Kohtalotovereita kun osaa englantia, mutta ei osaa/kehtaa itse puhua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjetöntä, ja taitaa olla vain suomalaisten ominaisuus.  Ärsyttää tuollainen. Maassamme saa hyvää opetusta, sehän menee hukkaan jos taitoja ei hyödynnä. Mikä mättää?  Ympäri maailmaa puhutaan englantia kunkin  maan omalla aksentilla, ei virheitä kytätä. Kuitenkin tullaan ymmärretyksi. 

Täällä on varsinkin vanhempi sukupolvi tullut koulussa opetetuksi niin, että kielioppi on ihan liian suuressa roolissa ja itse puhuminen taas näytellyt ihan onnetonta roolia. Vaihto-oppilaana olleet sanoneet, että he olleet kieliopissa heittämällä parempia kuin ne paikalliset oppilaat...

Siksi meillä on Suomessa todella hyvin englannin kieliopin osaajia, mutta virheiden pelossa ei osata tai uskalleta puhua, kun sitä ei ole opetettu eikä ole tarvinnut juuri käyttää 😏

Toki sitä puhumista tosiaan olisi voitu opettaa enemmänkin, mutta on kyllä tosi kummallista väittää, että kielioppi olisi ollut liian suuressa roolissa. Sehän on loistava asia, että ollaan hyviä kieliopissa. 

On, mutta ei puhumaan oppimisen kustannuksella. Onhan se nyt outoa, että Suomen peruskoulun käynyt osaa kieliopin paremmin kuin amerikkalainen koululainen, mutta ei osaa tai uskalla käyttää kieltä puhumiseen!

Harjoittele chat gpt:n kanssa`?

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi. Osaan kyllä jopa puhua englantia MUTTA sanavarasto ja kieli on vanhahtavaa. Sellaista modernimpaa arkienglantia en osaa sujuvasti. 

Nyt on kyllä keksimällä keksitty ongelma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi. Osaan kyllä jopa puhua englantia MUTTA sanavarasto ja kieli on vanhahtavaa. Sellaista modernimpaa arkienglantia en osaa sujuvasti. 

Nyt on kyllä keksimällä keksitty ongelma. 

Minäkään en ymmärtänyt tätä kommenttia. Saisiko esimerkkejä ongelmasta? Mistä ihmeestä olet oppinut vanhahtavaa kieltä? Kieli ei muutu niin paljon ihmisen elinaikana, jos tarkoitat, että kieli olisi muka muuttunut paljon omilta kouluajoiltasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjetöntä, ja taitaa olla vain suomalaisten ominaisuus.  Ärsyttää tuollainen. Maassamme saa hyvää opetusta, sehän menee hukkaan jos taitoja ei hyödynnä. Mikä mättää?  Ympäri maailmaa puhutaan englantia kunkin  maan omalla aksentilla, ei virheitä kytätä. Kuitenkin tullaan ymmärretyksi. 

Täällä on varsinkin vanhempi sukupolvi tullut koulussa opetetuksi niin, että kielioppi on ihan liian suuressa roolissa ja itse puhuminen taas näytellyt ihan onnetonta roolia. Vaihto-oppilaana olleet sanoneet, että he olleet kieliopissa heittämällä parempia kuin ne paikalliset oppilaat...

Siksi meillä on Suomessa todella hyvin englannin kieliopin osaajia, mutta virheiden pelossa ei osata tai uskalleta puhua, kun sitä ei ole opetettu eikä ole tarvinnut juuri käyttää 😏

Toki sitä puhumista tosiaan olisi voitu opettaa enemmänkin, mutta on kyllä tosi kummallista väittää, että kielioppi olisi ollut liian suuressa roolissa. Sehän on loistava asia, että ollaan hyviä kieliopissa. 

On, mutta ei puhumaan oppimisen kustannuksella. Onhan se nyt outoa, että Suomen peruskoulun käynyt osaa kieliopin paremmin kuin amerikkalainen koululainen, mutta ei osaa tai uskalla käyttää kieltä puhumiseen!

Ehkä sinun kannattaisi kysyä, miksi Amerikassa ei osata opettaa kielioppia eikä haukkua sitä, että Suomessa osataan. 

NYT VÄHÄN RYHTIÄ

Puhut niillä taidoilla mitä sulla on, ja sillä siisti. Olen sua paljon vanhempi, ja en osaa kuin hyvin vähän. Laskettelen menemään kaikki mitä osaan, ja katon mitä tapahtuu. 

Työelämä on eri juttu, se on selvää. Puhun siis lähinnä ulkomailla ollessa ja vast. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjetöntä, ja taitaa olla vain suomalaisten ominaisuus.  Ärsyttää tuollainen. Maassamme saa hyvää opetusta, sehän menee hukkaan jos taitoja ei hyödynnä. Mikä mättää?  Ympäri maailmaa puhutaan englantia kunkin  maan omalla aksentilla, ei virheitä kytätä. Kuitenkin tullaan ymmärretyksi. 

Täällä on varsinkin vanhempi sukupolvi tullut koulussa opetetuksi niin, että kielioppi on ihan liian suuressa roolissa ja itse puhuminen taas näytellyt ihan onnetonta roolia. Vaihto-oppilaana olleet sanoneet, että he olleet kieliopissa heittämällä parempia kuin ne paikalliset oppilaat...

Siksi meillä on Suomessa todella hyvin englannin kieliopin osaajia, mutta virheiden pelossa ei osata tai uskalleta puhua, kun sitä ei ole opetettu eikä ole tarvinnut juuri käyttää 😏

Toki sitä puhumista tosiaan olisi voitu opettaa enemmänkin, mutta on kyllä tosi kummallista väittää, että kielioppi olisi ollut liian suuressa roolissa. Sehän on loistava asia, että ollaan hyviä kieliopissa. 

On, mutta ei puhumaan oppimisen kustannuksella. Onhan se nyt outoa, että Suomen peruskoulun käynyt osaa kieliopin paremmin kuin amerikkalainen koululainen, mutta ei osaa tai uskalla käyttää kieltä puhumiseen!

Ei siinä kyllä ole mitään outoa, että suomalaisen peruskoulun käynyt osaa kieliopin paremmin, kun kielen natiivipuhuja. Sehän on väistämättä niin, koska vieraan kielen kielioppi on pakko opetella, siinä missä natiivipuhuja osaa puhua omaa kieltään, vaikkei olisi ikinä opiskellut sen kielioppia lainkaan. 

Puhumaan ei voi kunnolla oppia muuten kuin käytännössä puhumalla, kun taas kielioppi voidaan opettaa sujuvasti koulussa. 

Sama täällä. Osaan lukea, kirjoittaa ja kuunnella englantia hyvin, mutta en käytännössä puhu sanaakaan. 

Mieheni puolestaan on noissa kaikissa varmasti minua huonompi, mutta hän uskaltaa puhua. Hän puhuu ulkomaalaisten työkavereidensa kanssa englantia lähes päivittäin, eikä välitä miltä kuulostaa. Eivätkä välitä ne työkaveritkaan. Kunhan ymmärretyksi tulee.

Riippuu miten vaativa ala, mutta sanoisin että ainakin puoli vuotta vaatii. Itselläni on ollut englannin puhumisen suhteen pitkä ja kivikkoinen polku, apuna keskustelusovellukset ja äänikirjat. Jossain vaiheessa otin myös yksityisopetusta natiivipuhujalta (etänä). Äänikirjoilla voi parantaa ääntämystä ja puheen rytmiä melko passiivisesti, muiden askareiden lomassa. AI-keskustelusovelluksista Loora on ollut ihan perushyvä, en ole toistaiseksi löytänyt parempaa.

Jännitän sosiaalisia tilanteita myös suomeksi, ja iso ongelma tositilanteissa onkin jäätyminen (ja samalla tason taantuminen). Itse satsaan vain ääntämiseen ja puheen tuottamiseen, sujuvaan kirjoittamiseen on nykyään hyvät keinot. Eli mihinkään sanastoon keskittyvää pelailuun Duolingon tapaan ei kannata hukata aikaa, jos peruspalikat ovat muuten kunnossa.

Itse pelailin tietokoneella paljon pelejä netissä 15 vuoden ajan, minkä aikana tapasin monen monta ihmistä ympäri maailmaa ja yhteisenä kielenä oli aina Englanti. Tein tätä vuosia ja tästä syystä Englantini on todella sujuva, vaikka pieni ralliaksentti saattaa aina välillä kuulua. Parhaiten sitä oppii puhumaan sujuvaa Englantia kun puhuu natiivin kanssa, ja pian huomaat että alat itsekin kuulostamaan Englantilaiselta tai Amerikkalaiselta. En tiedä, millä tavalla tämän saisi sovellettua omaan elämääsi jos et itse harrasta pelien pelaamista. Nykyäänhän on ChatGPT, voikohan sille puhua Englanniksi ja se vastaa? Netissä on myös kielikursseja ja niitä voi käydä myös niin että toisessa päässä on oikea ihminen joka opettaa webkameran ja mikin avulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjetöntä, ja taitaa olla vain suomalaisten ominaisuus.  Ärsyttää tuollainen. Maassamme saa hyvää opetusta, sehän menee hukkaan jos taitoja ei hyödynnä. Mikä mättää?  Ympäri maailmaa puhutaan englantia kunkin  maan omalla aksentilla, ei virheitä kytätä. Kuitenkin tullaan ymmärretyksi. 

Täällä on varsinkin vanhempi sukupolvi tullut koulussa opetetuksi niin, että kielioppi on ihan liian suuressa roolissa ja itse puhuminen taas näytellyt ihan onnetonta roolia. Vaihto-oppilaana olleet sanoneet, että he olleet kieliopissa heittämällä parempia kuin ne paikalliset oppilaat...

Siksi meillä on Suomessa todella hyvin englannin kieliopin osaajia, mutta virheiden pelossa ei osata tai uskalleta puhua, kun sitä ei ole opetettu eikä ole tarvinnut juuri käyttää 😏

Toki sitä puhumista tosiaan olisi voitu opettaa enemmänkin, mutta on kyllä tosi kummallista väittää, että kielioppi olisi ollut liian suuressa roolissa. Sehän on loistava asia, että ollaan hyviä kieliopissa. 

On, mutta ei puhumaan oppimisen kustannuksella. Onhan se nyt outoa, että Suomen peruskoulun käynyt osaa kieliopin paremmin kuin amerikkalainen koululainen, mutta ei osaa tai uskalla käyttää kieltä puhumiseen!

Ehkä sinun kannattaisi kysyä, miksi Amerikassa ei osata opettaa kielioppia eikä haukkua sitä, että Suomessa osataan. 

Arvostelun sitä, miksi Suomessa on painotettu aikoinaan enemmän sitä kieliopin pänttäystä kuin itse puhumista. Kyllähän arjen sujumista kannalta on paljon tärkeämpää osata puhua englantia kuin osata sen kielioppisääntöjä.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu miten vaativa ala, mutta sanoisin että ainakin puoli vuotta vaatii. Itselläni on ollut englannin puhumisen suhteen pitkä ja kivikkoinen polku, apuna keskustelusovellukset ja äänikirjat. Jossain vaiheessa otin myös yksityisopetusta natiivipuhujalta (etänä). Äänikirjoilla voi parantaa ääntämystä ja puheen rytmiä melko passiivisesti, muiden askareiden lomassa. AI-keskustelusovelluksista Loora on ollut ihan perushyvä, en ole toistaiseksi löytänyt parempaa.

Jännitän sosiaalisia tilanteita myös suomeksi, ja iso ongelma tositilanteissa onkin jäätyminen (ja samalla tason taantuminen). Itse satsaan vain ääntämiseen ja puheen tuottamiseen, sujuvaan kirjoittamiseen on nykyään hyvät keinot. Eli mihinkään sanastoon keskittyvää pelailuun Duolingon tapaan ei kannata hukata aikaa, jos peruspalikat ovat muuten kunnossa.

Tähän vielä lisäyksenä, että ehdin menneinä vuosina testata myös kansalaisopistojen keskusteluryhmät. Niissä ongelmana oli osallistujien tason vaihtelu, eli osa oppilaista oli vain seurannut vuosia saman ryhmän mukana juurikaan edistymättä. Taso ei ollut lainkaan sitä, mitä se kurssikuvauksen mukaan olisi pitänyt olla.

Preply on tehokas, mutta koin itse nuo keskusteluhetket oman tutorin/opettajan kanssa lopulta aika stressaavina. Toisaalta se on juuri sitä samaa painetta, mikä liittyy työelämän keskustelurilanteisiin. Sanelin itse täysin tuntien sisällön (sanoin vaikka haluavani harjoitella tekeillä olevaa esitelmää tai valmistautua sukutapaamiseen, jossa puhutaan myös englantia).

Tuolla on hyvin vaihtelevaa hinnoittelua, joten ei tule välttämättä edes kovin kalliiksi. Samaan tutoriin pitää kuitenkin kokeilukerran jälkeen sitoutua joksikin aikaa, joten kannattaa valita huolella.