Lue keskustelun säännöt.
Hesarin juttu antaa liian ruusuisen kuvan Downin syndroomasta
25.04.2026 |
Hs:
Kotiuduttuaan vauvan kanssa sairaalasta Pajari-Lipsanen alkoi etsiä tietoa 21-trisomiasta.
Selvisi, että moni down-henkilö elää täysipainoista elämää: harrastaa, opiskelee ja luo sosiaalisia suhteita. He voivat oppia samoja asioita kuin muut ikäisensä, vain hitaammin. Aikuisena osa pystyy käymään töissä.
Terveyskirjasto:
Oireyhtymään kuuluu tyypillisesti keskivaikea kehitysvammaisuus, jossa päättelytaidot vastaavat aikuisiällä noin 7–9-vuotiaan lapsen taitotasoa. Kehitysvammaisuuden aste voi kuitenkin vaihdella lievästä kehitysvammaisuudesta syvään kehitysvammaisuuteen. Henkilöt, joilla on Downin oireyhtymä ovat usein ulospäinsuuntautuneita ja hyvässä vuorovaikutuksessa toimivia, mutta noin 10 %:lla voidaan todeta autistisia piirteitä. Masennuson tavallisempaa kuin muilla kehitysvammaisilla. Persoonallisuudessa saattaa korostua omaehtoisuus.
Opiskeluiden jälkeen harkitaan usein työ- tai päivätoimintaa, joskus tuettua työtä. Lapsuuden kotoa poismuuton myötä haetaan useimmiten palveluasumista.
Kommentit (314)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vaikea kuvitella, että hyvin yhteiskunnassa pärjäävä ihminen näkisi down-lapset vihollisinaan. Tämä ketju kertoo siitä, että pahoinvointia on paljon ja moni näkee kilpailevansa yhteiskunnan resursseista down-lasten kanssa.
Kuitenkin valtaosa downeista on terveitä ja pärjää enimmäkseen vanhempiensa hoivalla. Ei se rakkaus ja hoiva ja resurssit teihin kohdistuisi, vaikka nuo lapset abortoitaisiin.Voi sinua kukkahattua, kun sairaudet ovat poikkeuksettä downien elämää. Sydänviat, diabetes ja leukemia kuuluu syndroomaan. Eliniän ennuste 55-60 vuotta.
Mikäs siinä sitten. Kuolevat sitten varmaan yhtä aikaa vanhempiensa kanssa, joten sulle ei niistä aiheudu minkäänlaista taakkaa
Olisiko susta kiva tietää kuolla noinkin nuorena?
Olisko susta kiva oppia suomea?
Ruotsi on äidinkieleni. Onko sinusta asiallista pilkata "kirjoitusvammaista"? Häpeä.
Eikö elämäsi ole tuskallista, kun et osaa kirjoittaa?
Tämä siis hyväntahtoisesti, itse tiedän lievästi kehitysvammaisen, joka kirjoittaa erinomaista suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vaikea kuvitella, että hyvin yhteiskunnassa pärjäävä ihminen näkisi down-lapset vihollisinaan. Tämä ketju kertoo siitä, että pahoinvointia on paljon ja moni näkee kilpailevansa yhteiskunnan resursseista down-lasten kanssa.
Kuitenkin valtaosa downeista on terveitä ja pärjää enimmäkseen vanhempiensa hoivalla. Ei se rakkaus ja hoiva ja resurssit teihin kohdistuisi, vaikka nuo lapset abortoitaisiin.Voi sinua kukkahattua, kun sairaudet ovat poikkeuksettä downien elämää. Sydänviat, diabetes ja leukemia kuuluu syndroomaan. Eliniän ennuste 55-60 vuotta.
Mikäs siinä sitten. Kuolevat sitten varmaan yhtä aikaa vanhempiensa kanssa, joten sulle ei niistä aiheudu minkäänlaista taakkaa
Olisiko susta kiva tietää kuolla noinkin nuorena?
Mitäs, kun täällä just mainostettiin jo eutanasiaakin. Lisäksi joka toisessa kommentissa kerrotaan vielä, etteivät nuo ymmärrä mistään mitään
Jätetäänkö syöpää sairastaville kertomatta, että kuolo voi kohta korjata. Mitä ihmettä haluat oikein kertoa?
Et osaa varmaan itsekään päättää
Ennen vanhaan kuolivat jo 30-40 vuotiaina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ajattelisin sillä tavalla, että jos jonkun kohdalla olen valmis hyväksymään epätäydellisyyttä, niin omatekoinen lapsi on sellainen henkilö.
Minä kysyisin itseltäni, onko minulla oikeus tuoda maailmaan ihminen, jolla on heikentynyt mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään? Jos lapsi ei kykene koskaan itsenäistymään, ja itse kuitenkin jossain vaiheessa heikkenen ja kuolen, miten hänen käy? Monia kehitysvammaisia naisia käytetään julmasti seksuaalisesti hyväksi. Entä millaista olisi elää tiedostaen, että valtaosa ihmisistä ympärillä kykenee enempään ja toimii vapaammin ja paremmilla resursseilla?
Isoja kysymyksiä, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta.Ei, yhtä oikeaa vastausta ei ole. Mutta ihan tämän palstan argumentteja lukiessani minulle tulee varsin selväksi, kummalla puolella tässä asiassa haluan olla, sekä filosofisesti että eettisesti.
Down-lapsen äitiä minusta ei enää tässä elämässä tule, mutta jos olen tulevaisuudessa sellaisen mummo, kannan osavastuun mielelläni.
Siis koska jotkut trollaavat täällä julmasti ja puhuvat rumasti kehitysvammaisista, heitä tulee synnyttää maailmaan kokemaan kärsimyksentäyteinen aikuisikä enempiä pohtimatta tai punnitsematta asiaa?
En ole kanssasi samaa mieltä. Enkä kuitenkaan edelleenkään ajattele, että asian voisi nähdä vain yhdellä tavalla.Päinvastoin, tässähän juuri pohdiskellaan ja punnitaan. Ylsi näkökulma on, että kehitysvammaisen elämä näyttäytyy varsin arvokkaana näiden trollien elämään nähden. Miten sinä perustelet tuon kärsimyksen täyteisyyden, siis muuten kuin omilla ennakkoluuloillasi? Eikö trollinkin elämä ole kärsimyksen täyteistä, ja eikö hän jaa pahaa mieltä huomattavan laajalle?
Ei ole ennakkoluulo vaan fakta, että kromosomipoikkeaman mukana tulee enemmän tai vähemmän tuskallisia fyysisiä poikkeustiloja ja oireita. Miksi ihmeessä tästä ei saisi puhua?
Kerro nyt jokin näistä tuskallisista tiloista, jotka väistämättä liittyvät downiin. Kiinnostaa.
Tässähän nämä yleisimmät:
Downin oireyhtymään liittyy kohonnut riski useisiin liitännäissairauksiin. Synnynnäinen sydänvika todetaan noin 40–50 %:lla vaatien korjausleikkauksen usein jo varhaislapsuudessa. Lisäksi lapsilla, joilla on Downin oireyhtymä, on suurentunut riski esimerkiksi näön ongelmiin, alentuneeseen kuuloon, ylipainoon, kilpirauhasen vajaatoimintaan, ruoansulatuskanavan ongelmiin ja immunologisen järjestelmän toiminnan häiriöihin. Epilepsian esiintyvyys kasvaa iän myötä. Varhain alkava muistisairaus (Alzheimerin tauti) on myös tavallinen.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00115
Ja tämän päälle kehitysvamma, joka vie kyvyn itsenäiseen elämään. Onko kivaa?
Niin? Kerrotko vielä miten juuri sinä siitä kärsit?
Kaikki nuo sairaudet ovat hyvin tavanomaisia ihan ei kehitysvammaisillakin ihmisillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi käsittää miksi joku ei abortoi jos down-varoitussireeni soi seulonnoissa.
Niin olisi hyvä, jos olisi lista minkälaisia ihmisiä tässä maailmassa saa olla. Vai?
Enemmän minua kiinnostaisi se, kenelle se päätösvalta annettaisiin. Se on jo nähty historiassa mitä seuraa, kun yksi ihminen alkaa toteuttaa omia näkemyksiään siitä, kuka saa elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vaikea kuvitella, että hyvin yhteiskunnassa pärjäävä ihminen näkisi down-lapset vihollisinaan. Tämä ketju kertoo siitä, että pahoinvointia on paljon ja moni näkee kilpailevansa yhteiskunnan resursseista down-lasten kanssa.
Kuitenkin valtaosa downeista on terveitä ja pärjää enimmäkseen vanhempiensa hoivalla. Ei se rakkaus ja hoiva ja resurssit teihin kohdistuisi, vaikka nuo lapset abortoitaisiin.Voi sinua kukkahattua, kun sairaudet ovat poikkeuksettä downien elämää. Sydänviat, diabetes ja leukemia kuuluu syndroomaan. Eliniän ennuste 55-60 vuotta.
Mikäs siinä sitten. Kuolevat sitten varmaan yhtä aikaa vanhempiensa kanssa, joten sulle ei niistä aiheudu minkäänlaista taakkaa
Olisiko susta kiva tietää kuolla noinkin nuorena?
Olisko susta kiva oppia suomea?
Ruotsi on äidinkieleni. Onko sinusta asiallista pilkata "kirjoitusvammaista"? Häpeä.
Eikö elämäsi ole tuskallista, kun et osaa kirjoittaa?
Tämä siis hyväntahtoisesti, itse tiedän lievästi kehitysvammaisen, joka kirjoittaa erinomaista suomea.
Tarkoitatko itseäsi? Kuinka hyvin osaat toista Suomen virallista kieltä puhua/kirjoittaa?🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka moni teistä on kokenut oi-keas-ti pitkäjaksoisesti Downin kanssa elämää, joka täällä komppaa tätä ihanuutta erityslapsen tietoiseen synnyttämiseen?
Vierailija kirjoitti:
Parikymppinen isokokoinen down saattaa olla varsin vaikea käsiteltävä laitoksessa, mikäli sattuu olemaan huonompi päivä.
Parikymppinen tai vanhempi tai jopa 11- vuotias isokokoinen tai pienikokoinen ns.normaali tyyppi saattaa olla varsin vaikea käsiteltävä. Saattaa tappaa tai pahoinpidellä jonkun huumehöyryissä tai kännissä tai ihan muuten vaan.
Ei kannata yleistää. Suurin osa down-syndroomaisista ei ole väkivaltaisia kuten ei suurin osa ns.normaaleistakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ajattelisin sillä tavalla, että jos jonkun kohdalla olen valmis hyväksymään epätäydellisyyttä, niin omatekoinen lapsi on sellainen henkilö.
Minä kysyisin itseltäni, onko minulla oikeus tuoda maailmaan ihminen, jolla on heikentynyt mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään? Jos lapsi ei kykene koskaan itsenäistymään, ja itse kuitenkin jossain vaiheessa heikkenen ja kuolen, miten hänen käy? Monia kehitysvammaisia naisia käytetään julmasti seksuaalisesti hyväksi. Entä millaista olisi elää tiedostaen, että valtaosa ihmisistä ympärillä kykenee enempään ja toimii vapaammin ja paremmilla resursseilla?
Isoja kysymyksiä, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta.Ei, yhtä oikeaa vastausta ei ole. Mutta ihan tämän palstan argumentteja lukiessani minulle tulee varsin selväksi, kummalla puolella tässä asiassa haluan olla, sekä filosofisesti että eettisesti.
Down-lapsen äitiä minusta ei enää tässä elämässä tule, mutta jos olen tulevaisuudessa sellaisen mummo, kannan osavastuun mielelläni.
Siis koska jotkut trollaavat täällä julmasti ja puhuvat rumasti kehitysvammaisista, heitä tulee synnyttää maailmaan kokemaan kärsimyksentäyteinen aikuisikä enempiä pohtimatta tai punnitsematta asiaa?
En ole kanssasi samaa mieltä. Enkä kuitenkaan edelleenkään ajattele, että asian voisi nähdä vain yhdellä tavalla.Päinvastoin, tässähän juuri pohdiskellaan ja punnitaan. Ylsi näkökulma on, että kehitysvammaisen elämä näyttäytyy varsin arvokkaana näiden trollien elämään nähden. Miten sinä perustelet tuon kärsimyksen täyteisyyden, siis muuten kuin omilla ennakkoluuloillasi? Eikö trollinkin elämä ole kärsimyksen täyteistä, ja eikö hän jaa pahaa mieltä huomattavan laajalle?
Ei ole ennakkoluulo vaan fakta, että kromosomipoikkeaman mukana tulee enemmän tai vähemmän tuskallisia fyysisiä poikkeustiloja ja oireita. Miksi ihmeessä tästä ei saisi puhua?
Kerro nyt jokin näistä tuskallisista tiloista, jotka väistämättä liittyvät downiin. Kiinnostaa.
Tässähän nämä yleisimmät:
Downin oireyhtymään liittyy kohonnut riski useisiin liitännäissairauksiin. Synnynnäinen sydänvika todetaan noin 40–50 %:lla vaatien korjausleikkauksen usein jo varhaislapsuudessa. Lisäksi lapsilla, joilla on Downin oireyhtymä, on suurentunut riski esimerkiksi näön ongelmiin, alentuneeseen kuuloon, ylipainoon, kilpirauhasen vajaatoimintaan, ruoansulatuskanavan ongelmiin ja immunologisen järjestelmän toiminnan häiriöihin. Epilepsian esiintyvyys kasvaa iän myötä. Varhain alkava muistisairaus (Alzheimerin tauti) on myös tavallinen.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00115
Ja tämän päälle kehitysvamma, joka vie kyvyn itsenäiseen elämään. Onko kivaa?
Ihan sivusta totean, että sydänviat yleensä todetaan ennen syntymää, joten yllätys-downit sijoittuvat todennäköisesti siihen sydämeltään terveeseen enemmistöön downeista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vaikea kuvitella, että hyvin yhteiskunnassa pärjäävä ihminen näkisi down-lapset vihollisinaan. Tämä ketju kertoo siitä, että pahoinvointia on paljon ja moni näkee kilpailevansa yhteiskunnan resursseista down-lasten kanssa.
Kuitenkin valtaosa downeista on terveitä ja pärjää enimmäkseen vanhempiensa hoivalla. Ei se rakkaus ja hoiva ja resurssit teihin kohdistuisi, vaikka nuo lapset abortoitaisiin.Voi sinua kukkahattua, kun sairaudet ovat poikkeuksettä downien elämää. Sydänviat, diabetes ja leukemia kuuluu syndroomaan. Eliniän ennuste 55-60 vuotta.
Mikäs siinä sitten. Kuolevat sitten varmaan yhtä aikaa vanhempiensa kanssa, joten sulle ei niistä aiheudu minkäänlaista taakkaa
Olisiko susta kiva tietää kuolla noinkin nuorena?
Mitäs, kun täällä just mainostettiin jo eutanasiaakin. Lisäksi joka toisessa kommentissa kerrotaan vielä, etteivät nuo ymmärrä mistään mitään
Jätetäänkö syöpää sairastaville kertomatta, että kuolo voi kohta korjata. Mitä ihmettä haluat oikein kertoa?
Et osaa varmaan itsekään päättää
Ennen vanhaan kuolivat jo 30-40 vuotiaina.
Ennen vanhaan lapsia kuoli ihan yleisesti jo alle vuoden ikäisinä, myös äitien kuolema synnytyksen yhteydessä oli todella tavanomaista. Tavallisiin haavoihinkin kuoli, kun niitä ei osattu pitää puhtaana
Miten tämä liittyi keskusteluun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi käsittää miksi joku ei abortoi jos down-varoitussireeni soi seulonnoissa.
Niin olisi hyvä, jos olisi lista minkälaisia ihmisiä tässä maailmassa saa olla. Vai?
Enemmän minua kiinnostaisi se, kenelle se päätösvalta annettaisiin. Se on jo nähty historiassa mitä seuraa, kun yksi ihminen alkaa toteuttaa omia näkemyksiään siitä, kuka saa elää.
Kysy niiltä yli kahdeksalta tuhannelta naiselta jotka viime vuonna hankkivat abortin. Aborttiluvut ovat laskeneet 1970-luvun hurjista luvuista jolloin koko vuosikymmen aikana jäi syntymättä yli 100 000 ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vaikea kuvitella, että hyvin yhteiskunnassa pärjäävä ihminen näkisi down-lapset vihollisinaan. Tämä ketju kertoo siitä, että pahoinvointia on paljon ja moni näkee kilpailevansa yhteiskunnan resursseista down-lasten kanssa.
Kuitenkin valtaosa downeista on terveitä ja pärjää enimmäkseen vanhempiensa hoivalla. Ei se rakkaus ja hoiva ja resurssit teihin kohdistuisi, vaikka nuo lapset abortoitaisiin.Voi sinua kukkahattua, kun sairaudet ovat poikkeuksettä downien elämää. Sydänviat, diabetes ja leukemia kuuluu syndroomaan. Eliniän ennuste 55-60 vuotta.
Mikäs siinä sitten. Kuolevat sitten varmaan yhtä aikaa vanhempiensa kanssa, joten sulle ei niistä aiheudu minkäänlaista taakkaa
Olisiko susta kiva tietää kuolla noinkin nuorena?
Olisko susta kiva oppia suomea?
Ruotsi on äidinkieleni. Onko sinusta asiallista pilkata "kirjoitusvammaista"? Häpeä.
Eikö elämäsi ole tuskallista, kun et osaa kirjoittaa?
Tämä siis hyväntahtoisesti, itse tiedän lievästi kehitysvammaisen, joka kirjoittaa erinomaista suomea.
Tarkoitatko itseäsi? Kuinka hyvin osaat toista Suomen virallista kieltä puhua/kirjoittaa?🤣
Täällä keskustellaan suomeksi. Ymmärrä nyt, asenteet kovenevat, myös kirjoitustaidottomia kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vaikea kuvitella, että hyvin yhteiskunnassa pärjäävä ihminen näkisi down-lapset vihollisinaan. Tämä ketju kertoo siitä, että pahoinvointia on paljon ja moni näkee kilpailevansa yhteiskunnan resursseista down-lasten kanssa.
Kuitenkin valtaosa downeista on terveitä ja pärjää enimmäkseen vanhempiensa hoivalla. Ei se rakkaus ja hoiva ja resurssit teihin kohdistuisi, vaikka nuo lapset abortoitaisiin.Aika lyhytjänteistä ajattelua. Entä kun vanhemmista aika jättää? Vanhemmat jättävät downin sisarustensa tai yhteiskunnan armon varaan. Ja kumpikaan näistä ei ole mikään itsestäänselvyys tässä maaimassa.
Saavat vanhempiensa perinnön ja kustantavat hoitonsa sillä loppuelämänsä ajan
Minkä perinnön? Aika monen, ellei jokaisen, down-lapsen vanhemmista vähintään toinen joutuu jäämään omaishoitajaksi, eikä nyky-yhteiskunnassa yhden vanhemman tuloilla mitään sellaisia omaisuuksia kartutella, että niillä kukaan eläisi, saati hoidattaisi. Tiedän elävästä elämästäkin yhden nelikymppisen down-miehen, jonka isä on kuollut ja jättänyt jaettavaksi peräti 70-luvun talon jossain peräkylillä. Omaishoitaja-äitinsä on seitsemänkymppinen ja kituuttaa loppuelämänsä minimieläkkeellä, kun ei koskaan voinut tehdä kuin korkeintaan minimipalkkaisia osa-aikatöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vaikea kuvitella, että hyvin yhteiskunnassa pärjäävä ihminen näkisi down-lapset vihollisinaan. Tämä ketju kertoo siitä, että pahoinvointia on paljon ja moni näkee kilpailevansa yhteiskunnan resursseista down-lasten kanssa.
Kuitenkin valtaosa downeista on terveitä ja pärjää enimmäkseen vanhempiensa hoivalla. Ei se rakkaus ja hoiva ja resurssit teihin kohdistuisi, vaikka nuo lapset abortoitaisiin.Aika lyhytjänteistä ajattelua. Entä kun vanhemmista aika jättää? Vanhemmat jättävät downin sisarustensa tai yhteiskunnan armon varaan. Ja kumpikaan näistä ei ole mikään itsestäänselvyys tässä maaimassa.
Saavat vanhempiensa perinnön ja kustantavat hoitonsa sillä loppuelämänsä ajan
Edes ymmärrä mikä on perintö. Kuka lie edunvalvojana.
Miksi heidän pitäisikään ymmärtää? Perinnöllä elävät loppuelämänsä ja kustantavat hoitonsa.
Jos itselläni olisi down lapsi, niin varmaan keräisin hänelle vielä ylimääräistä puskuria. Ei tarvitse lapsen koskaan murehtia mistään
Nuo kuolee jo ennen eläkeikää, siinhän nauttivat perinnöistään😂
Niistä ei siis aiheudu sulle mitään taakkaa, joten voit lakata parkumasta siitä, että joku ei lastaan abortoi downin syndrooman tähden
Olen eri, ja abortti on jokaisen oma päätös.
Mutta suurimman osan Downin oireyhtymän aiheuttamista lisäkustannuksista maksamme me veronmaksajat yhdessä, kuten niin monen muunkin asian.
Terveydenhuolto on vedetty valtavan tiukalle, ja surullinen tilanne on se, että jokaine euro yhteen kohteeseen on pois toisesta. Siksi keskustelu on välttämätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vaikea kuvitella, että hyvin yhteiskunnassa pärjäävä ihminen näkisi down-lapset vihollisinaan. Tämä ketju kertoo siitä, että pahoinvointia on paljon ja moni näkee kilpailevansa yhteiskunnan resursseista down-lasten kanssa.
Kuitenkin valtaosa downeista on terveitä ja pärjää enimmäkseen vanhempiensa hoivalla. Ei se rakkaus ja hoiva ja resurssit teihin kohdistuisi, vaikka nuo lapset abortoitaisiin.Voi sinua kukkahattua, kun sairaudet ovat poikkeuksettä downien elämää. Sydänviat, diabetes ja leukemia kuuluu syndroomaan. Eliniän ennuste 55-60 vuotta.
Mikäs siinä sitten. Kuolevat sitten varmaan yhtä aikaa vanhempiensa kanssa, joten sulle ei niistä aiheudu minkäänlaista taakkaa
Olisiko susta kiva tietää kuolla noinkin nuorena?
Olisko susta kiva oppia suomea?
Ruotsi on äidinkieleni. Onko sinusta asiallista pilkata "kirjoitusvammaista"? Häpeä.
Eikö elämäsi ole tuskallista, kun et osaa kirjoittaa?
Tämä siis hyväntahtoisesti, itse tiedän lievästi kehitysvammaisen, joka kirjoittaa erinomaista suomea.
Tarkoitatko itseäsi? Kuinka hyvin osaat toista Suomen virallista kieltä puhua/kirjoittaa?🤣
Täällä keskustellaan suomeksi. Ymmärrä nyt, asenteet kovenevat, myös kirjoitustaidottomia kohtaan.
Menikö jauhot suuhun suomi-juntti?
En ymmärrä tätä keskustelua ja sen tarvetta. Jotkit ovat omasta mielestään täydelllisiä ja arvokkaita--ja tämä maailma on muka vain heitä varten. Todellisuudessa ovat vain itsekkäitä p-päitä joilla ei itsellään ole maailmaan mitään muuta annettavaa kuin heikompien/tukea tarvitsevien alaspainaminen.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni teistä on kokenut oi-keas-ti pitkäjaksoisesti Downin kanssa elämää, joka täällä komppaa tätä ihanuutta erityslapsen tietoiseen synnyttämiseen?
En onneksi ole joutunut kokemaan, riittää kun heitä on työkseen katsonut. Ja kyllä toisesta kaksosista epäiltiin jonkun niskapoimun takia että vuosi olla, olin valmis luopumaan jos olisi ollut
Kuka stana haluaa tollasen mölisijän?🤪
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka sanotte että kromosonipoikkeavat sikiöt pitäisi abortoida: jos itse joudutte onnettomuuteen tai saatte aivovaurion vaikkapa sydänkohtauksen myötä, vammaudutte ja menetätte vaikka kävelykyvyn, niin mitä teette? Harakiri vai sopeutuminen uuteen tilanteeseen?
Jos vanhempanne vastaavasti halvaantuvat tms. niin autatteko heitä vai työnnättekö jyrkänteeltä alas?
Jos jonakin päivänä halvaannun tai saan vaikean aivovamman, niin todellakin toivon, että eutanasia on vihdoin tehty lailliseksi!
Niin minäkin, mutta kenenkään muun puolesta en sitä päätöstä voisi tehdä.
Niistä ei siis aiheudu sulle mitään taakkaa, joten voit lakata parkumasta siitä, että joku ei lastaan abortoi downin syndrooman tähden