Kuinka kauan olette seurustelleet ennen seksielämän alkamista?
Nii, siinähän se kyssäri tulikin. Sitten mua suoraan sanottuna kiinnostaisi, kuinka niille on käyny, jotka on luvanneet odottaa papin aamenta. Meinaan itsekin aikoinani pyhäsi sellaisia puhelin, mutta helppohan se on puhua kun ei oo miestä. Miten itseään pystyy hillitsemään sitten kun se toinen on siinä vieressä? Kun kuitenkin haluaa olla haluttava ja että toinen haluais, muttei kuitenkaan saa tehdä mitään...
Kiinnostaa vaan tietää, kuinka nopean toiminnan ihmisiä yleensä tässä asiassa ollaan. Ja tuota sepustusta saa kommentoida omalta osalta tai muuten.
Kommentit (32)
Kyllä yks saksalainen kieltäytyi kunniasta olla eka. Oli jo miehellä kondomikin esillä, ja olisin halunnut olla sen kanssa, mutta kun kuuli, että on eka kerta, laittoi kortsun pois.
Enkä ollut rämenorsu todellakaan, enkä ole vieläkään :).
t: se entinen 20v. neitsyt
Eli ensin oltiin kaverit, sitten kiihkeä romanssi ja nyt jo jälkikasvuakin!
Eli oltiin 16 kun alettiin seurustella, nykyään onnellisesti naimisissa 8:tta vuotta ja kolmas lapsi tulossa. Siis seksi, se tunne, jännite, hyväilyt oli toki mukana alusta asti, mutta yhdyntä sitten puolisen vuotta ennen häitä. Molemmille eka. Mies oli armeijassa ja ikävä kova... Mulla on uskonnollinen vakaumus, ja on tosi hienoa että mieheni halusi sitä kunnioittaa. Viimeiseen asti: vaati että käyn itse sen kondomin ostamassa jotta olen sit kans varma halustani. Eihän se helppoa ollut. Yhdessä ollaan sit opittu, ja aina se vain ihmetyttää, kuinka koko ajan voi mennä parempaan suuntaan. Tietty aaltoliikettä on.
En oo kuullutkaan! Eihän se miehesi sinun vakaumustasi ole kunnioittanut jos kerran ei ole malttanut hääyöhön asti odottaa.
Vaimoni oli mennyt kaikkien aiempien miesten kanssa heti sänkyyn, mutta minun kanssani ei.
Nuorempana se häiritsi minua ajoittain, joskus jopa kysyin että mikäs minussa oli vikana kun ei heti sänkyyn pyytänyt... Mutta nyt vanhempana tuolla ei ole merkitystä.
1. poikaystävän kanssa seurustelin n. 8 kk ennenkuin menetin hänelle neitsyyteni (seurustelttin 4 v),
2. poikaystävän kanssa päädyttiin sänkyyn ekana yönä(seurusteltiin 2 v),
3.poikaystävän kanssa tapailimme parisen viikkoa ennen yhdyntää (seurusteltiin 2 v)
4.miehen kanssa seksiä heti ekana yönä (yhdessäoloa vajaa vuosi)
5.miehen kanssa seksiä heti ekana yönä (yhdessäoloa kolme vuotta ja yhteinenen tytär)
ja tämän hetkisen miehen kanssa tunnettiin muutama kuukausi ennenkuin päädyttiin sänkyyn (nyt seurusteltu vuosi)
ja sitä ennen oltiin sovittu kihla & hääpäivä... Mieheni onkin vanhanaikainen
Meille molemmille oli selvää, että odotetaan hääyöhön. Asiasta ei tarvinnut edes keskustella. Seurusteltiin siis 2 vuotta ennen kuin mentiin naimisiin. Häistä on nyt vajaa 10 vuotta ja edelleen ollaan onnellisesti naimisissa, jälkikasvuakin on. Kerran multa on kysytty, että onko teitä (avioliittoon odottavia) vielä olemassa. Juu, on meitä.
Eli kiusaus kävi liian suureksi. Onneksi armo onkin juuri meille epäonnistuneille. Koen, että kunnioitti kyllä. Sitäpaitsi, voihan olla että olisin kuitenkin naisellisesti ja verisesti loukkaantunut, jos hän olisi siinä kohtaa perääntynyt ;) Jos vakaumus olisi ollut myös hänen, olisimme varmaan toisiamme tukien selvinneet häihin asti. Tai sitten ei. Ja kaiken kukkuraksi, en nyt vetäisi synnin tekemisen rajaa juuri siihen yhdyntään, jos ruvetaan pilkkua viilaamaan. Mutta en sitten kyllä tiedä kuinka paljon aiemmaksi se pitäisi vetää.
Hääyönä aloitettiin seksihommat. Aiemmin seurustelin 1,5v ilman seksiä ja vielä ihan täysi-ikäisenä.
tunnettu oltiin ainakin 4-5vuotta, seurusteltu 6kk:tta, oltu kihloissa 2kk:tta.
Aviomieheni kanssa tais alle viikko mennä kun sänkyyn mentiin. Nyt kohta 7vuotta naimisissa, yhdessä yli 9 vuotta:))
Lapsia kolme ja neljäs vakavassa harkinnassa.