Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Vierailija kirjoitti:

Tuleekohan enää viidettä lasta?

Jos jatkuu samoin, vielä yli 10 tulee.

Abel oli ennen Jeesusta vertauskuva tarinassa joka murhattiin kateudesta .  Kuin Jeesus murhattiin kateudesta.   

"En tiedä, onko täällä muita, jotka ovat kasvaneet uskonnollisessa yhteisössä ja perheväkivallan varjossa.

Kirjoitin 350-sivuisen omaelämäkerrallisen kirjan siitä, miltä tuntuu oppia lapsena katoamaan – ja miten aikuisena voi alkaa rakentaa turvaa uudelleen.

En kirjoittanut kostosta enkä katkeruudesta.

Kirjoitin, koska olen nyt turvassa ja voin puhua." suomi24

2.6.2026 julkaistaan kyseinen kirja vanhoillislestadiolaisuudesta, aiotteko lukea?

Vierailija kirjoitti:

"En tiedä, onko täällä muita, jotka ovat kasvaneet uskonnollisessa yhteisössä ja perheväkivallan varjossa.

Kirjoitin 350-sivuisen omaelämäkerrallisen kirjan siitä, miltä tuntuu oppia lapsena katoamaan – ja miten aikuisena voi alkaa rakentaa turvaa uudelleen.

En kirjoittanut kostosta enkä katkeruudesta.

Kirjoitin, koska olen nyt turvassa ja voin puhua." suomi24

 

2.6.2026 julkaistaan kyseinen kirja vanhoillislestadiolaisuudesta, aiotteko lukea?

Mikä sen nimi on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"En tiedä, onko täällä muita, jotka ovat kasvaneet uskonnollisessa yhteisössä ja perheväkivallan varjossa.

Kirjoitin 350-sivuisen omaelämäkerrallisen kirjan siitä, miltä tuntuu oppia lapsena katoamaan – ja miten aikuisena voi alkaa rakentaa turvaa uudelleen.

En kirjoittanut kostosta enkä katkeruudesta.

Kirjoitin, koska olen nyt turvassa ja voin puhua." suomi24

 

2.6.2026 julkaistaan kyseinen kirja vanhoillislestadiolaisuudesta, aiotteko lukea?

Mikä sen nimi on?

Hiljaisuuden rikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"En tiedä, onko täällä muita, jotka ovat kasvaneet uskonnollisessa yhteisössä ja perheväkivallan varjossa.

Kirjoitin 350-sivuisen omaelämäkerrallisen kirjan siitä, miltä tuntuu oppia lapsena katoamaan – ja miten aikuisena voi alkaa rakentaa turvaa uudelleen.

En kirjoittanut kostosta enkä katkeruudesta.

Kirjoitin, koska olen nyt turvassa ja voin puhua." suomi24

 

2.6.2026 julkaistaan kyseinen kirja vanhoillislestadiolaisuudesta, aiotteko lukea?

Mikä sen nimi on?

Hiljaisuuden rikkoja.

Voisin lukea mutta ei ole bookbeatissa. Mikä kustantaja? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko pyöräily syntiä? Abel ei vieläkään pyöräile ja täyttää tai on jo täyttänyt 5v.

yleensä jo 2v pyöräilee, kuulostaa oudolta jos 5v ei.

Meidän 2v ei vielä osaa potkutella kunnolla edes potkumopolla ja 5v sai juuri synttärilahjaksi pyörän apurattailla. Jotkut lapset ovat epävarmempia motoristen taitojen suhteen ja jokainen lapsi kehittyy omaa tahtia. Monesti ne joilla ei kiinnosta pyöräily, kiipeily ja liikkuminen ovat sitten taitavampia taiteellisissa jutuissa, piirtämisessä, kirjoittamisessa ja askartelussa. 

Tämä. Meidän keväällä 5 v täyttänyt lapsi osaa pyöräillä, hiihtää, luistella ja osaa uida jo 5 metriä. Motorisesti lahjakasta kaveria ei taas askartelu ja väritystehtävät kiinnosta ollenkaan. Jälki on sen näköistäkin. :D

Toivoisin, että näissä keskusteluissa muistettaisiin se, että lapset ovat hyvin erilaisia. Jokainen oppii ajallaan ja tavallaan erilaiset taidot, eikä kaikessa tarvitse olla hyvä.

Mihin perustuu kuvitelma, ettei joku lapsi pyöräile? Ovatko he niin sanoneet vai päätteleekö joku niin vain siksi, ettei videolla ole kuvattu?

En minä ole sanonut, etteikö Abel pyöräilisi. Mistä minä sen tietäisin, pyöräileekö vai ei.

T. Tuo aiempi

Abel murhattiin .  Täysijärkinen ei anna moisia nimiä . 

Eli täysijärkinen ei anna vaikkapa nimeä Johannes, koska Johannes kastaja mestattiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisena päivänä, kun ihmiset hehkuttaa somessa lastensa todistuksia, valmistumista ja kesäloman alkua tuntuu niin pahalta, että itse jää täysin paitsi tuosta. Ja vain sen vuoksi, että vanhoillislestadiolaisuudessa jossain vaiheessa tultiin siihen tulokseen, että vain me pääsemme taivaaseen ja kukaan ulkopuolinen ei kelpaa puolisoksi. Olisi ollut parempi, että en olisi edes syntynyt kuin tämä kohtalo. 

Eikö olisi siis järkevää hankkia puoliso liikkeen ulkopuolelta, jos itsekin on sitä mieltä, että kyseessä on ihmisen keksimä rajoite?

Miksi rajoittaa elämää käytännöllä, joihin ei itsekään usko?

Sivusta: ei välttämättä ole ihan helppo asia henkisesti.

A) Halutaan vl-puoliso, jotta kumpikin jakaa samat arvot ja lapset saavat vl-kasvatuksen

B) Arki koettaisiin hankalaksi, jos toinen ei eläisi samoin kuin itse elää

C) Henkinen huoli, kun vl-opin mukaan vääräuskoinen puoliso on menossa helvettiin

D) Osalla läheiset voisivat suhtautua hyvin nyreästi vääräuskoiseen puolisoon

Vierailija kirjoitti:

Eeva kertoilee instastooreissa tuntojaan. Kuinka  ei ole jaksanut opiskella ja on jaksamisen takia joutunut laittamaan vanhemmat lapset päiväkotiin. 

Sympatiseeraan Eevaa, joka on väsynyt äiti. Kotona neljä alle 5 v lasta. Ei jaksamista opiskeluun. Puoliso välillä töiden takia pois enemmänkin. Taustalla masennusta. Rautavarastot ehtyneet raskauksien/synnytysten vuoksi. Ja uusia lapsia syntyy vuoden-kahden välein, kun ehkäisyä ei ole käytössä. Itselläkin itkettäisi. Olen itsekin väsynyt, vaikka lapsiluku on huomattavasti pienempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väsynyt Eeva jää lasten kanssa kahdeksi viikoksi yksin. Olle lähtee simulaattorikiertueelle.

Justhan he sanoivat että on ystäviä auttamassa niin ei tarvi koko aikaa olla yksin.

Vanhempana olen tällaisesta avusta eri mieltä. On ihan eri asia, että joku katsoo lasten perään pari tuntia päiväsaikaan tai tulee luoksesi kahville. Kaikista raskaimpia ainakin itselleni on lasten aamu- ja iltatoimet. Siinä sitten yksin heräät lasten kanssa, keität aamupuurot, huolehdit isommat päiväkotiin ja jäät pienempien kanssa kotiin. Päiväkotipäivän päätteeksi isommat päiväkodista kotiin, ruoanlaittoa, lasten kanssa tekemistä, iltatoimet iltapalasta suihkuun ja hampaiden pesuista iltasatuihin. Itkua, kiukkua ja uhmaa tuohon väliin, niin kuin jokaisessa lapsiperheessä.

Nostan hattua kaikille, jotka joutuvat yksin kantamaan tuollaista vastuuta päivästä toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eeva kertoilee instastooreissa tuntojaan. Kuinka  ei ole jaksanut opiskella ja on jaksamisen takia joutunut laittamaan vanhemmat lapset päiväkotiin. 

Neljä lasta viidessä vuodessa ja samalla pitäisi jaksaa vielä opiskellakin? Huhhuh, ihan turhaan potee sellaisesta huonommuutta ettei ole jaksanut opiskella samalla. Tuntuu että nykyäidit uupuu yhteiskunnan asettamiin paineisiin, eikä niinkään siihen lastenhoitoon. Enemmän pitäisi tukea kotiäitejä, että he saisivat rauhassa hoitaa lapset kotona ilman ulkopuolista painostusta opiskelu- ja työelämään.

Ei tarvitse edes olla kotiäiti, että syyllistettäisiin. Kun meidän lapsi täytti 1v, kysyttiin heti neuvolassa, milloin päiväkoti alkaa. Naurettiin, että ei vielä pitkään aikaan. Oltiin miehen kanssa molemmat hoitovapaalla (taloudellisesti ihan kamalaa, kun 2600 e bruttopalkka putosi 260 e hoitorahaan), mutta oli hyvä päätös meille. Lapsi meni päiväkotiin 2,5 v iässä. Tätä ratkaisua kritisoitiin paljon, niin päiväkodista kuin neuvolastakin. Me koettiin, että lapsen on parempi olla kotona pienenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eeva kertoilee instastooreissa tuntojaan. Kuinka  ei ole jaksanut opiskella ja on jaksamisen takia joutunut laittamaan vanhemmat lapset päiväkotiin. 

Neljä lasta viidessä vuodessa ja samalla pitäisi jaksaa vielä opiskellakin? Huhhuh, ihan turhaan potee sellaisesta huonommuutta ettei ole jaksanut opiskella samalla. Tuntuu että nykyäidit uupuu yhteiskunnan asettamiin paineisiin, eikä niinkään siihen lastenhoitoon. Enemmän pitäisi tukea kotiäitejä, että he saisivat rauhassa hoitaa lapset kotona ilman ulkopuolista painostusta opiskelu- ja työelämään.

Lestadiolaiset niitä vaatimuksia toisilleen asettaa. Ei yhteiskunta 

Kun ajatellaan vanhempia yleensä, kyllä niitä vaatimuksia yhteiskuntakin asettaa. Lasten elämään tulee vaikka osallistua. En usko että tuollaisia vaatimuksia oli yhtä vahvoina kuin nykyään silloin kun ehkäisyä ei oltu keksitty.

Vanhemmuus eri aikakausina:

-70-luku: kunhan lapset pysyy hengissä.

-90-luku: kunhan lapset pysyy hengissä + on ruokaa, vaatteita ja joitakin leluja.

-2020-luku: kunnolliset kausivaatteet kaikkiin vuodenaikoihin, monipuolista kotitekoista ruokaa, siisti koti, läsnäolevat vanhemmat, kehittävää tekemistä, monipuolisia leluja, sosiaalista kasvatusta, kotoa hyvä parisuhteen malli, tunnekasvatusta, raportoinnit päiväkotiin ja kouluun jne. Tähän päälle se, että oletetaan molempien vanhempien käyvän töissä.

Vaatimukset vanhempien suhteen ovat koventuneet paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eeva kertoilee instastooreissa tuntojaan. Kuinka  ei ole jaksanut opiskella ja on jaksamisen takia joutunut laittamaan vanhemmat lapset päiväkotiin. 

Neljä lasta viidessä vuodessa ja samalla pitäisi jaksaa vielä opiskellakin? Huhhuh, ihan turhaan potee sellaisesta huonommuutta ettei ole jaksanut opiskella samalla. Tuntuu että nykyäidit uupuu yhteiskunnan asettamiin paineisiin, eikä niinkään siihen lastenhoitoon. Enemmän pitäisi tukea kotiäitejä, että he saisivat rauhassa hoitaa lapset kotona ilman ulkopuolista painostusta opiskelu- ja työelämään.

Ei tarvitse edes olla kotiäiti, että syyllistettäisiin. Kun meidän lapsi täytti 1v, kysyttiin heti neuvolassa, milloin päiväkoti alkaa. Naurettiin, että ei vielä pitkään aikaan. Oltiin miehen kanssa molemmat hoitovapaalla (taloudellisesti ihan kamalaa, kun 2600 e bruttopalkka putosi 260 e hoitorahaan), mutta oli hyvä päätös meille. Lapsi meni päiväkotiin 2,5 v iässä. Tätä ratkaisua kritisoitiin paljon, niin päiväkodista kuin neuvolastakin. Me koettiin, että lapsen on parempi olla kotona pienenä.

Tällaista vastuullista itsenäistä järkevyyttä päiväkoti"viisaisiin" nähden tarvittaisiin enemmänkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eeva kertoilee instastooreissa tuntojaan. Kuinka  ei ole jaksanut opiskella ja on jaksamisen takia joutunut laittamaan vanhemmat lapset päiväkotiin. 

Neljä lasta viidessä vuodessa ja samalla pitäisi jaksaa vielä opiskellakin? Huhhuh, ihan turhaan potee sellaisesta huonommuutta ettei ole jaksanut opiskella samalla. Tuntuu että nykyäidit uupuu yhteiskunnan asettamiin paineisiin, eikä niinkään siihen lastenhoitoon. Enemmän pitäisi tukea kotiäitejä, että he saisivat rauhassa hoitaa lapset kotona ilman ulkopuolista painostusta opiskelu- ja työelämään.

Lestadiolaiset niitä vaatimuksia toisilleen asettaa. Ei yhteiskunta 

Kun ajatellaan vanhempia yleensä, kyllä niitä vaatimuksia yhteiskuntakin asettaa. Lasten elämään tulee vaikka osallistua. En usko että tuollaisia vaatimuksia oli yhtä vahvoina kuin nykyään silloin kun ehkäisyä ei oltu keksitty.

Vanhemmuus eri aikakausina:

-70-luku: kunhan lapset pysyy hengissä.

-90-luku: kunhan lapset pysyy hengissä + on ruokaa, vaatteita ja joitakin leluja.

-2020-luku: kunnolliset kausivaatteet kaikkiin vuodenaikoihin, monipuolista kotitekoista ruokaa, siisti koti, läsnäolevat vanhemmat, kehittävää tekemistä, monipuolisia leluja, sosiaalista kasvatusta, kotoa hyvä parisuhteen malli, tunnekasvatusta, raportoinnit päiväkotiin ja kouluun jne. Tähän päälle se, että oletetaan molempien vanhempien käyvän töissä.

Vaatimukset vanhempien suhteen ovat koventuneet paljon.

Minä olen niin vanha, että muistan vaatimuksia ja odotuksia olleen ennenkin, sellaisiakin, mitä ei enää muisteta. 

Kuitenkin eniten perheiden jaksamista heikentävästi vaikuttaa taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys ja työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet, sanoo ihan tutkittukin tieto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisena päivänä, kun ihmiset hehkuttaa somessa lastensa todistuksia, valmistumista ja kesäloman alkua tuntuu niin pahalta, että itse jää täysin paitsi tuosta. Ja vain sen vuoksi, että vanhoillislestadiolaisuudessa jossain vaiheessa tultiin siihen tulokseen, että vain me pääsemme taivaaseen ja kukaan ulkopuolinen ei kelpaa puolisoksi. Olisi ollut parempi, että en olisi edes syntynyt kuin tämä kohtalo. 

Eikö olisi siis järkevää hankkia puoliso liikkeen ulkopuolelta, jos itsekin on sitä mieltä, että kyseessä on ihmisen keksimä rajoite?

Miksi rajoittaa elämää käytännöllä, joihin ei itsekään usko?

Sivusta: ei välttämättä ole ihan helppo asia henkisesti.

A) Halutaan vl-puoliso, jotta kumpikin jakaa samat arvot ja lapset saavat vl-kasvatuksen

B) Arki koettaisiin hankalaksi, jos toinen ei eläisi samoin kuin itse elää

C) Henkinen huoli, kun vl-opin mukaan vääräuskoinen puoliso on menossa helvettiin

D) Osalla läheiset voisivat suhtautua hyvin nyreästi vääräuskoiseen puolisoon

Jos ei itsekään usko vl-oppiin, mikä estää? Sehän on helpotus, että voi elää omannäköistä elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisena päivänä, kun ihmiset hehkuttaa somessa lastensa todistuksia, valmistumista ja kesäloman alkua tuntuu niin pahalta, että itse jää täysin paitsi tuosta. Ja vain sen vuoksi, että vanhoillislestadiolaisuudessa jossain vaiheessa tultiin siihen tulokseen, että vain me pääsemme taivaaseen ja kukaan ulkopuolinen ei kelpaa puolisoksi. Olisi ollut parempi, että en olisi edes syntynyt kuin tämä kohtalo. 

Eikö olisi siis järkevää hankkia puoliso liikkeen ulkopuolelta, jos itsekin on sitä mieltä, että kyseessä on ihmisen keksimä rajoite?

Miksi rajoittaa elämää käytännöllä, joihin ei itsekään usko?

Sivusta: ei välttämättä ole ihan helppo asia henkisesti.

A) Halutaan vl-puoliso, jotta kumpikin jakaa samat arvot ja lapset saavat vl-kasvatuksen

B) Arki koettaisiin hankalaksi, jos toinen ei eläisi samoin kuin itse elää

C) Henkinen huoli, kun vl-opin mukaan vääräuskoinen puoliso on menossa helvettiin

D) Osalla läheiset voisivat suhtautua hyvin nyreästi vääräuskoiseen puolisoon

Noinhan se kävisi jos uskoo lestadiolaiaten opetuksiin ja nai sellaisen joka ei usko.

Lestadiolaiset ei kuitenkaan käytä termiä vääräuskoinen, vaan epäuskoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eeva kertoilee instastooreissa tuntojaan. Kuinka  ei ole jaksanut opiskella ja on jaksamisen takia joutunut laittamaan vanhemmat lapset päiväkotiin. 

Neljä lasta viidessä vuodessa ja samalla pitäisi jaksaa vielä opiskellakin? Huhhuh, ihan turhaan potee sellaisesta huonommuutta ettei ole jaksanut opiskella samalla. Tuntuu että nykyäidit uupuu yhteiskunnan asettamiin paineisiin, eikä niinkään siihen lastenhoitoon. Enemmän pitäisi tukea kotiäitejä, että he saisivat rauhassa hoitaa lapset kotona ilman ulkopuolista painostusta opiskelu- ja työelämään.

Lestadiolaiset niitä vaatimuksia toisilleen asettaa. Ei yhteiskunta 

Kun ajatellaan vanhempia yleensä, kyllä niitä vaatimuksia yhteiskuntakin asettaa. Lasten elämään tulee vaikka osallistua. En usko että tuollaisia vaatimuksia oli yhtä vahvoina kuin nykyään silloin kun ehkäisyä ei oltu keksitty.

Vanhemmuus eri aikakausina:

-70-luku: kunhan lapset pysyy hengissä.

-90-luku: kunhan lapset pysyy hengissä + on ruokaa, vaatteita ja joitakin leluja.

-2020-luku: kunnolliset kausivaatteet kaikkiin vuodenaikoihin, monipuolista kotitekoista ruokaa, siisti koti, läsnäolevat vanhemmat, kehittävää tekemistä, monipuolisia leluja, sosiaalista kasvatusta, kotoa hyvä parisuhteen malli, tunnekasvatusta, raportoinnit päiväkotiin ja kouluun jne. Tähän päälle se, että oletetaan molempien vanhempien käyvän töissä.

Vaatimukset vanhempien suhteen ovat koventuneet paljon.

Minä olen niin vanha, että muistan vaatimuksia ja odotuksia olleen ennenkin, sellaisiakin, mitä ei enää muisteta. 

Kuitenkin eniten perheiden jaksamista heikentävästi vaikuttaa taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys ja työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet, sanoo ihan tutkittukin tieto.

Ennen oli myös kaikenlaista apua ja tukea, jota ei enää ole. Vielä ysäriltä olen kuullut tarinoita, miten esim. leikkauksesta toipuvan äidin kotiin on tullut työntekijä auttamaan kotitöissä/lastenhoidossa, jotta äiti on saanut toipua. Myöhemmin loppui tuo kotitöissä auttaminen ja apu keskittyi lapsiin, sittemmin sekin on loppu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisena päivänä, kun ihmiset hehkuttaa somessa lastensa todistuksia, valmistumista ja kesäloman alkua tuntuu niin pahalta, että itse jää täysin paitsi tuosta. Ja vain sen vuoksi, että vanhoillislestadiolaisuudessa jossain vaiheessa tultiin siihen tulokseen, että vain me pääsemme taivaaseen ja kukaan ulkopuolinen ei kelpaa puolisoksi. Olisi ollut parempi, että en olisi edes syntynyt kuin tämä kohtalo. 

Eikö olisi siis järkevää hankkia puoliso liikkeen ulkopuolelta, jos itsekin on sitä mieltä, että kyseessä on ihmisen keksimä rajoite?

Miksi rajoittaa elämää käytännöllä, joihin ei itsekään usko?

Sivusta: ei välttämättä ole ihan helppo asia henkisesti.

A) Halutaan vl-puoliso, jotta kumpikin jakaa samat arvot ja lapset saavat vl-kasvatuksen

B) Arki koettaisiin hankalaksi, jos toinen ei eläisi samoin kuin itse elää

C) Henkinen huoli, kun vl-opin mukaan vääräuskoinen puoliso on menossa helvettiin

D) Osalla läheiset voisivat suhtautua hyvin nyreästi vääräuskoiseen puolisoon

Jos ei itsekään usko vl-oppiin, mikä estää? Sehän on helpotus, että voi elää omannäköistä elämää.

Ei se kaikille ole niin mustavalkoista. Osa pelkää "uskosta luopumista", eikä uskalla tehdä päätöstä suuntaan tai toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väsynyt Eeva jää lasten kanssa kahdeksi viikoksi yksin. Olle lähtee simulaattorikiertueelle.

Justhan he sanoivat että on ystäviä auttamassa niin ei tarvi koko aikaa olla yksin.

Vanhempana olen tällaisesta avusta eri mieltä. On ihan eri asia, että joku katsoo lasten perään pari tuntia päiväsaikaan tai tulee luoksesi kahville. Kaikista raskaimpia ainakin itselleni on lasten aamu- ja iltatoimet. Siinä sitten yksin heräät lasten kanssa, keität aamupuurot, huolehdit isommat päiväkotiin ja jäät pienempien kanssa kotiin. Päiväkotipäivän päätteeksi isommat päiväkodista kotiin, ruoanlaittoa, lasten kanssa tekemistä, iltatoimet iltapalasta suihkuun ja hampaiden pesuista iltasatuihin. Itkua, kiukkua ja uhmaa tuohon väliin, niin kuin jokaisessa lapsiperheessä.

Nostan hattua kaikille, jotka joutuvat yksin kantamaan tuollaista vastuuta päivästä toiseen.

Miksi viet vanhemmat lapsesi päiväkotiin, vaikka olet itse kotona?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eeva kertoilee instastooreissa tuntojaan. Kuinka  ei ole jaksanut opiskella ja on jaksamisen takia joutunut laittamaan vanhemmat lapset päiväkotiin. 

Neljä lasta viidessä vuodessa ja samalla pitäisi jaksaa vielä opiskellakin? Huhhuh, ihan turhaan potee sellaisesta huonommuutta ettei ole jaksanut opiskella samalla. Tuntuu että nykyäidit uupuu yhteiskunnan asettamiin paineisiin, eikä niinkään siihen lastenhoitoon. Enemmän pitäisi tukea kotiäitejä, että he saisivat rauhassa hoitaa lapset kotona ilman ulkopuolista painostusta opiskelu- ja työelämään.

Lestadiolaiset niitä vaatimuksia toisilleen asettaa. Ei yhteiskunta 

Kun ajatellaan vanhempia yleensä, kyllä niitä vaatimuksia yhteiskuntakin asettaa. Lasten elämään tulee vaikka osallistua. En usko että tuollaisia vaatimuksia oli yhtä vahvoina kuin nykyään silloin kun ehkäisyä ei oltu keksitty.

Vanhemmuus eri aikakausina:

-70-luku: kunhan lapset pysyy hengissä.

-90-luku: kunhan lapset pysyy hengissä + on ruokaa, vaatteita ja joitakin leluja.

-2020-luku: kunnolliset kausivaatteet kaikkiin vuodenaikoihin, monipuolista kotitekoista ruokaa, siisti koti, läsnäolevat vanhemmat, kehittävää tekemistä, monipuolisia leluja, sosiaalista kasvatusta, kotoa hyvä parisuhteen malli, tunnekasvatusta, raportoinnit päiväkotiin ja kouluun jne. Tähän päälle se, että oletetaan molempien vanhempien käyvän töissä.

Vaatimukset vanhempien suhteen ovat koventuneet paljon.

No höpö höpö. Sinun logiikallasi ennen 70-lukua kukaan lapsi ei ole selvinnyt hengissä. Kyllä ihmiset ovat lapsistaan huolehtineet ennen sinuakin, joka koet ainoastaan nykyäitien kohtaavan paineita.