Eroan kun lapset lähtevät
Olen sen päättänyt. Kun lapset lähtevät kotoa niin jätän vaimoni kylmästi ja lähden mailmaa kiertämään. Aivan sama mitä maksaa ja mitä muut ajattelevat. Kakkua on vielä reilu 10 vuotta jäljellä.
Syy miksi tähän päädyin:
Viimeiset 5-vuotta on todistanut, että vaimoni ei siunaa minulle ajatuksen siementäkään. Hirvittävässä kännissä kelpaan hyvänäkin miehenä ja kehuu kovasti muille, mutta sekin kerran/kaksi vuoteen kun ei tuo alkohili
Harrastusvälineisiin en ole koskenut moneen vuoteen sillä jos lähden sovitusti aamulla klo5 kalaan ja tulen kotoin ennen puolta päivää niin olen kuin suurenkin rikoksen tehnyt. Metsästin ennen, vaan en enää. Kaksi tuntia kotoa poissa niin alka soittelu jostain jonninjoutavasta.
Kaverit... ne on säikytetty kiukuttelulla elämästäni pois.
Haave maailman kiertelystä ja samalla kalastella.... kuulemma paska haave kun hän ei kalasta.
Halusinko tämän talon... no en halunnut.
Halusinko jäädä tälle alalle millä olen. En.
Halusinko elämäni asioista käytännössä mitään muuta kuin lapseni. En.
Lapset ovat ainoa syy miksi olen tänne jäänyt. Jos eroan nyt niin 100% varmuudella kasvatus menee mönkään jos ei vaimon niin itseni tai jonkun muun toimesta. Nyt olenkin päättänyt, että kun lapset lähtee maailmalle niin lähden myös minäkin... tai otan lapset mukaan ja jätän vaimon kotiin xD Olen sysännyt omat haluni sivuun viimeiset 8 vuotta vain pitääkseni vaimon onnellisena. Mitä minä olen saanut häneltä jos lapsia ei lasketa. Pyykkien pesua, yksinäisyyttä ja lapset. Hyvää, mutta kuitenkin niin paljon pahaa, että ei ole järkeä viettää vanhuutta tuollaisen kanssa.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tosi miesmäinen "ratkaisu" ottaa vainmolta vielä 10 v kodinhoitopalveluita ja lastenkasvatusta, ettei vaan joudu vastuuseen yksin.
Minä en halua menettää arjen jakamista ja yhteisasumista lasteni kanssa niin kauan kun he ovat alaikäisiä, eli olen jäänyt lasteni takia. Vaimoni ei ole koskaan ollut mikään lapsen tasolle typistetty kotipiika vaan ihan aikuinen ihminen.
Niin. Ja jäämällä onnettomaan liittoon annat lapsillesi paskan parisuhteen mallin, minkä avulla he sitten valitsevat omansa. He olisivat ansainneet parempaa, mutta niinhän se nykyään menee, minä, minä.
Ota vaimo mukaan kalaan. Ja muualle.
Mitähän jos vain myöntäisit, että olet tehnyt väärän valinnan. 10 ylimääräistä vuotta väärän ihmisen kanssa on mielenterveydelle vaarallista. Eivät lapsetkaan tyhmiä ole ja roikkuminen selvästi inhoamasi naisen kanssa vääristää heidän käsitystään perhe-elämästä.
Kuulostaa vähän passiivisaggressiiviselta. Olet siis jo etukäteen päättänyt, että jätät vaimon kylmästi ja se suorastaan hymyilyttää. Ei kuulosta ihan terveeltä. Normaalisti ihmiset yrittävät sumplia, miten panostaa parisuhteeseen ja miten saada se toimivaksi ja hyväksi nyt, jos se ei sitää ole.
Mitä vaimosi saa sinulta parisuhteessa? Jos vaimo ei ajattele sinua, niin et kyllä sinäkään häntä. Ehkä kannattaisi hakea apua parisuhdetaitoihin. Ja ylipäätään muutenkin jos kaikki on niin huonosti.
Mitäpä jos alkaisit tehdä asian eteen sitten jotain? Hankit ne säikytetyt kaverit takaisin, menet sinne kalaan jne. Vai onko se vain helpompi syytellä muita siitä, että elämä ei mennytkään niin kuin omasta mielestä piti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tosi miesmäinen "ratkaisu" ottaa vainmolta vielä 10 v kodinhoitopalveluita ja lastenkasvatusta, ettei vaan joudu vastuuseen yksin.
Minä en halua menettää arjen jakamista ja yhteisasumista lasteni kanssa niin kauan kun he ovat alaikäisiä, eli olen jäänyt lasteni takia. Vaimoni ei ole koskaan ollut mikään lapsen tasolle typistetty kotipiika vaan ihan aikuinen ihminen.
Niin. Ja jäämällä onnettomaan liittoon annat lapsillesi paskan parisuhteen mallin, minkä avulla he sitten valitsevat omansa. He olisivat ansainneet parempaa, mutta niinhän se nykyään menee, minä, minä.
Näinhän se usein menee. Ap:n vanhempien suhdekin taisi olla kylmä käytännön suhde kunnes toinen jätti toisen lopulta kylmästi. Ja seuraava sukupolvi herkästi tiedostamattaan jatkaa samaa kaavaa. Ja taas seuraava ja seuraava.
Sää mihkään lähde, tyhjää uhoamista.
Lasten takia pitää erota heti. He haistavat kyllä huonon suhteenne ja riitanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et lähde jo nyt? En jääny odottelemaan, että lapset kasvaa aikuiseksi.
T. Jo reilu 30v eronnut nainen
Niin minäkin lähdin paskasta avioliitosta, kun ukko osoittautui huonoksi, vaikka oikeasti avioerossa ei voita kukaan.
Jos puoliso on väkivaltainen niin voitto on suuri ja kertautuu seuraaville sukupolville.
Ei apn kaltainen vässykkä lähde yhtään mihinkään. Kitisee ikuisesti vaimonsa uhrina.
Miehen tehtävä on kantaa taakkaa valittamatta. Palkinnoksi saa pimppiä.
Kuulostaa lapselliselta, suunnittelee jotain suurtakin näpäytystä kostoajatuksilla, että oikein hymyilyttää- sairas olet. Syytät vaimoasi koko elämäsi pilaamisesta, kuulostat katkeralta uhriutujalta.
Jos haluat asua välttämättä lastesi kanssa, menkää pariterapiaan ja siinä sivussa menet myös yksilöterapiaan työstämään tuota muita syyttelevää asennettasi.
Omalle ukolleni olen jo useamman vuoden yrittänyt keskustella, mutta hänen keskustelutaitonsa ovat umpi surkeat- kaikki on aina muiden syytä. Muut sitä ja muut tätä, hänessä ei ikinä ole mitään vikaa tai parannettavaa. Ja ennen kuin joku ehtii väittää muuta, niin olen meistä se rauhaa rakastava ja rakentavasti keskusteleva.
Olen jo ilmoittanut, että haluan erota. Lapset ovat alaikäisiä mutta mitäs sitten- toivon, että he eivät kopioi tätä parisuhdemallia.
Ja kyllä, puolisoni oli aivan eri ihminen ennen haluamiaan lapsia. Lasten synnyttyä miehestä kuoriutui yksi lapsi lisää- vauva-aika ja taapeeroaika meni kohtuullisesti, mutta kun lasten tarpeet kasvoivat iän myötä, mies ei enää osannutkaan vastata niihin.
Ota lapset (älä heidän puhelimiaan) kalastamaan kanssasi. Vaikka 10 kertaa tämän kesän aikana. Veneellä jos liikutte niin huolehdi asianmukaiset pelastusliivit, aurinkosuojat jne.
Lapsilla on sanavaltaa lähtevätkö vai eivät vasta kun tuo 10 kertaa olette käyneet, toki huolehdit ettei ole jotain muuta menoa sille päivää, hammaslääkäriä tai serkun rippijuhlaa, mitä näitä nyt onkaan.
Jos et tätä halua tehdä niin vika on korviesi välissä eikä vaimossasi tai elämässäsi.
Otan osaa. Kurja tilanne. Maailmanmatkailu ja kalastelu on kiinnostavampaa kuin perhe-elämä ja tylsä työ.
Elämä on valintoja. Kaikkea ei voi saada. Joko tyydyt osaasi tai teet muutoksen. Hienoa että laitat lapset etusijalle.
Itse valitsin jo nuoruudessa matkustelun ja taiteenteon. Silloin ei tehdä lapsia eikä pariuduta, varsinkaan väärän miehen kanssa. Naisena olisin totaalisen nilkissä jos olisi perhe.
Kymmenen vuotta on nopeasti ohi. Ehdit vielä elää omanlaistasi elämää.
ateistien elämä on kokonaisuudessaan aina paskaa ja arkista paskaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori nyt mutta oletko vähän vässykkä? Kaikki on toisen vikaa kun sulla ei ole ollut selkärankaa tehdä omia päätöksiä?
Tämä. Kuulostaa aivan lapselliselta touhulta. Syytetään vaimoa oman elämän ratkaisuista. Itse olet työsi valinnut ja talosi hankkinut. Itse luopunut harrastuksista ja ystävistä.
Ja nyt meinaat jurottaa kymmenen vuotta elämästäsi kun et uskalla ottaa vastuuta ja erota.
Itkisin, ellen nauraisi.
Tämä juuri. Ei valinnoista, joita on itse tehnyt, voi syytä vierittää toisen niskoille.
Tietyt elämänvaihteet ja tapahtumat ohjaavat elämää suuntaan jos toiseen, mutta viime kädessä se olet sinä itse, joka tekee ne päätökset, oli niihin päätöksiin nyt syy mikä hyvänsä.
Alkoholisteillakin on usein tapana syytellä juomisestaan muita, vaikka loppujen lopuksi valinta on aina heillä itsellään, juoda tai olla juomatta. Ja jos päättää juoda, on siitä kannettava oma vastuu.
Mutta sinun elämä, sinun valinta. Ota vastuu niistä syyttämättä muita.
Vierailija kirjoitti:
Vaimoko sinut pakotti muuttamaan taloonne, pakotti sinut jäämään alallesi ja säikäytti kaverisi pois? Oikeasti? Vai oletko vain tyytymätön kaikkeen ja sälytät sen kumppanin syyksi? Onko vaimosta tullut lasten myötä sinulle äitihahmo, jonka olisi pitänyt täyttää kaikki elämäsi toiveet? Onko oma äitisuhteesi ongelmainen?
Yleensä nämä jurottavat miehet potevat omaa äitisuhdettaan.
Vierailija kirjoitti:
Lasten takia pitää erota heti. He haistavat kyllä huonon suhteenne ja riitanne.
Tai hakea apua. AP:lla olisi mahdollisuus kasvaa nyt aikuiseksi, eikä jatkaa elämäänsä lapsena ja mennä uuteen suhteeseen pilaamaan sekin.
Vaimoko sinut pakotti muuttamaan taloonne, pakotti sinut jäämään alallesi ja säikäytti kaverisi pois? Oikeasti? Vai oletko vain tyytymätön kaikkeen ja sälytät sen kumppanin syyksi? Onko vaimosta tullut lasten myötä sinulle äitihahmo, jonka olisi pitänyt täyttää kaikki elämäsi toiveet? Onko oma äitisuhteesi ongelmainen?