Kohtalotovereita kun osaa englantia, mutta ei osaa/kehtaa itse puhua
Olen viisikymppinen, alan vaihtoa suunnitteleva, mutta kauhuissaan siitä, että englannin kieli on nykyään lähes joka paikassa vaatimuksena. Osaan siis kieltä, sanavarasto laaja, lauserakenteet osaan ja kirjoittaa, samoin lukea ja kuunnella, mutta se itse puhuminen...
Te, jotka olleet samassa tilanteessa, kuinka nopeasti olette oppineet puhumaan englantia sujuvasti, kun on ollut pakko ja kielen kuitenkin muuten osaa?
Kommentit (43)
Pitäisi päästä sellaiseen moodiin, ettet yritäkään löytää vastaavia ilmaisuja kuin suomeksi. Eli yksinkertaistat kieltä niin, että siitä tulee omalla tasollaan sujuvaa. Jos et muista jotain sanaa, löydät lennosta toisen tavan ilmaista asia jne. Tämä on kyllä vaikeaa, varsinkin jos on tottunut käyttämään äidinkieltään monipuolisesti.
Kotona voi harjoitella äänteitä peilin edessä. On eri asia sanotko tö kun tarkoitat the, tsoukki kun tarkoitat joke. Dz on suomalaiselle ensin vaikea ennenkuin onnistuu vakuuttamaan itselleen että on kysymys vain kielen asennosta suussa. Suomalainen intonaatio taas voi kuulua puheessasi lopun elämääsi, sitä vahvemmin mitä vanhempana olet vieraan kielen oppinut. Puhenuotti opitaan jo vauvana, sille et voi mitään. "Aksentti" on jokaisella, SITÄ EI TARVITSE HÄVETÄ. (ONNEA MATKALLE, t. ulkosuomalainen)
Itseänikin kiinnostaa, onko joku saanut jollain keinoin nopeita tuloksia tai löytänyt jonkin huippukurssin? Ymmärrän ettei oikotietä luultavasti ole ja opiskeluun pitäisi löytää riittävästi aikaa, mutta aina voi toivoa…