse komiasti katumaasturilla kyynärpää ulkona, eikä pidä statuksenjatketta mitenkään korskeiluna ja maailman rakkautena, vaikka se tärkeääkin tärkeämpi silmäterä ja ylpeydenaihe onkin."

Minusta tässä näkyvät kirjoittajan pahansuopaisuus ja ilkeys, ei mitään muuta. Ja tämäkin totena luetaan, vaikka on pelkkää mustamaalausta ja nälvimistä. Tämmöinen se vasta kristillistä onkin. Onneksi sentään antaa sen verran periksi, että käyttää sanaa ”luultavasti” - ei siis itsekään ole varma, onko asia näin, mutta mukavahan tämmöisiä  kommentteja on lestadiolaisista kirjoitella, kun saa siitä niin paljon kehuja ja hyväksyntää. Ihan sivuseikka on se, onko kuvaus totta.

Sain lapsena piiskaa ja tukkapöllyjä kun tussitin kynnet tai katsoin pikkukakkosta luokakkaverin luona. Monia asia on opetettu pelolla ja myöhemmin pelko hallitsee kun pelkää toisten reaktioita. Samaan aikaan kun luottaa Jumalan rakkauteen ja Jeesuksen armo-työhön. Pelko tulee toisista uskovaisista ja heidän rumista puheista, tuomiosta.

Vierailija kirjoitti:

Sain lapsena piiskaa ja tukkapöllyjä kun tussitin kynnet tai katsoin pikkukakkosta luokakkaverin luona. Monia asia on opetettu pelolla ja myöhemmin pelko hallitsee kun pelkää toisten reaktioita. Samaan aikaan kun luottaa Jumalan rakkauteen ja Jeesuksen armo-työhön. Pelko tulee toisista uskovaisista ja heidän rumista puheista, tuomiosta.

Meillä ei piiskattu eikä tukasta pyöräytelty. En osaa kuvitella kiltimpiä ihmisiä kuin vanhempani olivat. Enkä ole vastuussa kirjoittajan kokemuksista.

Kukaan ei ole vastannut kysymykseen tanssimisesta. Raamattu ei kiellä rytmimusiikkia eikä tanssia. Onko se sopiva harrastus vl-ihmiselle?

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole vastannut kysymykseen tanssimisesta. Raamattu ei kiellä rytmimusiikkia eikä tanssia. Onko se sopiva harrastus vl-ihmiselle?

Ei ole. Kaikissa eri uskonliikkeissä on sääntönsä ja niitä noudatetaan. Tosin esim helluntailaiset ja vapaakirkko on menneet eteenpäin sitten 70-luvun sääntöjen suhteen. Lestadiolaiset ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole vastannut kysymykseen tanssimisesta. Raamattu ei kiellä rytmimusiikkia eikä tanssia. Onko se sopiva harrastus vl-ihmiselle?

Ei ole. Kaikissa eri uskonliikkeissä on sääntönsä ja niitä noudatetaan. Tosin esim helluntailaiset ja vapaakirkko on menneet eteenpäin sitten 70-luvun sääntöjen suhteen. Lestadiolaiset ei ole.

Ihan älytöntä, kun sitä kerran Raamatussakin tehdään ja samaan hengenvetoon väitetään, että Raamattua noudatetaan kaikessa. Missä logiikka? Missä äly ja taito ja sivistys erottaa eri tapoja tanssia toisistaan? 

Jos sanoo, että tanssi on väärin, niin se on sama kuin sanoisi, että musiikki on väärin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole vastannut kysymykseen tanssimisesta. Raamattu ei kiellä rytmimusiikkia eikä tanssia. Onko se sopiva harrastus vl-ihmiselle?

Ei ole. Kaikissa eri uskonliikkeissä on sääntönsä ja niitä noudatetaan. Tosin esim helluntailaiset ja vapaakirkko on menneet eteenpäin sitten 70-luvun sääntöjen suhteen. Lestadiolaiset ei ole.

Juurihan täällä on kiistetty että olisi sääntöjä, mutta korjatkoon tietävämpi, jos tulkinta on väärä.

Mikäs se perustelu tanssin yleiskiellolle on? Tietävätkö, että menuetti on tanssi? Mikä vika on kansantanhuissa? Noin esimerkiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole vastannut kysymykseen tanssimisesta. Raamattu ei kiellä rytmimusiikkia eikä tanssia. Onko se sopiva harrastus vl-ihmiselle?

Ei ole. Kaikissa eri uskonliikkeissä on sääntönsä ja niitä noudatetaan. Tosin esim helluntailaiset ja vapaakirkko on menneet eteenpäin sitten 70-luvun sääntöjen suhteen. Lestadiolaiset ei ole.

Juurihan täällä on kiistetty että olisi sääntöjä, mutta korjatkoon tietävämpi, jos tulkinta on väärä.

Tässä juututaan aina yhteen sanaan. " Sääntö" on pikemmin tiukka sosiaalinen, yhteisössä vallitseva yleinen tapa, josta voi käyttää myös termiä normi ja jonka noudattamatta jättämisestä voi jotakin kielteiseksi katsottavaa seurata. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole vastannut kysymykseen tanssimisesta. Raamattu ei kiellä rytmimusiikkia eikä tanssia. Onko se sopiva harrastus vl-ihmiselle?

Ei ole. Kaikissa eri uskonliikkeissä on sääntönsä ja niitä noudatetaan. Tosin esim helluntailaiset ja vapaakirkko on menneet eteenpäin sitten 70-luvun sääntöjen suhteen. Lestadiolaiset ei ole.

Ihan älytöntä, kun sitä kerran Raamatussakin tehdään ja samaan hengenvetoon väitetään, että Raamattua noudatetaan kaikessa. Missä logiikka? Missä äly ja taito ja sivistys erottaa eri tapoja tanssia toisistaan? 

 

Jos sanoo, että tanssi on väärin, niin se on sama kuin sanoisi, että musiikki on väärin. 

Raamatun aikaan tanssilla oli eri merkitys kuin nykyisin. Tanssit olivat kiitostansseja Jumalan kunniaksi tai osana voitonjuhlia. Myös epäjumalanpalveluksissa tanssittiin. Tästä asiasta on tehty ainakin jokin pro gradu -tutkimus. Linkkaan tänne, kun/jos sen löydän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole vastannut kysymykseen tanssimisesta. Raamattu ei kiellä rytmimusiikkia eikä tanssia. Onko se sopiva harrastus vl-ihmiselle?

Ei ole. Kaikissa eri uskonliikkeissä on sääntönsä ja niitä noudatetaan. Tosin esim helluntailaiset ja vapaakirkko on menneet eteenpäin sitten 70-luvun sääntöjen suhteen. Lestadiolaiset ei ole.

Ihan älytöntä, kun sitä kerran Raamatussakin tehdään ja samaan hengenvetoon väitetään, että Raamattua noudatetaan kaikessa. Missä logiikka? Missä äly ja taito ja sivistys erottaa eri tapoja tanssia toisistaan? 

 

Jos sanoo, että tanssi on väärin, niin se on sama kuin sanoisi, että musiikki on väärin. 

Raamatun aikaan tanssilla oli eri merkitys kuin nykyisin. Tanssit olivat kiitostansseja Jumalan kunniaksi tai osana voitonjuhlia. Myös epäjumalanpalveluksissa tanssittiin. Tästä asiasta on tehty ainakin jokin pro gradu -tutkimus. Linkkaan tänne, kun/jos sen löydän.

Voi hyvä ihme. " Tanssilla oli eri merkitys". Kun juuri on ihan oikein todettu, että tanssia on nykypäivänä monenlaista, joten esimerkiksi mikään paritanssiin ( ravintolassa) liitetty perustelu ei mitenkään päde vaikka puhuttaessa baletista tai tanhuista tai lasten tanssista. 

Ja muuten. Jos olisitte loogisia, niin sittenhän tanssisitte ylistystanssia seuroissa. 

Eri. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole vastannut kysymykseen tanssimisesta. Raamattu ei kiellä rytmimusiikkia eikä tanssia. Onko se sopiva harrastus vl-ihmiselle?

Ei ole. Kaikissa eri uskonliikkeissä on sääntönsä ja niitä noudatetaan. Tosin esim helluntailaiset ja vapaakirkko on menneet eteenpäin sitten 70-luvun sääntöjen suhteen. Lestadiolaiset ei ole.

Ihan älytöntä, kun sitä kerran Raamatussakin tehdään ja samaan hengenvetoon väitetään, että Raamattua noudatetaan kaikessa. Missä logiikka? Missä äly ja taito ja sivistys erottaa eri tapoja tanssia toisistaan? 

 

Jos sanoo, että tanssi on väärin, niin se on sama kuin sanoisi, että musiikki on väärin. 

Raamatun aikaan tanssilla oli eri merkitys kuin nykyisin. Tanssit olivat kiitostansseja Jumalan kunniaksi tai osana voitonjuhlia. Myös epäjumalanpalveluksissa tanssittiin. Tästä asiasta on tehty ainakin jokin pro gradu -tutkimus. Linkkaan tänne, kun/jos sen löydän.

Miten tämä liittyy kysymykseen? Miksi tanssi on kiellettyä, tai mitä sanaa halutaan käyttää kun on tarkoitus sanoa, ettei kuulu uskovaisille? Sama koskee toki mm. kilpaurheilua, johon Raamattu ei ota kantaa. 

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vaatii johtoa tilille tapaopeista. Kun lukee srk:n kannanottoa mikä on tärkeää voi nähdä että se on vain usko. Ei elämäntavat. Ja itseasiassa sääntöuskovaisuus nähdään "valheoppina". Tässä on puheenjohtajan kannanottoja.

 

 

Monenlaiset synnin muodot ja opilliset harhat pyrkivät turmelemaan seurakuntaa. Tässä ajassa seurakunta ei ole koskaan itsessään puhdas ja viaton. Sen puhtaus on Kristuksessa. 

Kristuksen ansaitsema vanhurskaus on ihmiselle täysin vierasta eli hänen ulkopuolellaan valmistettua täydellistä ja pyhää vanhurskautta. Se tulee ihmisen osaksi yksinomaan Jumalan armosta. Myös usko on Jumalan lahjaa. Uskonvanhurskauden salaisuus on siinä, että ihminen saa armosta uskon ja omistaa tällä uskolla vanhurskauden. Itsessään hän pysyy koko elämänsä ajan turmeltuneena ja syntisenä.

 

Vertauksen mukaan kristityn ei ole syytä asettua toiseen nähden tuomarin istuimelle. Tämä tehtävä kuuluu yksinomaan Jumalalle. Hän näkee ihmisen sydämeen ja tuomitsee oikein. Inhimillisinä ihmisinä kristityt voivat, jopa kokoon tulleena seurakuntana, tehdä virheellisiä päätelmiä. 

Lutherin mukaan elämään liittyvissä kysymyksissä kristittyjen tulee olla keskenään kärsivällisiä ja pitkämielisiä. Öljyastian puuttuminen kuvaa sitä, että tyhmät morsiusneidot olivat hylänneet evankeliumin. Kenties heitä oli siitä muistutettu, mutta he eivät olleet noudattaneet kehotusta. He olivat saattaneet ruveta tarkastelemaan asioita oman järkensä kautta: tämän minä olen tehnyt ja tämän jättänyt tekemättä. Se, mitä Kristus oli tehnyt heidän puolestaan, oli heiltä unohtunut. Tämän johdosta heiltä puuttui usko, jonka Jumala lukee syntiselle ihmiselle vanhurskaudeksi. Siitä osattomina he jäivät häätalon ulkopuolelle.

 

Oppi on taivasta, elämä on maata. – – Opissa ei saa olla yhtään erhettä eikä siinä tarvita mitään rikkomusten anteeksiantoakaan. Oppia ja elämää ei oikeastaan voi edes verrata toisiinsa

Paavali kohtasi Galatian seurakunnissa evankeliumin totuudesta poikkeavaa saarnaa. Niin sanotut valhesaarnaajat vaativat uskoon autettuja galatalaisia ympärileikattaviksi eli noudattamaan Mooseksen lakia. Paavali taisteli rohkeasti evankeliumin totuuden puolesta. Hän piti evankeliumin totuutta niin tärkeänä, että sanoi toisin julistavien olevan kirottuja, olivatpa he vaikka taivaan enkeleitä (Gal. 1:8).

Nostan tämän srk:n virallisen kannanoton. Jos joku yksittäinen ihminen opettaa että meikkaaminen tai yksin tanssi on syntiä, se ei ole tuon virallisen linjan mukainen. Jos joku tuomitsee toisen uskon ulkoisten tapojen perusteella se ei ole tuon virallisen linjan mukainen. Tässä kannanotossa sanotaan, että seurakunnassa voi mennä harhaan ja velheopettajat voivat opettaa lakiuskoa. Toinen asia on se mikä voi viedä uskon. Niitä asioita pitää jokaisen omalla kohdalla varoa. Hullua on kuvitellakkaan että ne olisi kaikilla (keskenään aivan erillaisilla) ihmisillä samoja asioita.

Vierailija kirjoitti:

Kuka näitä juttuja jaksaa enää lukea? En minä ainakaan. Lyhempiä kommentteja, kiitos, niin keskustelua jaksaa jotenkin seurata. Ja omia ajatuksia ja pohdintoja, ei muilta lainattuja, koska jokaisella on tai ainakin pitäisi olla oma mielipide/käsitys. :)

Eihän se voi olla mikään "oma käsitys tai mielipide" että mennään hurskasta esittäen hurskastelemaan lähimmäiselle, että tällä on liian pitkä parta ja sielunvihollinen on jo saamassa yliotteen.

Tapakulttuuriasioista yksiselitteisesti EI PIDÄ mennä arvioimaan toisen uskoa ja soittamaan suutaan, koska niillä EI OLE merkitystä! Tämä on tehtävä kovakalloisimmallekin vl:lle selväksi.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vaatii johtoa tilille tapaopeista. Kun lukee srk:n kannanottoa mikä on tärkeää voi nähdä että se on vain usko. Ei elämäntavat. Ja itseasiassa sääntöuskovaisuus nähdään "valheoppina". Tässä on puheenjohtajan kannanottoja.

 

 

Monenlaiset synnin muodot ja opilliset harhat pyrkivät turmelemaan seurakuntaa. Tässä ajassa seurakunta ei ole koskaan itsessään puhdas ja viaton. Sen puhtaus on Kristuksessa. 

Kristuksen ansaitsema vanhurskaus on ihmiselle täysin vierasta eli hänen ulkopuolellaan valmistettua täydellistä ja pyhää vanhurskautta. Se tulee ihmisen osaksi yksinomaan Jumalan armosta. Myös usko on Jumalan lahjaa. Uskonvanhurskauden salaisuus on siinä, että ihminen saa armosta uskon ja omistaa tällä uskolla vanhurskauden. Itsessään hän pysyy koko elämänsä ajan turmeltuneena ja syntisenä.

 

Vertauksen mukaan kristityn ei ole syytä asettua toiseen nähden tuomarin istuimelle. Tämä tehtävä kuuluu yksinomaan Jumalalle. Hän näkee ihmisen sydämeen ja tuomitsee oikein. Inhimillisinä ihmisinä kristityt voivat, jopa kokoon tulleena seurakuntana, tehdä virheellisiä päätelmiä. 

Lutherin mukaan elämään liittyvissä kysymyksissä kristittyjen tulee olla keskenään kärsivällisiä ja pitkämielisiä. Öljyastian puuttuminen kuvaa sitä, että tyhmät morsiusneidot olivat hylänneet evankeliumin. Kenties heitä oli siitä muistutettu, mutta he eivät olleet noudattaneet kehotusta. He olivat saattaneet ruveta tarkastelemaan asioita oman järkensä kautta: tämän minä olen tehnyt ja tämän jättänyt tekemättä. Se, mitä Kristus oli tehnyt heidän puolestaan, oli heiltä unohtunut. Tämän johdosta heiltä puuttui usko, jonka Jumala lukee syntiselle ihmiselle vanhurskaudeksi. Siitä osattomina he jäivät häätalon ulkopuolelle.

 

Oppi on taivasta, elämä on maata. – – Opissa ei saa olla yhtään erhettä eikä siinä tarvita mitään rikkomusten anteeksiantoakaan. Oppia ja elämää ei oikeastaan voi edes verrata toisiinsa

Paavali kohtasi Galatian seurakunnissa evankeliumin totuudesta poikkeavaa saarnaa. Niin sanotut valhesaarnaajat vaativat uskoon autettuja galatalaisia ympärileikattaviksi eli noudattamaan Mooseksen lakia. Paavali taisteli rohkeasti evankeliumin totuuden puolesta. Hän piti evankeliumin totuutta niin tärkeänä, että sanoi toisin julistavien olevan kirottuja, olivatpa he vaikka taivaan enkeleitä (Gal. 1:8).

Nostan tämän srk:n virallisen kannanoton. Jos joku yksittäinen ihminen opettaa että meikkaaminen tai yksin tanssi on syntiä, se ei ole tuon virallisen linjan mukainen. Jos joku tuomitsee toisen uskon ulkoisten tapojen perusteella se ei ole tuon virallisen linjan mukainen. Tässä kannanotossa sanotaan, että seurakunnassa voi mennä harhaan ja velheopettajat voivat opettaa lakiuskoa. Toinen asia on se mikä voi viedä uskon. Niitä asioita pitää jokaisen omalla kohdalla varoa. Hullua on kuvitellakkaan että ne olisi kaikilla (keskenään aivan erillaisilla) ihmisillä samoja asioita.

Mitä tarkoitat " yksin tanssi"? Että yksin saa tanssia, mutta porukassa ei? Entä saako tanssia vierekkäin samaa sukupuolta olevan kanssa?  Entä vastakkaista sukupuolta olevan kanssa vastakkain, jos on metri väliä? 

Jos kuulostaa naurettavalta, niin kyllä, niin ne teidän säännöt kuulostavatkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka mitään synti- tai sääntölistaa ei olisikaan millekään viralliselle paperille laadittu, sehän on olemassa kirjoitettuna kaikkien vl-ihmisten selkäytimiin. Se tulee myös jatkuvasti esiin puheissa ja keskinäisissä kanssakäymisissä. Miten monta kertaa olen ollutkaan osallisena keskusteluun, jossa uskovaisten koululaisten vanhemmat miettivät, voiko uskovaiset oppilaat osallistua johonkin koulun tapahtumaan? Miten monta kertaa olenkaan osallistunut huolikeskusteluun, jossa pohditaan jonkun liikkeen jäsenen leväperäistä suhtautumista parran kasvattamiseen, miehellä liian pitkiin hiuksiin, liialliseen laittautumiseen, liian harvoihin seurakäynteihin? Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.

Vähäjylkän mielestä kukaan ei voi tai halua valvoa toisen ihmisen elämää. Mihin on unohtunut opetus Olemmeko veljemme vartijoita – olemme? Nimen omaan piti mennä juttelemaan uskossaan väsynyttä matkaystävää, jos hänessä näkyi uupumisen merkkejä. Juuri maailmallisen musiikin kuuntelu oli hyvä syy huolikeskustelulle tai mikä tahansa emme halua -listasta.

Tämä emme saa – emme halua selitysmalli on olemassaan erittäin sekava ja ei sitä kuulkaa lapsenuskolla mitenkään käsitä. Ei edes aikuisen aivokapasiteetti riitä siihen. Ihminen siis A) haluaa tehdä jotain ja kysyy, miksi ei saa tehdä niin. Hänelle vastataan, että B) ensinnäkin sinä saat tehdä niin, mutta sinä et halua, koska uskovaisena sinua ohjaa halu olla tekemättä sitä. Mutta kun minä C) haluan tehdä just niin. Noh, sitten D) sinä et voi olla oikealla tavalla uskovainen. Nyt sinun täytyy tehdä parannus, jotta olet oikealla tavalla uskovainen, jotta sinua ohjaa halua olla tekemättä niin ja jotta pysyt uskovaisena ja pääset kerran taivaaseen.

Äiti, annatko minulle anteeksi kun katsoin eilen kaverilla telkkaria? Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki synnit anteeksi. 

Tässä oli tiivistetysti tämä. Sanotaan, että me voimme tehdä mitä tahansa, mitään ei ole kielletty, mutta emme halua tehdä näitä asioita. Jos joku siitäkin huolimatta haluaa, hän ei ole oikealla tavalla uskovainen. 

Ei saa haluta.