Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle 😍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos oot odottanut vuosikausia, saat luultavasti odottaa vuosikausia tai vuosikymmeniä lisää. Ellet peräti koko loppuelämääsi. Tällä elämänkokemuksella veikkaisin, että isotkin asiat hoidetaan kyllä yleensä kuukausissa, ei vuosissa. 

Paitsi jos toisella on tilanne päällä. Esimerkiksi eron jälkeen voi olla fiksua odottaa ettei toinen joudu laaatariksi. Pienen lapsen kanssa ei ole aikaa suhteelle jos samalla on työt ja opinnot. Kuoleman kohdatessa suruaika. Sairastaessa ei jaksa.

Parikin vuotta voi mennä ihan hyvin.

Mä näen nämä kaikki syyt tekosyinä:  jompi kumpi pelkäsi eikä pelosta käsin ala mitään hyvää. 

Pelkäsi? Jompi kumpi oli surun murtama, uupumuksen partaalla tai sairaalan vuoteella...

Noina hetkinä olis pitäny olla toisen tukena, ei yksin. 

Pelkään sinne palaamista, toivon estettä, toivon ihmettä. Sinuun haluaisin silti säilyttää yhteyden.

Vierailija kirjoitti:

Se on sinun valintasi nähdä asiat kapeasti. 

Kun kerran tiedät, miten leveästi pitäisi nähdä, niin kerro. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvää yötä kulta pieni.

Hyvää yötä, kiva että joku sanoo jotain mukavaa. On niin riehakasta tahallaan väärin ymmärtämistä täällä ...

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus odottaa niin kauan kuin on tarvetta. Jos ei odota, saakin mennä menojaan ja annetaan vauhtia. 

Simple!

Ei kuulosta ollenkaan rakkaudelta, sori vaan. Kauanko itse odottaisit ilman, että olisit suhteessa?

Taidan olla tämän saagan synnitön päähahmo, ja sekin prkl. On TUHKIMO SIVU HEL*ETIN ROOLI.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos oot odottanut vuosikausia, saat luultavasti odottaa vuosikausia tai vuosikymmeniä lisää. Ellet peräti koko loppuelämääsi. Tällä elämänkokemuksella veikkaisin, että isotkin asiat hoidetaan kyllä yleensä kuukausissa, ei vuosissa. 

Paitsi jos toisella on tilanne päällä. Esimerkiksi eron jälkeen voi olla fiksua odottaa ettei toinen joudu laaatariksi. Pienen lapsen kanssa ei ole aikaa suhteelle jos samalla on työt ja opinnot. Kuoleman kohdatessa suruaika. Sairastaessa ei jaksa.

Parikin vuotta voi mennä ihan hyvin.

Mä näen nämä kaikki syyt tekosyinä:  jompi kumpi pelkäsi eikä pelosta käsin ala mitään hyvää. 

Pelkäsi? Jompi kumpi oli surun murtama, uupumuksen partaalla tai sairaalan vuoteella...

Noina hetkinä olis pitäny olla toisen tukena, ei yksin. 

Ajattelit että suomalainen soittaa ihastukselle joka on palstakaipailu tasolla? 

Mä näen nämä kaikki syyt tekosyinä:  jompi kumpi pelkäsi eikä pelosta käsin ala mitään hyvää. 

Ohhoh, mutkat suoriksi lapsukaiset. Pelkoahan se on jos vaikka siviilisääty vaikuttaa toimintaani. Silkkaa pelkoa vaan tietysti! 😃

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että ehdottaa jotain yhtä tapaamiskertaa on niin kaukana omista ajatuksista ja arvoista…..se on irvokasta. Se on tietty tätä swaippauksen aikaa. Ajatuksena et jos nyt joskus jollekin sen yhden kerran suo niin että voi sen jälkeen taas swaipata ja etsiä mitä nurkan takana on tarjolla, kenties jotain parempaa. 

Kukaan ei halua nähdä sua. 

Välillä kannattaa hengähtää ja alkaa miettiä miksi peilaa ne nega-tunteet tuntemattomiin.

Kun ei ole tuntematon vaan tuttu, joka on jäänyt kiinni housut kintuissa eri palstoilla pskanjauhamisesta.

Ihan eri palstoilla.. Hohhoijaa, älä jaksa. Lähtikö itsellä laukalle? Sinäkö tätä masinoit?

Täällä ja S24:llä. Hänen kirjoitustyylinsä on erittäin tunnistettava. 

Harmi että tapasimme vasta nyt. Onnellista loppuelämää toivon kaikesta huolimatta meille molemmille, ehkä nähdään joskus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos oot odottanut vuosikausia, saat luultavasti odottaa vuosikausia tai vuosikymmeniä lisää. Ellet peräti koko loppuelämääsi. Tällä elämänkokemuksella veikkaisin, että isotkin asiat hoidetaan kyllä yleensä kuukausissa, ei vuosissa. 

Paitsi jos toisella on tilanne päällä. Esimerkiksi eron jälkeen voi olla fiksua odottaa ettei toinen joudu laaatariksi. Pienen lapsen kanssa ei ole aikaa suhteelle jos samalla on työt ja opinnot. Kuoleman kohdatessa suruaika. Sairastaessa ei jaksa.

Parikin vuotta voi mennä ihan hyvin.

 

Huh mitä sepostuksia.

Ainoastaan tuoreen eron jälkeen voi hetken odottaa sen ymmärrän, muut aivan tekosyitä vaan.

 

Mutta jatkakaa toki odotteluanne ja huomatkaa sitten myöhemmin, että hukkaan meni sekin aika xD

Sehän olin noista kaikista lievin syy. Oletko joku parikymppinen lapsonen?

 

 

Se oli ainoa syy, jonka tässä kontekstissa ymmärrän. Eron jälkeen voi tarvita hetken selvitellä päätä ilman uusia romansseja.

 

Mitkään työt, läheisen kuolemat tai pieni lapsi ei tod estä mitään. Rakastunut ihminen tulee vaikka illalla käymään ja tuomaan teetä, jos on joku ranccul vaihe elämässä. Tai kävelylle hautausmaalle sun kanssa, leikkipuiston laidalle juttelemaan tai jotain.

Mutta tosiaan, jatkakaa selittelyä! 

No ei vissiinkään ole tullut kohdallasi, kun katkerana juonnat tätä illan eeposta kohti finaalia. Sivusta 

Vierailija kirjoitti:

Harmi että tapasimme vasta nyt. Onnellista loppuelämää toivon kaikesta huolimatta meille molemmille, ehkä nähdään joskus.

Ei meistä olisi toisaalta aiemmin voinut tulla mitään. Nyt on ainoa pienen mahdollisuuden aikaikkuna.

Hyvää yötä trolli pellet 💖

Vierailija kirjoitti:

Pelkään sinne palaamista, toivon estettä, toivon ihmettä. Sinuun haluaisin silti säilyttää yhteyden.

Mä tuun sun luo aluks

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos oot odottanut vuosikausia, saat luultavasti odottaa vuosikausia tai vuosikymmeniä lisää. Ellet peräti koko loppuelämääsi. Tällä elämänkokemuksella veikkaisin, että isotkin asiat hoidetaan kyllä yleensä kuukausissa, ei vuosissa. 

Paitsi jos toisella on tilanne päällä. Esimerkiksi eron jälkeen voi olla fiksua odottaa ettei toinen joudu laaatariksi. Pienen lapsen kanssa ei ole aikaa suhteelle jos samalla on työt ja opinnot. Kuoleman kohdatessa suruaika. Sairastaessa ei jaksa.

Parikin vuotta voi mennä ihan hyvin.

Mä näen nämä kaikki syyt tekosyinä:  jompi kumpi pelkäsi eikä pelosta käsin ala mitään hyvää. 

Pelkäsi? Jompi kumpi oli surun murtama, uupumuksen partaalla tai sairaalan vuoteella...

Noina hetkinä olis pitäny olla toisen tukena, ei yksin. 

Ajattelit että suomalainen soittaa ihastukselle joka on palstakaipailu tasolla? 

Minä en sanonut palstakaipuun tasolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus odottaa niin kauan kuin on tarvetta. Jos ei odota, saakin mennä menojaan ja annetaan vauhtia. 

Simple!

Ei kuulosta ollenkaan rakkaudelta, sori vaan. Kauanko itse odottaisit ilman, että olisit suhteessa?

?? En edes olisi missään suhteessa ilman rakkautta 😒 Meitä on moneen junaan, ja me ollaan kauimmaisissa vaunuissa sun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mä näen nämä kaikki syyt tekosyinä:  jompi kumpi pelkäsi eikä pelosta käsin ala mitään hyvää. 

 

Ohhoh, mutkat suoriksi lapsukaiset. Pelkoahan se on jos vaikka siviilisääty vaikuttaa toimintaani. Silkkaa pelkoa vaan tietysti! 😃

Sepostaja jatkaa. Eihän siinä mitään siviilisäätyyn liittyvää syytä ollut paitsi se tuore ero alla. Ymmärrettävää tuoreen eron jälkeen himmailla, jos sen jälkeen heti tapaa jonkun uuden.

Mutta tosiaan, eihän se meiltä muilta ole pois jos te elämäänne tuollaiseen tuhlaatte. Teillä ei ilmeisesti ole edes mitään kontaktia ja ystävyyssuhdetta siihen odottelemaanne, muuten vaan odottelette ja kaipailette ketjussa? Lol.

Joillain ei näemmä oikeasti ole ketään.Jaksetaan joka päivä käydä näykkimässä muita ja heidän viestejään.Siihen on varmaan sama syy irl kuin täällä, ettei kukaan jaksa kuunnella mielipidettänne joka asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että ehdottaa jotain yhtä tapaamiskertaa on niin kaukana omista ajatuksista ja arvoista…..se on irvokasta. Se on tietty tätä swaippauksen aikaa. Ajatuksena et jos nyt joskus jollekin sen yhden kerran suo niin että voi sen jälkeen taas swaipata ja etsiä mitä nurkan takana on tarjolla, kenties jotain parempaa. 

Kukaan ei halua nähdä sua. 

Välillä kannattaa hengähtää ja alkaa miettiä miksi peilaa ne nega-tunteet tuntemattomiin.

Kun ei ole tuntematon vaan tuttu, joka on jäänyt kiinni housut kintuissa eri palstoilla pskanjauhamisesta.

Ihan eri palstoilla.. Hohhoijaa, älä jaksa. Lähtikö itsellä laukalle? Sinäkö tätä masinoit?

Täällä ja S24:llä. Hänen kirjoitustyylinsä on erittäin tunnistettava. 

Mies vai nainen?

Gn. Gn.