Hercule Poirotin Viisi pientä possua

Vierailija kirjoitti:

Aika rohkeaa tuo homoseksuaalisuusviittaus tuona aikakautena jolloin se ei ollut kuin nykypäivänä. Oliko kirjassakin vai lisätty sarjaan?

Mä vähän ihmettelin tätä, mutta positiivisessa mielessä. 

Vierailija kirjoitti:

Aika rohkeaa tuo homoseksuaalisuusviittaus tuona aikakautena jolloin se ei ollut kuin nykypäivänä. Oliko kirjassakin vai lisätty sarjaan?

Ei ole kirjassa, siinä Philip on ihastunut vaimoon. On yksi muutoksista elokuvaan.

Vierailija kirjoitti:

Aika rohkeaa tuo homoseksuaalisuusviittaus tuona aikakautena jolloin se ei ollut kuin nykypäivänä. Oliko kirjassakin vai lisätty sarjaan?

Hyvin hienovaraisesti se on tuotu elokuvassa esiin. Monissa Neiti Marplen elokuvissa on myös l e s b o pareja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika rohkeaa tuo homoseksuaalisuusviittaus tuona aikakautena jolloin se ei ollut kuin nykypäivänä. Oliko kirjassakin vai lisätty sarjaan?

Hyvin hienovaraisesti se on tuotu elokuvassa esiin. Monissa Neiti Marplen elokuvissa on myös l e s b o pareja.

Niitäkään ei ole kirjoissa tai sitten asia jätetään lukijan ymmärrettäväksi, kun kaksi naimatonta naista asuu yhdessä ystävättärinä.

Vierailija kirjoitti:

Blakea hienosti näyttelevä Toby Stephens on Maggie Smithin poika. 

Komea mies!

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää, että miksei oikeaa tekijää muka olisi saatu tuomiolle, kun ties kuinka moni oli kuulemassa hänen tunnustuksensa?

Elokuvan lopussahan se sanotaan suoraan. Elsa oli mennyt hyviin aatelisiin naimisiin ja oli nyt "Lady Dittisham". Siihen aikaan oli tiukka luokkajako ja aateliset olivat hivenen verran lain yläpuolella. Sitäpaitsi konkreettiset todisteet puuttuivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika rohkeaa tuo homoseksuaalisuusviittaus tuona aikakautena jolloin se ei ollut kuin nykypäivänä. Oliko kirjassakin vai lisätty sarjaan?

Hyvin hienovaraisesti se on tuotu elokuvassa esiin. Monissa Neiti Marplen elokuvissa on myös l e s b o pareja.

Niitäkään ei ole kirjoissa tai sitten asia jätetään lukijan ymmärrettäväksi, kun kaksi naimatonta naista asuu yhdessä ystävättärinä.

Kyllä, juuri näin. Rivien välistä se pitää osata lukea. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo "Viisi pientä possua" on yksi suosikeistani, toinen on "Kuolema Niilillä". Ja kummassakin tietysti David Suchet Poirotin osassa.

 Varjossa auringon alla on minun mielestäni Christien parhaimpia teoksia Kuolema Niilillä ohella. 

Eri

Ja Elon Muskin ex-vaimokin on siinä puolisokean 13-v. tytön roolissa. Olivat jopa 2 kertaa naimisissa. Miksihän se ei tehnyt lapsia Elonin kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "Viisi pientä possua" on yksi suosikeistani, toinen on "Kuolema Niilillä". Ja kummassakin tietysti David Suchet Poirotin osassa.

 Varjossa auringon alla on minun mielestäni Christien parhaimpia teoksia Kuolema Niilillä ohella. 

Eri

Se on loppjen lopuksi aika s y n k k ä.

Vierailija kirjoitti:

Ja Elon Muskin ex-vaimokin on siinä puolisokean 13-v. tytön roolissa. Olivat jopa 2 kertaa naimisissa. Miksihän se ei tehnyt lapsia Elonin kanssa?

Näyttää aika samalta juin Grimes mutta on nätimpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika rohkeaa tuo homoseksuaalisuusviittaus tuona aikakautena jolloin se ei ollut kuin nykypäivänä. Oliko kirjassakin vai lisätty sarjaan?

Hyvin hienovaraisesti se on tuotu elokuvassa esiin. Monissa Neiti Marplen elokuvissa on myös l e s b o pareja.

Niitäkään ei ole kirjoissa tai sitten asia jätetään lukijan ymmärrettäväksi, kun kaksi naimatonta naista asuu yhdessä ystävättärinä.

Kyllä, juuri näin. Rivien välistä se pitää osata lukea. 

Nojaa. Nykylulijalle näyttää siltä kuin pitäidi lukea rivien välistä, mutta aikanansa nuo kirjallisuuden koodit oli kaikille lukijoille ihan selviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap: Ei Elsa Greer ollut rakastajatar, vaan taiteilijan malli. Toki se johti sänkyhommiin, mutta niin kävi luultavasti myös muiden (kauniiden) naispuolisten mallien kanssa. Taiteilijoilla kun on aina omat oikkunsa.

Sitäpaitsi se sijoittuu 1930-luvulle ja on fiktiota.

Olihan hän. 

Nuoren mallin  kuvitelmiin koko murha perustui.   Mukaan  oli saatu koko  ihmisyhteisö. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap: Ei Elsa Greer ollut rakastajatar, vaan taiteilijan malli. Toki se johti sänkyhommiin, mutta niin kävi luultavasti myös muiden (kauniiden) naispuolisten mallien kanssa. Taiteilijoilla kun on aina omat oikkunsa.

Sitäpaitsi se sijoittuu 1930-luvulle ja on fiktiota.

Olihan hän. 

Nuoren mallin  kuvitelmiin koko murha perustui.   Mukaan  oli saatu koko  ihmisyhteisö. 

Ei kannata kommentoida, jos ei tunne Agatha Christien tuotantoa, hänen juonenkehittelytapojaan eikä yleensäkään hänen aikaansa, jolloin oli tiukat luokkarajat ja moraalikäsitykset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap: Ei Elsa Greer ollut rakastajatar, vaan taiteilijan malli. Toki se johti sänkyhommiin, mutta niin kävi luultavasti myös muiden (kauniiden) naispuolisten mallien kanssa. Taiteilijoilla kun on aina omat oikkunsa.

Sitäpaitsi se sijoittuu 1930-luvulle ja on fiktiota.

Olihan hän. 

Nuoren mallin  kuvitelmiin koko murha perustui.   Mukaan  oli saatu koko  ihmisyhteisö. 

Ei kannata kommentoida, jos ei tunne Agatha Christien tuotantoa, hänen juonenkehittelytapojaan eikä yleensäkään hänen aikaansa, jolloin oli tiukat luokkarajat ja moraalikäsitykset.

Todellakin, A. C. oli viktoriaanisen ajan kasvatti ja hänen vanhempansa edustivat näennäisen varakasta yläluokkaa. Senpä vuoksi hänen kirjansakin sijoittuvat siihen maailmaan, jonka hän tunsi ja jossa hän eli.

aivan ihana ja surullinen loppu

Voiko joku kertoa tälle tyhmälle, mikä juuri tästä elokuvasta tekee niin hienon, jota kaikki kehuu? Olen kuullut vain kehuja, ei yhtään moitteen sanaa, myös ulkomaisissa keskustelupalstoilla. Itse mega suurena Poirot fanina olen sitä mieltä, että ihan tavanomainen versio ja muitakin hyviä Poirot jaksoja/elokuvia on. Esim. alkuaikojen Poirotit ovat täydellisen nerokkaita, jossa huomio ei ainakaan minulla herpaannu hetkeksikään. Rakastan muutenkin sitä aikaa kun myös miss Lemon on sarjassa mukana ja Hastings tietenkin myös. Äläkä alapeukuta vaan kerro minulle. 

Vierailija kirjoitti:

Voiko joku kertoa tälle tyhmälle, mikä juuri tästä elokuvasta tekee niin hienon, jota kaikki kehuu? Olen kuullut vain kehuja, ei yhtään moitteen sanaa, myös ulkomaisissa keskustelupalstoilla. Itse mega suurena Poirot fanina olen sitä mieltä, että ihan tavanomainen versio ja muitakin hyviä Poirot jaksoja/elokuvia on. Esim. alkuaikojen Poirotit ovat täydellisen nerokkaita, jossa huomio ei ainakaan minulla herpaannu hetkeksikään. Rakastan muutenkin sitä aikaa kun myös miss Lemon on sarjassa mukana ja Hastings tietenkin myös. Äläkä alapeukuta vaan kerro minulle. 

Ensimmäiset osat olivat lyhyempiä ja perustuivat usein Christien novelleihin. Näissä neiti Lemonilla ja Hastingsilla oli suurempi rooli. Pidän myöhemmistä puolentoista tunnin jaksoistakin, mutta itsekin nautin erityisesti ensimmäisistä jaksoista, joiden huumori oli aika ihanaa.

Vierailija kirjoitti:

Jep! Kuolema Niilillä no. Suchetin ja työryhmänsä esittämänä on ylivoimaisesti paras lajissaan. Myöhempi uusi elokuva meni pahasti metsään monellakin osa-alueella. Olin valtavan pettynyt, kun minut valheellisella markkinoilla erehdytettin se katsomaan peräti elokuvateatteriin saakka.

Kuolema Niilillä on niin klassikko, että se mun mielestä kestää joustavampia tulkintoja. Tykkäsin siitä muutaman vuoden takaisesta sen upean visuaalisuuden vuoksi. Toimi erityisen hyvin elokuvateatterissa. Toki henkilöhahmoissa oli otettu tulkinnanvapauksia eikä varsinkaan Poirot ollut Poirot, kun se ei ollut Suchet.

Vierailija kirjoitti:

Voiko joku kertoa tälle tyhmälle, mikä juuri tästä elokuvasta tekee niin hienon, jota kaikki kehuu? Olen kuullut vain kehuja, ei yhtään moitteen sanaa, myös ulkomaisissa keskustelupalstoilla. Itse mega suurena Poirot fanina olen sitä mieltä, että ihan tavanomainen versio ja muitakin hyviä Poirot jaksoja/elokuvia on. Esim. alkuaikojen Poirotit ovat täydellisen nerokkaita, jossa huomio ei ainakaan minulla herpaannu hetkeksikään. Rakastan muutenkin sitä aikaa kun myös miss Lemon on sarjassa mukana ja Hastings tietenkin myös. Äläkä alapeukuta vaan kerro minulle. 

Ensimmäisenä tulee mieleen musiikki. Sitten hyvät näyttelijät. Sitten viisi erilaista kertomusta tapahtuneesta takautumina. Sitten Poirot yhdistää kertomukset ja löytää niitten perusteella todisteen Carolinen syyttömyydestä. Ja aina on kirsikkana kakun päällä 1930-luvun oikeanlainen miljöö sisustuksineen, meikkeineen/kampauksineen ja vaatteineen. Ja todellakin - elokuvan juoni!