Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten VL papit voivat puhtaalla omallatunnolla saarnata, siunata ym. tehdä kirkollisia toimituksia tavallisten ev. lut. kanssa?  Ajatteleeko tällainen pappi seurakuntalaisten olevan menossa kadotukseen ja pitää heitä sisimmässään pilkkanaan? Minua tämä ahdistaa, jos tiedän papin olevan lestadiolainen. 

Vl-pappi ajattelee tekevänsä Jumalan valtakunnan työtä ja kutsuvansa ihmisiä sisälle Jumalan valtakuntaan. Tuskin keskittyvät miettimään muiden olevan matkalla tuhoon. Tässä on muuten seikka joka ei oikein ikänä mulle vl-opissa ole auennut. Vain omaa porukkaa pidetään pelastuvien yhteisönä mutta kutsumista omaaan porukkaan tehdään tavallaan vähän "flegamaattisesti". Mulla ois hirveä hätä kaikkien sielusta jos uskoisin, että pelastus tosiaan on vaan vl-porukassa ja  kokisin että pitäisi puhua asiasta vähän jokaiselle. Jos kerta ikuisuusasiasta on kyse.

 En siis sinänsä tuomitse, vaan ihmettelen tiettyä logiikan puutetta jälleen. Tavallaan tuossa on se ajatus taustalla, että asia on oikeastaan ulkoistettu Jumalalle. Kristillisesti voi ajatella, että Jumala tietysti hallitsee kaikkea mutta toisaalta Jeesus antoi lähetysKÄSKYN. 

Tässä vedotaan siihen, että kun vl-opin mukaan Raamatussa puhutaan "pienestä laumasta", joka pelastuu. Eivät ajattele, että liikkeen pitäisikään kasvaa määrättömän paljon. 

Ei ole näin. Liikkeessä ollaan aina todella iloisia ja onnellisia, jos joku kääntyy liikkeeseen.

Mutta olisko yksikään ihminen kristitty tänä päivänä, jos lähetyskäsky olisi kuitattu vain rukoilemalla jonkun puolesta lähetystyön tekemisen sijaan?

Lähetystyötä tehdään paljon

https://www.srk.fi/fi/toimintamuodot/lahetystyo/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On pareja, joissa toinen, yleensä mies, on jättänyt yhteisön vasta avioliiton solmimisen jälkeen. Mutta avioliittoa ”epäuskoisen” kanssa ei suositella ja tätähän kukaan vl tuskin kiistää.

Onko niin, että vl-sääntöihin kyllästynyt nuori ennemmin menee ei-veeällän kanssa avoliittoon kuin avioliittoon? Tai kumman heidän suku yleensä sietäisi paremmin?

Avoliitto on vl-näkemyksen mukaan syntiä, Ei ole mikään vaihtoehto avioliitolle.

Niin joo, mutta vl nuori kapinoi ja menee avoliittoon ei-veeällän kanssa. Eroavat, ja vl palaa liikkeeseen. Sitten löytää rakkauden ja perustaa vl perheen.

Vl:t ei mene uudelleen naimisiin ellei jää leskeksi. Eli tuo kuvio ei kyllä ole mikään yleinen. Asumusero on hyväksytty, mutta silloin ei avioiduta enää uudelleen.

Tuo( kin) on kyllä niin julmaa ajattelua. Entä jos on mennyt nuorena avioon ja puoliso onkin väkivaltainen? Eroon pääsee, mutta muodollisestiko pitää aviossa olla loppuikä ilman mitään toivoa paremmasta? Tämäkö olisi Jeesuksen mieleen? 

Varmaksi en voi mitään tietää, kuten ei kukaan muukaan ihminen. Mutta minulle on Raamatun perusteella tullut sellainen kuva Jeesuksesta, että esimerkiksi tuollainen n inhimillistä kärsimystä aiheuttavien  sääntöjen noudattaminen ei saisi häneltä ollenkaan hyväksyntää.  Kenen eduksi tuossa toimitaan`? Vain sen väkivaltaisen miehen, joka voi sanoa olevansa naimisissa ja vaimon nyt "tilapäisesti" asuvan muualla. Sillä voi sitten kätevästi myös vaikka painostaa tapaamaan, "olemmehan naimisissa".  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On pareja, joissa toinen, yleensä mies, on jättänyt yhteisön vasta avioliiton solmimisen jälkeen. Mutta avioliittoa ”epäuskoisen” kanssa ei suositella ja tätähän kukaan vl tuskin kiistää.

Onko niin, että vl-sääntöihin kyllästynyt nuori ennemmin menee ei-veeällän kanssa avoliittoon kuin avioliittoon? Tai kumman heidän suku yleensä sietäisi paremmin?

Avoliitto on vl-näkemyksen mukaan syntiä, Ei ole mikään vaihtoehto avioliitolle.

Niin joo, mutta vl nuori kapinoi ja menee avoliittoon ei-veeällän kanssa. Eroavat, ja vl palaa liikkeeseen. Sitten löytää rakkauden ja perustaa vl perheen.

Vl:t ei mene uudelleen naimisiin ellei jää leskeksi. Eli tuo kuvio ei kyllä ole mikään yleinen. Asumusero on hyväksytty, mutta silloin ei avioiduta enää uudelleen.

Kirjoitinkin nuoren avoliitosta. Sen jälkeen vl voi mennä toisen kanssa naimisiin.

En kuitenkaan suosittele kokeilemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On pareja, joissa toinen, yleensä mies, on jättänyt yhteisön vasta avioliiton solmimisen jälkeen. Mutta avioliittoa ”epäuskoisen” kanssa ei suositella ja tätähän kukaan vl tuskin kiistää.

Onko niin, että vl-sääntöihin kyllästynyt nuori ennemmin menee ei-veeällän kanssa avoliittoon kuin avioliittoon? Tai kumman heidän suku yleensä sietäisi paremmin?

Avoliitto on vl-näkemyksen mukaan syntiä, Ei ole mikään vaihtoehto avioliitolle.

Niin joo, mutta vl nuori kapinoi ja menee avoliittoon ei-veeällän kanssa. Eroavat, ja vl palaa liikkeeseen. Sitten löytää rakkauden ja perustaa vl perheen.

Vl:t ei mene uudelleen naimisiin ellei jää leskeksi. Eli tuo kuvio ei kyllä ole mikään yleinen. Asumusero on hyväksytty, mutta silloin ei avioiduta enää uudelleen.

Kirjoitinkin nuoren avoliitosta. Sen jälkeen vl voi mennä toisen kanssa naimisiin.

En kuitenkaan suosittele kokeilemaan.

Avoliitossa eläminen tarkoittaa, ettei enää ole vl. Se, että katsotaan uskovaksi, vaatii parannuksen tekemistä. Ei ole mikään yleinen kuvio. Yleensä liikkeestä lähteneet lähtevät sitten kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On pareja, joissa toinen, yleensä mies, on jättänyt yhteisön vasta avioliiton solmimisen jälkeen. Mutta avioliittoa ”epäuskoisen” kanssa ei suositella ja tätähän kukaan vl tuskin kiistää.

Onko niin, että vl-sääntöihin kyllästynyt nuori ennemmin menee ei-veeällän kanssa avoliittoon kuin avioliittoon? Tai kumman heidän suku yleensä sietäisi paremmin?

Avoliitto on vl-näkemyksen mukaan syntiä, Ei ole mikään vaihtoehto avioliitolle.

Niin joo, mutta vl nuori kapinoi ja menee avoliittoon ei-veeällän kanssa. Eroavat, ja vl palaa liikkeeseen. Sitten löytää rakkauden ja perustaa vl perheen.

Vl:t ei mene uudelleen naimisiin ellei jää leskeksi. Eli tuo kuvio ei kyllä ole mikään yleinen. Asumusero on hyväksytty, mutta silloin ei avioiduta enää uudelleen.

Kirjoitinkin nuoren avoliitosta. Sen jälkeen vl voi mennä toisen kanssa naimisiin.

En kuitenkaan suosittele kokeilemaan.

Avoliitossa eläminen tarkoittaa, ettei enää ole vl. Se, että katsotaan uskovaksi, vaatii parannuksen tekemistä. Ei ole mikään yleinen kuvio. Yleensä liikkeestä lähteneet lähtevät sitten kokonaan.

Parannuksen tekemistähän elämä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On pareja, joissa toinen, yleensä mies, on jättänyt yhteisön vasta avioliiton solmimisen jälkeen. Mutta avioliittoa ”epäuskoisen” kanssa ei suositella ja tätähän kukaan vl tuskin kiistää.

Onko niin, että vl-sääntöihin kyllästynyt nuori ennemmin menee ei-veeällän kanssa avoliittoon kuin avioliittoon? Tai kumman heidän suku yleensä sietäisi paremmin?

Avoliitto on vl-näkemyksen mukaan syntiä, Ei ole mikään vaihtoehto avioliitolle.

Niin joo, mutta vl nuori kapinoi ja menee avoliittoon ei-veeällän kanssa. Eroavat, ja vl palaa liikkeeseen. Sitten löytää rakkauden ja perustaa vl perheen.

Vl:t ei mene uudelleen naimisiin ellei jää leskeksi. Eli tuo kuvio ei kyllä ole mikään yleinen. Asumusero on hyväksytty, mutta silloin ei avioiduta enää uudelleen.

Kirjoitinkin nuoren avoliitosta. Sen jälkeen vl voi mennä toisen kanssa naimisiin.

En kuitenkaan suosittele kokeilemaan.

Avoliitossa eläminen tarkoittaa, ettei enää ole vl. Se, että katsotaan uskovaksi, vaatii parannuksen tekemistä. Ei ole mikään yleinen kuvio. Yleensä liikkeestä lähteneet lähtevät sitten kokonaan.

Parannuksen tekemistähän elämä on.

Mutta kun on kerran uskon kieltänyt, ei ole enää itsestä kiinni saako palaamisen armoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ison lapsilauman kanssa voi tehdä oikein mitään reissuja jos ei ole autoa. Hyvin työlääksi menee helposti. Ihan joku uimarannalla käyttäminen käy jo työlääksi ilman autoa. 

Juuri näin. Nyt on sitten vissiin pari viikkoa lasten kanssa kotona.

On kertonut että tykkää olla kotona. Selvästi on introvertti eikä kaipaa mitään erikoista. Jakoi joskus instassa jonkun toisen julkaisun missä puhuttiin siitä miten kivatkin jutut kodin ulkopuolella kuormittaa. Onhan sitä kotonakin kaikenlaista kivaa tekemistä.

Oliverin työreissun jälkeen lähtevät reissuun niin tekee varmasti lapsillekin hyvää kun saavat nyt ihan rauhassa leikkiä kotona. Meillä ainakin lapset kuormittuu jos kokoajan käydään jossakin. 

Ottamatta kantaa juuri tähän perheeseen:

Suurperheessä lähtö voi olla niin kuormittavaa, että tulee helpommin jäätyä kotiin. Ei jakseta lähteä kiukuttelevien, uhmailevien lasten kanssa mihinkään. Siinä ei ole mitään pahaa, jos välillä on kotona. Mutta tekisi lapsille hyvääkin silloin tällöin päästä esim. kirjastoon, luontoon, uimarannalle, leikkipuistoon tms - seuroista puhumattakaan, jos vl-perheistä on kyse. Eikä kaikissa paikoissa ole paljon ihmisiä, ainakin meilläpäin saa usein olla kunnan leikkipuistoissa aika rauhassa.

Onko jossain sanottu, ettei suurperheiden lapset pääse edellä mainittuihin? Tuntuu, että täällä vedetään ihan hatusta näitä huolia.

Harvoin näkee.

Totta. Esim. naapurin 15  lapsen vl - perheen kaikki lapset ja äiti ovat aina kotona. Ainoastaan suviseurat on poikkeus. Se on lasten vuoden kohokohta, lasten omien sanojenkin mukaan. Lapsille suviseurat merkitsee herkkuja ja jäätelöä, sitä jaksavat naspureillekkin korostaa. Ainoa asia taitaa olla nämä herkut, miksi se on kohokohta, tai ainakin sellaisen kuvan saa. Koskaan eivät ole puhuneet muusta kuin mitä herkkuja saavat. Kuulostaa samanlaiselta lahjonnalta, kuin namusedillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ison lapsilauman kanssa voi tehdä oikein mitään reissuja jos ei ole autoa. Hyvin työlääksi menee helposti. Ihan joku uimarannalla käyttäminen käy jo työlääksi ilman autoa. 

Juuri näin. Nyt on sitten vissiin pari viikkoa lasten kanssa kotona.

On kertonut että tykkää olla kotona. Selvästi on introvertti eikä kaipaa mitään erikoista. Jakoi joskus instassa jonkun toisen julkaisun missä puhuttiin siitä miten kivatkin jutut kodin ulkopuolella kuormittaa. Onhan sitä kotonakin kaikenlaista kivaa tekemistä.

Oliverin työreissun jälkeen lähtevät reissuun niin tekee varmasti lapsillekin hyvää kun saavat nyt ihan rauhassa leikkiä kotona. Meillä ainakin lapset kuormittuu jos kokoajan käydään jossakin. 

Ottamatta kantaa juuri tähän perheeseen:

Suurperheessä lähtö voi olla niin kuormittavaa, että tulee helpommin jäätyä kotiin. Ei jakseta lähteä kiukuttelevien, uhmailevien lasten kanssa mihinkään. Siinä ei ole mitään pahaa, jos välillä on kotona. Mutta tekisi lapsille hyvääkin silloin tällöin päästä esim. kirjastoon, luontoon, uimarannalle, leikkipuistoon tms - seuroista puhumattakaan, jos vl-perheistä on kyse. Eikä kaikissa paikoissa ole paljon ihmisiä, ainakin meilläpäin saa usein olla kunnan leikkipuistoissa aika rauhassa.

Onko jossain sanottu, ettei suurperheiden lapset pääse edellä mainittuihin? Tuntuu, että täällä vedetään ihan hatusta näitä huolia.

Harvoin näkee.

Totta. Esim. naapurin 15  lapsen vl - perheen kaikki lapset ja äiti ovat aina kotona. Ainoastaan suviseurat on poikkeus. Se on lasten vuoden kohokohta, lasten omien sanojenkin mukaan. Lapsille suviseurat merkitsee herkkuja ja jäätelöä, sitä jaksavat naspureillekkin korostaa. Ainoa asia taitaa olla nämä herkut, miksi se on kohokohta, tai ainakin sellaisen kuvan saa. Koskaan eivät ole puhuneet muusta kuin mitä herkkuja saavat. Kuulostaa samanlaiselta lahjonnalta, kuin namusedillä.

Ahaa, sinä olet siis siltä kadulta, jossa asuu 15 l e s t a-perhettä joilla on kaikilla vähintään se 15 lasta. Ja kaikki ovat aina kotona. Paitsi tietysti välillä pihalla käyvät naapureille lällättelemässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edellinen vielä: itseäni tympäisee joskus tuo vl:ien "syyttely" "epäaktiivisesta" lähetystyöstä. Ihmisillä ei tunnu olevan käsitystä, miten liikkeen jäseniin suhtaudutaan usein.

Niin? Se on Raamatun mukaan kristittyjen osa. Silti siellä käsketään saarnaamaan sopivalla ja sopimattomalla hetkellä. 

No, ajattelen sitten niin että olen tällä palstalla tekemässä lähetystyötä ja pyrin vastaamaan ihmisten kysymyksiin, vaikka saisi nuivaa ja kriittistä palautetta.

Kiitos kannustuksesta.

Alapeukuista huolimatta jatkan lähetystyötäni palstalla! Motivoitte minut nyt tähän. En välitä alapeukuista tai muustakaan vastustuksesta, pahoittelut.

Mua kans huvittaa miten täällä palstalla kaikki asuvat aina 15 lapsisen perheen naapurissa. Itse en tiedä yhtäkään niin isoa perhettä vaikka iso suku ja tuttavapiiri on. Ja siis ei siinä, onhan niitäkin, mutta tosi harvassa. Luulis että tuon kokoisessa perheessä täysi-ikäiset lapset on jo muuttaneet pois kotoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten VL papit voivat puhtaalla omallatunnolla saarnata, siunata ym. tehdä kirkollisia toimituksia tavallisten ev. lut. kanssa?  Ajatteleeko tällainen pappi seurakuntalaisten olevan menossa kadotukseen ja pitää heitä sisimmässään pilkkanaan? Minua tämä ahdistaa, jos tiedän papin olevan lestadiolainen. 

Vl-pappi ajattelee tekevänsä Jumalan valtakunnan työtä ja kutsuvansa ihmisiä sisälle Jumalan valtakuntaan. Tuskin keskittyvät miettimään muiden olevan matkalla tuhoon. Tässä on muuten seikka joka ei oikein ikänä mulle vl-opissa ole auennut. Vain omaa porukkaa pidetään pelastuvien yhteisönä mutta kutsumista omaaan porukkaan tehdään tavallaan vähän "flegamaattisesti". Mulla ois hirveä hätä kaikkien sielusta jos uskoisin, että pelastus tosiaan on vaan vl-porukassa ja  kokisin että pitäisi puhua asiasta vähän jokaiselle. Jos kerta ikuisuusasiasta on kyse.

 En siis sinänsä tuomitse, vaan ihmettelen tiettyä logiikan puutetta jälleen. Tavallaan tuossa on se ajatus taustalla, että asia on oikeastaan ulkoistettu Jumalalle. Kristillisesti voi ajatella, että Jumala tietysti hallitsee kaikkea mutta toisaalta Jeesus antoi lähetysKÄSKYN. 

Tässä vedotaan siihen, että kun vl-opin mukaan Raamatussa puhutaan "pienestä laumasta", joka pelastuu. Eivät ajattele, että liikkeen pitäisikään kasvaa määrättömän paljon. 

Ei ole näin. Liikkeessä ollaan aina todella iloisia ja onnellisia, jos joku kääntyy liikkeeseen.

Mutta olisko yksikään ihminen kristitty tänä päivänä, jos lähetyskäsky olisi kuitattu vain rukoilemalla jonkun puolesta lähetystyön tekemisen sijaan?

Lähetystyötä tehdään paljon

https://www.srk.fi/fi/toimintamuodot/lahetystyo/

MIksi tähänkin alapeukku? Lähetystyötä tehdään, mutta jotenkin väärin ilmeisesti?

Teet niin tai näin, aina väärin päin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ison lapsilauman kanssa voi tehdä oikein mitään reissuja jos ei ole autoa. Hyvin työlääksi menee helposti. Ihan joku uimarannalla käyttäminen käy jo työlääksi ilman autoa. 

Juuri näin. Nyt on sitten vissiin pari viikkoa lasten kanssa kotona.

On kertonut että tykkää olla kotona. Selvästi on introvertti eikä kaipaa mitään erikoista. Jakoi joskus instassa jonkun toisen julkaisun missä puhuttiin siitä miten kivatkin jutut kodin ulkopuolella kuormittaa. Onhan sitä kotonakin kaikenlaista kivaa tekemistä.

Oliverin työreissun jälkeen lähtevät reissuun niin tekee varmasti lapsillekin hyvää kun saavat nyt ihan rauhassa leikkiä kotona. Meillä ainakin lapset kuormittuu jos kokoajan käydään jossakin. 

Ottamatta kantaa juuri tähän perheeseen:

Suurperheessä lähtö voi olla niin kuormittavaa, että tulee helpommin jäätyä kotiin. Ei jakseta lähteä kiukuttelevien, uhmailevien lasten kanssa mihinkään. Siinä ei ole mitään pahaa, jos välillä on kotona. Mutta tekisi lapsille hyvääkin silloin tällöin päästä esim. kirjastoon, luontoon, uimarannalle, leikkipuistoon tms - seuroista puhumattakaan, jos vl-perheistä on kyse. Eikä kaikissa paikoissa ole paljon ihmisiä, ainakin meilläpäin saa usein olla kunnan leikkipuistoissa aika rauhassa.

Onko jossain sanottu, ettei suurperheiden lapset pääse edellä mainittuihin? Tuntuu, että täällä vedetään ihan hatusta näitä huolia.

Toki osa pääsee, aivan kuin pienempien perheiden lapsista. Mutta jokainen perheellinen arvaa, millainen työmaa on lähteä useamman lapsen kanssa vaikka paikkakunnan keskustaan kirjastoon ja leikkipuistoon. Millä mennään, autolla vai bussilla? Onko autossa bensaa/matkakortilla arvoa? Onko vauvalle ja/tai taaperolle vaipat, vaihtovaatteet ja piltit mukana? Onko isommille välipalaa? Onko kirjastokortti ja palautettavat kirjat pakattu mukaan? Missä se aurinkorasva oli? Miten pärjään liikenteessä neljän alle 5-vuotiaan kanssa? Jne. On siinä lähtemisessä nyt vaan iso työ, jos on useamman tunnin pois kotoa. Aika moni valitsee mieluummin sen, että jää kotiin.

Mulla syö motivaatiota lähteä koko porukan kans mihinkään se, että aina saa nyrpeitä katseita ja kuiskuttelua kun kuuden lapsen kanssa menee johonkin. Lapset ei sais näkyä eikä kuulua. Siksi ulkoillaan ja retkeillään paljon, koska siellä ei ole niin paljon arvostelevien katseiden alla. 

Minua ei haittaa, jos joku on liikenteessä lapsien kanssa. Olenhan itsekin. Eikä väliä ole lasten lukumäärällä. Mutta siitä en tykkää, jos lapset ovat selvästi häiriöksi (huutavat, rikkovat sääntöjä tai itkevät kovaa ilman, että aikuinen tekee asialle jotain). Tämä ei riipu lasten lukumäärästä, yksikin lapsi voi olla häiriöksi. Minusta vanhemman tehtävä on huolehtia, että lapset käyttäytyvät suunnilleen ihmisiksi. Ja jos eivät osaa, niin sitten mennään muualle rauhoittumaan. Näin teen omien vilkkaiden poikieni kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On pareja, joissa toinen, yleensä mies, on jättänyt yhteisön vasta avioliiton solmimisen jälkeen. Mutta avioliittoa ”epäuskoisen” kanssa ei suositella ja tätähän kukaan vl tuskin kiistää.

Onko niin, että vl-sääntöihin kyllästynyt nuori ennemmin menee ei-veeällän kanssa avoliittoon kuin avioliittoon? Tai kumman heidän suku yleensä sietäisi paremmin?

Avoliitto on vl-näkemyksen mukaan syntiä, Ei ole mikään vaihtoehto avioliitolle.

Niin joo, mutta vl nuori kapinoi ja menee avoliittoon ei-veeällän kanssa. Eroavat, ja vl palaa liikkeeseen. Sitten löytää rakkauden ja perustaa vl perheen.

Vl:t ei mene uudelleen naimisiin ellei jää leskeksi. Eli tuo kuvio ei kyllä ole mikään yleinen. Asumusero on hyväksytty, mutta silloin ei avioiduta enää uudelleen.

Kirjoitinkin nuoren avoliitosta. Sen jälkeen vl voi mennä toisen kanssa naimisiin.

En kuitenkaan suosittele kokeilemaan.

Avoliitossa eläminen tarkoittaa, ettei enää ole vl. Se, että katsotaan uskovaksi, vaatii parannuksen tekemistä. Ei ole mikään yleinen kuvio. Yleensä liikkeestä lähteneet lähtevät sitten kokonaan.

Parannuksen tekemistähän elämä on.

Mutta kun on kerran uskon kieltänyt, ei ole enää itsestä kiinni saako palaamisen armoa.

Anteeksi nyt, mutta se tästä vielä puuttuisikin jos sanoisitte että "Ei huolita takaisin!".   Onko tuollainen yleistä nykyisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ison lapsilauman kanssa voi tehdä oikein mitään reissuja jos ei ole autoa. Hyvin työlääksi menee helposti. Ihan joku uimarannalla käyttäminen käy jo työlääksi ilman autoa. 

Juuri näin. Nyt on sitten vissiin pari viikkoa lasten kanssa kotona.

On kertonut että tykkää olla kotona. Selvästi on introvertti eikä kaipaa mitään erikoista. Jakoi joskus instassa jonkun toisen julkaisun missä puhuttiin siitä miten kivatkin jutut kodin ulkopuolella kuormittaa. Onhan sitä kotonakin kaikenlaista kivaa tekemistä.

Oliverin työreissun jälkeen lähtevät reissuun niin tekee varmasti lapsillekin hyvää kun saavat nyt ihan rauhassa leikkiä kotona. Meillä ainakin lapset kuormittuu jos kokoajan käydään jossakin. 

Ottamatta kantaa juuri tähän perheeseen:

Suurperheessä lähtö voi olla niin kuormittavaa, että tulee helpommin jäätyä kotiin. Ei jakseta lähteä kiukuttelevien, uhmailevien lasten kanssa mihinkään. Siinä ei ole mitään pahaa, jos välillä on kotona. Mutta tekisi lapsille hyvääkin silloin tällöin päästä esim. kirjastoon, luontoon, uimarannalle, leikkipuistoon tms - seuroista puhumattakaan, jos vl-perheistä on kyse. Eikä kaikissa paikoissa ole paljon ihmisiä, ainakin meilläpäin saa usein olla kunnan leikkipuistoissa aika rauhassa.

Onko jossain sanottu, ettei suurperheiden lapset pääse edellä mainittuihin? Tuntuu, että täällä vedetään ihan hatusta näitä huolia.

Toki osa pääsee, aivan kuin pienempien perheiden lapsista. Mutta jokainen perheellinen arvaa, millainen työmaa on lähteä useamman lapsen kanssa vaikka paikkakunnan keskustaan kirjastoon ja leikkipuistoon. Millä mennään, autolla vai bussilla? Onko autossa bensaa/matkakortilla arvoa? Onko vauvalle ja/tai taaperolle vaipat, vaihtovaatteet ja piltit mukana? Onko isommille välipalaa? Onko kirjastokortti ja palautettavat kirjat pakattu mukaan? Missä se aurinkorasva oli? Miten pärjään liikenteessä neljän alle 5-vuotiaan kanssa? Jne. On siinä lähtemisessä nyt vaan iso työ, jos on useamman tunnin pois kotoa. Aika moni valitsee mieluummin sen, että jää kotiin.

Mulla syö motivaatiota lähteä koko porukan kans mihinkään se, että aina saa nyrpeitä katseita ja kuiskuttelua kun kuuden lapsen kanssa menee johonkin. Lapset ei sais näkyä eikä kuulua. Siksi ulkoillaan ja retkeillään paljon, koska siellä ei ole niin paljon arvostelevien katseiden alla. 

Minua ei haittaa, jos joku on liikenteessä lapsien kanssa. Olenhan itsekin. Eikä väliä ole lasten lukumäärällä. Mutta siitä en tykkää, jos lapset ovat selvästi häiriöksi (huutavat, rikkovat sääntöjä tai itkevät kovaa ilman, että aikuinen tekee asialle jotain). Tämä ei riipu lasten lukumäärästä, yksikin lapsi voi olla häiriöksi. Minusta vanhemman tehtävä on huolehtia, että lapset käyttäytyvät suunnilleen ihmisiksi. Ja jos eivät osaa, niin sitten mennään muualle rauhoittumaan. Näin teen omien vilkkaiden poikieni kanssa.

Suomi, maailman lapsivihamielisin maa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten VL papit voivat puhtaalla omallatunnolla saarnata, siunata ym. tehdä kirkollisia toimituksia tavallisten ev. lut. kanssa?  Ajatteleeko tällainen pappi seurakuntalaisten olevan menossa kadotukseen ja pitää heitä sisimmässään pilkkanaan? Minua tämä ahdistaa, jos tiedän papin olevan lestadiolainen. 

Vl-pappi ajattelee tekevänsä Jumalan valtakunnan työtä ja kutsuvansa ihmisiä sisälle Jumalan valtakuntaan. Tuskin keskittyvät miettimään muiden olevan matkalla tuhoon. Tässä on muuten seikka joka ei oikein ikänä mulle vl-opissa ole auennut. Vain omaa porukkaa pidetään pelastuvien yhteisönä mutta kutsumista omaaan porukkaan tehdään tavallaan vähän "flegamaattisesti". Mulla ois hirveä hätä kaikkien sielusta jos uskoisin, että pelastus tosiaan on vaan vl-porukassa ja  kokisin että pitäisi puhua asiasta vähän jokaiselle. Jos kerta ikuisuusasiasta on kyse.

 En siis sinänsä tuomitse, vaan ihmettelen tiettyä logiikan puutetta jälleen. Tavallaan tuossa on se ajatus taustalla, että asia on oikeastaan ulkoistettu Jumalalle. Kristillisesti voi ajatella, että Jumala tietysti hallitsee kaikkea mutta toisaalta Jeesus antoi lähetysKÄSKYN. 

Tässä vedotaan siihen, että kun vl-opin mukaan Raamatussa puhutaan "pienestä laumasta", joka pelastuu. Eivät ajattele, että liikkeen pitäisikään kasvaa määrättömän paljon. 

Ei ole näin. Liikkeessä ollaan aina todella iloisia ja onnellisia, jos joku kääntyy liikkeeseen.

Mutta olisko yksikään ihminen kristitty tänä päivänä, jos lähetyskäsky olisi kuitattu vain rukoilemalla jonkun puolesta lähetystyön tekemisen sijaan?

Lähetystyötä tehdään paljon

https://www.srk.fi/fi/toimintamuodot/lahetystyo/

MIksi tähänkin alapeukku? Lähetystyötä tehdään, mutta jotenkin väärin ilmeisesti?

Teet niin tai näin, aina väärin päin...

Totta kai tehdään väärin. Ihan väärin ja epäeettisesti. Viedä nyt köyhiin maihiin ajatusta, että ehkäistä ei saa. Kun kaikki vähänkään asioita tietävät tajuavat, että ainoa tie pois kurjuudesta on lapsiluvun rajoittaminen ja erityisesti tyttöjen ja naisten koulutus. Mikä taas ei onnistu ilman lapsiluvun rajoittamista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten VL papit voivat puhtaalla omallatunnolla saarnata, siunata ym. tehdä kirkollisia toimituksia tavallisten ev. lut. kanssa?  Ajatteleeko tällainen pappi seurakuntalaisten olevan menossa kadotukseen ja pitää heitä sisimmässään pilkkanaan? Minua tämä ahdistaa, jos tiedän papin olevan lestadiolainen. 

Vl-pappi ajattelee tekevänsä Jumalan valtakunnan työtä ja kutsuvansa ihmisiä sisälle Jumalan valtakuntaan. Tuskin keskittyvät miettimään muiden olevan matkalla tuhoon. Tässä on muuten seikka joka ei oikein ikänä mulle vl-opissa ole auennut. Vain omaa porukkaa pidetään pelastuvien yhteisönä mutta kutsumista omaaan porukkaan tehdään tavallaan vähän "flegamaattisesti". Mulla ois hirveä hätä kaikkien sielusta jos uskoisin, että pelastus tosiaan on vaan vl-porukassa ja  kokisin että pitäisi puhua asiasta vähän jokaiselle. Jos kerta ikuisuusasiasta on kyse.

 En siis sinänsä tuomitse, vaan ihmettelen tiettyä logiikan puutetta jälleen. Tavallaan tuossa on se ajatus taustalla, että asia on oikeastaan ulkoistettu Jumalalle. Kristillisesti voi ajatella, että Jumala tietysti hallitsee kaikkea mutta toisaalta Jeesus antoi lähetysKÄSKYN. 

Tässä vedotaan siihen, että kun vl-opin mukaan Raamatussa puhutaan "pienestä laumasta", joka pelastuu. Eivät ajattele, että liikkeen pitäisikään kasvaa määrättömän paljon. 

Ei ole näin. Liikkeessä ollaan aina todella iloisia ja onnellisia, jos joku kääntyy liikkeeseen.

Mutta olisko yksikään ihminen kristitty tänä päivänä, jos lähetyskäsky olisi kuitattu vain rukoilemalla jonkun puolesta lähetystyön tekemisen sijaan?

Lähetystyötä tehdään paljon

https://www.srk.fi/fi/toimintamuodot/lahetystyo/

MIksi tähänkin alapeukku? Lähetystyötä tehdään, mutta jotenkin väärin ilmeisesti?

Teet niin tai näin, aina väärin päin...

Totta kai tehdään väärin. Ihan väärin ja epäeettisesti. Viedä nyt köyhiin maihiin ajatusta, että ehkäistä ei saa. Kun kaikki vähänkään asioita tietävät tajuavat, että ainoa tie pois kurjuudesta on lapsiluvun rajoittaminen ja erityisesti tyttöjen ja naisten koulutus. Mikä taas ei onnistu ilman lapsiluvun rajoittamista. 

No, eli eikö se sitten ole hyvä, jos vl:t eivät tekisi lähetystyötä? Äsken täällä valitettiin, että sitä tehdään liian vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ison lapsilauman kanssa voi tehdä oikein mitään reissuja jos ei ole autoa. Hyvin työlääksi menee helposti. Ihan joku uimarannalla käyttäminen käy jo työlääksi ilman autoa. 

Juuri näin. Nyt on sitten vissiin pari viikkoa lasten kanssa kotona.

On kertonut että tykkää olla kotona. Selvästi on introvertti eikä kaipaa mitään erikoista. Jakoi joskus instassa jonkun toisen julkaisun missä puhuttiin siitä miten kivatkin jutut kodin ulkopuolella kuormittaa. Onhan sitä kotonakin kaikenlaista kivaa tekemistä.

Oliverin työreissun jälkeen lähtevät reissuun niin tekee varmasti lapsillekin hyvää kun saavat nyt ihan rauhassa leikkiä kotona. Meillä ainakin lapset kuormittuu jos kokoajan käydään jossakin. 

Ottamatta kantaa juuri tähän perheeseen:

Suurperheessä lähtö voi olla niin kuormittavaa, että tulee helpommin jäätyä kotiin. Ei jakseta lähteä kiukuttelevien, uhmailevien lasten kanssa mihinkään. Siinä ei ole mitään pahaa, jos välillä on kotona. Mutta tekisi lapsille hyvääkin silloin tällöin päästä esim. kirjastoon, luontoon, uimarannalle, leikkipuistoon tms - seuroista puhumattakaan, jos vl-perheistä on kyse. Eikä kaikissa paikoissa ole paljon ihmisiä, ainakin meilläpäin saa usein olla kunnan leikkipuistoissa aika rauhassa.

Onko jossain sanottu, ettei suurperheiden lapset pääse edellä mainittuihin? Tuntuu, että täällä vedetään ihan hatusta näitä huolia.

Harvoin näkee.

Totta. Esim. naapurin 15  lapsen vl - perheen kaikki lapset ja äiti ovat aina kotona. Ainoastaan suviseurat on poikkeus. Se on lasten vuoden kohokohta, lasten omien sanojenkin mukaan. Lapsille suviseurat merkitsee herkkuja ja jäätelöä, sitä jaksavat naspureillekkin korostaa. Ainoa asia taitaa olla nämä herkut, miksi se on kohokohta, tai ainakin sellaisen kuvan saa. Koskaan eivät ole puhuneet muusta kuin mitä herkkuja saavat. Kuulostaa samanlaiselta lahjonnalta, kuin namusedillä.

Ahaa, sinä olet siis siltä kadulta, jossa asuu 15 l e s t a-perhettä joilla on kaikilla vähintään se 15 lasta. Ja kaikki ovat aina kotona. Paitsi tietysti välillä pihalla käyvät naapureille lällättelemässä?

väärin, ei täällä edes ole katuja. Vain kujan pätkä, jossa vain yksi vl-perhe. Tosin tänne johtavalla tiellä on useita yli 10 lapsisia vl-perheitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ison lapsilauman kanssa voi tehdä oikein mitään reissuja jos ei ole autoa. Hyvin työlääksi menee helposti. Ihan joku uimarannalla käyttäminen käy jo työlääksi ilman autoa. 

Juuri näin. Nyt on sitten vissiin pari viikkoa lasten kanssa kotona.

On kertonut että tykkää olla kotona. Selvästi on introvertti eikä kaipaa mitään erikoista. Jakoi joskus instassa jonkun toisen julkaisun missä puhuttiin siitä miten kivatkin jutut kodin ulkopuolella kuormittaa. Onhan sitä kotonakin kaikenlaista kivaa tekemistä.

Oliverin työreissun jälkeen lähtevät reissuun niin tekee varmasti lapsillekin hyvää kun saavat nyt ihan rauhassa leikkiä kotona. Meillä ainakin lapset kuormittuu jos kokoajan käydään jossakin. 

Ottamatta kantaa juuri tähän perheeseen:

Suurperheessä lähtö voi olla niin kuormittavaa, että tulee helpommin jäätyä kotiin. Ei jakseta lähteä kiukuttelevien, uhmailevien lasten kanssa mihinkään. Siinä ei ole mitään pahaa, jos välillä on kotona. Mutta tekisi lapsille hyvääkin silloin tällöin päästä esim. kirjastoon, luontoon, uimarannalle, leikkipuistoon tms - seuroista puhumattakaan, jos vl-perheistä on kyse. Eikä kaikissa paikoissa ole paljon ihmisiä, ainakin meilläpäin saa usein olla kunnan leikkipuistoissa aika rauhassa.

Onko jossain sanottu, ettei suurperheiden lapset pääse edellä mainittuihin? Tuntuu, että täällä vedetään ihan hatusta näitä huolia.

Harvoin näkee.

Totta. Esim. naapurin 15  lapsen vl - perheen kaikki lapset ja äiti ovat aina kotona. Ainoastaan suviseurat on poikkeus. Se on lasten vuoden kohokohta, lasten omien sanojenkin mukaan. Lapsille suviseurat merkitsee herkkuja ja jäätelöä, sitä jaksavat naspureillekkin korostaa. Ainoa asia taitaa olla nämä herkut, miksi se on kohokohta, tai ainakin sellaisen kuvan saa. Koskaan eivät ole puhuneet muusta kuin mitä herkkuja saavat. Kuulostaa samanlaiselta lahjonnalta, kuin namusedillä.

Ahaa, sinä olet siis siltä kadulta, jossa asuu 15 l e s t a-perhettä joilla on kaikilla vähintään se 15 lasta. Ja kaikki ovat aina kotona. Paitsi tietysti välillä pihalla käyvät naapureille lällättelemässä?

väärin, ei täällä edes ole katuja. Vain kujan pätkä, jossa vain yksi vl-perhe. Tosin tänne johtavalla tiellä on useita yli 10 lapsisia vl-perheitä. 

Niin, ja vielä sellainen lisäys, että luulitko minun olevan joku toinen? Silloin luulit väärin, kun en ole asiasta ennen kirjoittanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten VL papit voivat puhtaalla omallatunnolla saarnata, siunata ym. tehdä kirkollisia toimituksia tavallisten ev. lut. kanssa?  Ajatteleeko tällainen pappi seurakuntalaisten olevan menossa kadotukseen ja pitää heitä sisimmässään pilkkanaan? Minua tämä ahdistaa, jos tiedän papin olevan lestadiolainen. 

Vl-pappi ajattelee tekevänsä Jumalan valtakunnan työtä ja kutsuvansa ihmisiä sisälle Jumalan valtakuntaan. Tuskin keskittyvät miettimään muiden olevan matkalla tuhoon. Tässä on muuten seikka joka ei oikein ikänä mulle vl-opissa ole auennut. Vain omaa porukkaa pidetään pelastuvien yhteisönä mutta kutsumista omaaan porukkaan tehdään tavallaan vähän "flegamaattisesti". Mulla ois hirveä hätä kaikkien sielusta jos uskoisin, että pelastus tosiaan on vaan vl-porukassa ja  kokisin että pitäisi puhua asiasta vähän jokaiselle. Jos kerta ikuisuusasiasta on kyse.

 En siis sinänsä tuomitse, vaan ihmettelen tiettyä logiikan puutetta jälleen. Tavallaan tuossa on se ajatus taustalla, että asia on oikeastaan ulkoistettu Jumalalle. Kristillisesti voi ajatella, että Jumala tietysti hallitsee kaikkea mutta toisaalta Jeesus antoi lähetysKÄSKYN. 

Tässä vedotaan siihen, että kun vl-opin mukaan Raamatussa puhutaan "pienestä laumasta", joka pelastuu. Eivät ajattele, että liikkeen pitäisikään kasvaa määrättömän paljon. 

Ei ole näin. Liikkeessä ollaan aina todella iloisia ja onnellisia, jos joku kääntyy liikkeeseen.

Mutta olisko yksikään ihminen kristitty tänä päivänä, jos lähetyskäsky olisi kuitattu vain rukoilemalla jonkun puolesta lähetystyön tekemisen sijaan?

Lähetystyötä tehdään paljon

https://www.srk.fi/fi/toimintamuodot/lahetystyo/

MIksi tähänkin alapeukku? Lähetystyötä tehdään, mutta jotenkin väärin ilmeisesti?

Teet niin tai näin, aina väärin päin...

Totta kai tehdään väärin. Ihan väärin ja epäeettisesti. Viedä nyt köyhiin maihiin ajatusta, että ehkäistä ei saa. Kun kaikki vähänkään asioita tietävät tajuavat, että ainoa tie pois kurjuudesta on lapsiluvun rajoittaminen ja erityisesti tyttöjen ja naisten koulutus. Mikä taas ei onnistu ilman lapsiluvun rajoittamista. 

No, eli eikö se sitten ole hyvä, jos vl:t eivät tekisi lähetystyötä? Äsken täällä valitettiin, että sitä tehdään liian vähän.

Joo, mahdollisimman vähän, jos se vain kurjistaa naisten elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten VL papit voivat puhtaalla omallatunnolla saarnata, siunata ym. tehdä kirkollisia toimituksia tavallisten ev. lut. kanssa?  Ajatteleeko tällainen pappi seurakuntalaisten olevan menossa kadotukseen ja pitää heitä sisimmässään pilkkanaan? Minua tämä ahdistaa, jos tiedän papin olevan lestadiolainen. 

Vl-pappi ajattelee tekevänsä Jumalan valtakunnan työtä ja kutsuvansa ihmisiä sisälle Jumalan valtakuntaan. Tuskin keskittyvät miettimään muiden olevan matkalla tuhoon. Tässä on muuten seikka joka ei oikein ikänä mulle vl-opissa ole auennut. Vain omaa porukkaa pidetään pelastuvien yhteisönä mutta kutsumista omaaan porukkaan tehdään tavallaan vähän "flegamaattisesti". Mulla ois hirveä hätä kaikkien sielusta jos uskoisin, että pelastus tosiaan on vaan vl-porukassa ja  kokisin että pitäisi puhua asiasta vähän jokaiselle. Jos kerta ikuisuusasiasta on kyse.

 En siis sinänsä tuomitse, vaan ihmettelen tiettyä logiikan puutetta jälleen. Tavallaan tuossa on se ajatus taustalla, että asia on oikeastaan ulkoistettu Jumalalle. Kristillisesti voi ajatella, että Jumala tietysti hallitsee kaikkea mutta toisaalta Jeesus antoi lähetysKÄSKYN. 

Tässä vedotaan siihen, että kun vl-opin mukaan Raamatussa puhutaan "pienestä laumasta", joka pelastuu. Eivät ajattele, että liikkeen pitäisikään kasvaa määrättömän paljon. 

Ei ole näin. Liikkeessä ollaan aina todella iloisia ja onnellisia, jos joku kääntyy liikkeeseen.

Mutta olisko yksikään ihminen kristitty tänä päivänä, jos lähetyskäsky olisi kuitattu vain rukoilemalla jonkun puolesta lähetystyön tekemisen sijaan?

Lähetystyötä tehdään paljon

https://www.srk.fi/fi/toimintamuodot/lahetystyo/

MIksi tähänkin alapeukku? Lähetystyötä tehdään, mutta jotenkin väärin ilmeisesti?

Teet niin tai näin, aina väärin päin...

Totta kai tehdään väärin. Ihan väärin ja epäeettisesti. Viedä nyt köyhiin maihiin ajatusta, että ehkäistä ei saa. Kun kaikki vähänkään asioita tietävät tajuavat, että ainoa tie pois kurjuudesta on lapsiluvun rajoittaminen ja erityisesti tyttöjen ja naisten koulutus. Mikä taas ei onnistu ilman lapsiluvun rajoittamista. 

Ei sinne mennä mennä toitottamaan ehkäisemättömyydestä vaan syntien anteeksiannosta.