En keksi tekemistä iäkkäälle muistisairaalle omaishoidettavalle.
On todella huonosti liikkuva, huono näkö huono kuulo.
Sitten pitkästyy ja huutelee juttelemaan. Juttelu yleensä kääntyy ahdistavaksi kyselyksi eikä sitä saa helposti käännettyä leppoisaksi. Kaiken joutuu huutamaan kovaa. Kuulolaitetta ei voi käyttää. Liian vaarallista, sillä ottaa sen tuon tuosta pois ja siinä on pieni patteri.
Kuulokkeilla kuuntelee vielä telkkarista joitain ajankohtaisohjelmia. Saan hänet viihtymään telkkarin ääressä päivässä noin 4 tuntia. Entä muu aika?
Äänikirjoja kuunnellessaan joko ei kiinnostu yai nukahtaa.
Ei ole toivottavaa, että nukahtelisi tuon tuosta päivisin, kun sitten ei saa kukuttua öisin.
Joutuu vahtimaan yötä päivää, ettei lähde itsekseen rollolla liikkeelle, sillä tarvitsee tukijaa. Sen verran on kaatumisia.
Ei tunnista tyttärekseen. Olen hänelle vaan hoitaja.
Olen väsynyt olemaan ohjelmatoimisto.
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häntä on aina kiinnostanut raha ja kaikki paperityö. Sellainen kuului myös hänen työuraansa. Teki vaativaa asiantuntijatyötä. Sen vuoksi hän ahdistuilee koko ajan, onko rahat loppu. Vaikka vakuutan, että ei, niin sitten tulee kaikki perintöasiat ja omaisuudet mieleen. Ahdistuu jälleen. Yritän siis muuttaa hänen ajatuksiaan muuhun suuntaan. Varsinkin, kun näkökin on hyvin huono.
Käsitöistä tykkäsi ihan siksi, että sai jotain hyödyllistä aikaiseksi. Yritettiin kutomista eikä enää onnistunut muutama vuosi sitten.
Voimistelutan häntä runsaat puoli tuntia päivässä. Usein vielä uusi puoli tuntia illalla.
Nyt hän katsoo telkkaria. Sitä jaksaa muutaman tunnin katsoa, jos on suomenkielistä ohjelmaa. Ei kiinnosta urheilu eikä musiikkiohjelmat. Ajankohtaisohjelmat kiinnostaa. Hän tietää Hormusinsalmen tapahtumat, vaikka ei tiedä yleensä, kuka minä olen.
Ennen tykkäsi tiskaamisesta, mutta en halua enää antaa tiskata, kun hana jäi pari kertaa täysillä auki. Taloyhtiön viemäri ei vedä niin paljon kuin hanasta täysillä tulee. (On rassattu täysin auki viemäri.) Nyt sitten ainoa työ hänellä on pieni pyykin ripustelu. Vien telineen ja pyykit hänen tuolinsa viereen.
Kuten joku kirjoitti, raskainta tässä on kokoaikainen vahtiminen ja etenkin yöaikainen vahtiminen.
Mielestäni kuitenkin sänkyyn hoitaminen olisi vieläkin raskaampaa. Nyt pääsee sentään autettuna potalle ja olohuoneeseen telkkaria katsomaan. Miten sängyssä pesukaan onnistuisi.
Ap
Miten olisi, jos tiskaisi vadissa, tai voisko vedentuloa rajoittaa viemärin vetoon sopivaksi vaikka pääsulkua säätämällä. Voisit kokeilla myös vaatteiden paikkaamista, siis joku tarpeeton hame tai pusero ja sitten tilkku vaikka tyynyliinasta, iso parsineula ja karhulangan tapaista värikästä lankaa. Entä ruokaluvälineiden kiillotus? Postikorttien askartelu, vaikka niitä kortteja ei ikinä mihinkään tarvittaisi
Tiskiasiaan voisi auttaa uudentyyppinen, vettä säästävä hana.
Niiden perus maksimivirtaus ei ole kovin suuri.
Jo olemassa olevaan hanaan saa vedensäästösuuttimia. Esim.
https://www.k-rauta.fi/tuote/poresuutin-prof-m24x1-ulkokierre-45lmin-ve…
Tuosta tulee minuutissa ulos 4,5l vettä, kun tavissuuttimesta tulee 10-15l.
Jopas nyt! Tuollainen täytyy hankkia. En tiennyt tuollaisia olevankaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Juota känniin...nukkuu sammuksissa ja on hiljaa,ei tuota ylimääräistä vaivaa..
Ei tosiaankaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meistä ole apua ap:lle, hän dissaa jokaisen idean. Luulen, että ap haluaisi laittaa omaisensa hoitoon, mutta ei vielä pysty siihen, haluaa sinnitellä.
Kannattaa ottaa huomioon se, että jos ei saa öisin nukuttua, täytyy olla kaksi hoitajaa, jotka vuorottelevat. Ei hoitokodissakaan kukaan tee kolmea vuoroa koko ajan.
Yritän kyllä nukkua öisin sen verran kun pystyn.
Herään sitten, jos kuulen jotain.
Tuo todennäköisesti johtaa siihen, että alat saada raivareita ja kohdella omaistasi epäystävällisesti. Unen puute myös aika nopeasti saa aikaan masennusta. Olet itsekin jo aika vanha, jaksaminen ei ole samaa kuin nuoremmilla.
Mikä on motiivisi siihen, että haluat olla omaishoitaja? Ainakin siihen intervallihoitoon kannattaisi vanhuksesi päästä, saisit levätä ja omaisesi vaihtelua. Hän tuntuu olevan vielä sairauden siinä vaiheessa, että voisi hyötyä siitä.
Pelkään itsekin, että saatan vielä raivostua hoidettavaa kohtaan, jos väsyn lisää. Syytönhän hän on.
Intervallissa oli vuosia sitten kokeeksi. Ei viihtynyt lainkaan. Nökötti huoneessaan. Pakko hakea takaisin. Silloin ei ollut muistisairauttakaan vielä. Oli vaan nuo heikot nivelet.
Ap
Miksi sieltä oli pakko hakea pois?
Olisi tullut muuten taksilla. Ei viihtynyt ollenkaan.
Puhelin pois kokonaan.
Nyt se on otettukin vahdittavaksi ja annetaan vain, kun katson, mihin soittaa.
Tuolloin oli vielä puhelin käytössään.
Ja kaipa hän joltain lainaisi. Osaa soittaa numerotiedusteluun.
Ei ne taksit yleensä tule hoitokotiin jos sieltä ei hoitaja sitä taksia soita. Kuulostaa lähinnä siltä että et vain halunnut pitää häntä intervallissa ei kyllä vielä ole tullut vastaa että olisi ollut pakko hakea pois.
Mutta jatka selittelyjäsi.
Haastatko jonkinlaista riitaa. Itänaapurin provo?
Hän ei silloin ollut muistisairas. Oli vaan kävelyongelmia ja nivelongelmia muuallakin ja tarvitsisi jo silloin apua moneen asiaan. Oli jo ahdistuneisuutta ja masennusta tuolloin. Ei olisi ollut hänelle hyväksi pakottaa olemaan paikassa, jossa ei alkuunkaan viihtynyt. Puolisonsa oli tuolloin omaishoitajana kotona.
Ei ne käytösongelmat tyhjästä synny. Ja tosiasia se on että mikään pakko sieltä ei pois ole hakea oli muistisairautta tai ei.
En tosin ymmärrä miksi omaishoidat häntä jos jänellä on "vain nivelrikko". Mutta itsepähän hänet hyysäät sairaaksi ja avuttomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on selvästi itse jo niin väsynyt että on aivan liian ylivarovainen ja koittaa pitää vanhusta pumpulissa ja kuten joku jo sanoikin, koittaa torpata joka ainoan ehdotetun aktiviteetin lähinnä sillä perusteella ettei nyt vaan sattuisi mitään ja ettei vanhus ainakaan aktivoituisi toimimaan omatoimisesti saaden jotain vahinkoa aikaan.
No, hän on aina ollut erittäin touhukas ja aikaansaapa. Innokas opettelemaan kaikkea uutta yms. Siksi yritän hieman hidastaa sitä touhuilua keskittämällä sitä mahdollisimman vähäongelmaisiin tekemisiin.
Yritän välttää vaaroja, totta kai. Terävät keittiöveitset vein pois jo vuosia sitten, kun käytti huononäköisenä niitä kovin huolettomasti.
Ap
tuolla reseptilä nopeutat hänen muistisairautensa etenemistä ja tuot itsellesi lisää hommia.
Anna tehdä mitä haluaa tehdä. hän on muistisairas. jos saa nyt idean lähteä tekemään pullataikinaa, niin se voi unohtua matkalla keittiöön, jos ei unohdu, niin se voi unohtua pullan nostatusvaiheessa. Jos e niin hyvä niin, sai ainakin jotain vaihtelua arkeensa. vanhukselle kaikki fyysinen aktiviteeti auttaa. Sekä häntä itseään, että hoitajia, koska vanhus voi sitten vaikka itse nousta sängystä ja siirtyä pyörätuoliin, tai jopa kävellä itse vessaan tai kylppäriin. yysistä toimintakykyä kannattaa tukea siis hyvissä ajoin, kauan ennen tilannetta, kun on täysin toisten avustettavana.
jos sinä kuitenkin siellä samassa tilassa hänen anssaa olet, niin mikä idea siinä on, että sinä itse koitat suoriutua keitiöhommista niin nopeasti kuin suinkin. Anna äitisi tehdä mtä haluaa, istu itse pöydän ääressä ja käy siinä samalla läpi vaikka niitä posteja.
Eiköhän se tuossa vaiheessa ole ihan sama kuinka nopeasti muistisairaus etenee. Mitä nopeammin oikrastaan sen parempi.
Monestihan se muistisairauden hoitokin lopetetaan kokonaan kun muistisairaus on edennyt niin pitkälle että yksin ei enää pärjää.
ei ole ok alkaa hoitaa vanhusta sänkypotilaaksi vain siksi ettei itse häntä jaksa hoitaa. se on pahoinpitelyä ja huonoa hoitoa. Silloin pitää itse ottaa yhteyttä terveydenhoitoon ja sanoa ettei jaksa enää hoitaa ja alkaa heidän kanssaan pohtimaan millaista lisäapua voisi saada.
Hänen likkkumiskykyään ylläpidetään voimistelemalla ja sen yhteydessä harjoitellaan eniten reisilihaksia esim seisomaannousuharjoituksin.
Yritämme vain estää, että ei liikkuisi yksin, vaan tuettuna, sillä on kaatuillut.
Ei vaan meinaa muistaa, ettei saa itsekseen liikkua.
Ei se liikuntakyky sillä säiöy että joku toinen teker liikkeet hänen puolestaan. Ihan itse hän on jumpöansa väliin jättänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun tarvitse keksiä tekemistä. Menet hänen ehdoillaan. Teet päivässä tarvittavat päivärutiinit ja jos haluaa nukkua, anna nukkua. Hoidin omia muistisairaita vanhempia vuosia ja ne nukkumishetket olivat minun pelastukseni. Kun toinen edes nukkui, niin pystyin tekemään muita töitä.
Ne nukkumishetket on pois yöunista. Sekä jänelyä eträ sen seurauksena myös minulta.
Mulla on valtavasti rästihommia. En millään ehdi tehdä sitä mukaa. Viikon postit avaamatta esim.
Tee niitä hommiasi ja juttele samalla, kerro mitä teet. Avaa postiasi ja lue niitä ääneen tai kerro omin sanoin mitä sisältävät.
Hän on liiankin kiinnostunut kaikesta mun tekemisistä kuten postista. Postista hänelle tulee heti mieleen rahat ja tiliotteet. Haluaa katsoa tilinsä eikä kuitenkaan ymmärrä niitä enää. Katsoo kyllä tarkoin suurennuslasilla. Annan hänen toki katsoa omat tiliotteensa silloin tällöin. Se kuitenkin lisää taakkaani, kun aina hätääntyy. Ahdistuu, kun ei ymmärrä. Pelkää, että rahat loppuu, ruoka loppuu jne. Iso työ saada rauhoittumaan.
Ikävä kyllä hän ei ole koskaan tykännyt mistään musiikista.
Tunnistan tämän. Ei puhettakaan, että voisi jotain posteja availla rauhassa tai oikein mitään tehdä, ilman että syntyy show. Vanhus on kiukkuinen, epäluuloinen, ei anna koskea oikein mihinkään tavaroihin, piilottelee kaikkea, kävelee perässä vahtimassa ettei vaan "varastella". Keskustelut menevät jankkaamiseksi, on huolissaan kaikesta.
Jos koittaa se päivä, ettei enää tunnista omaistaan, on varmaankin aika hakea jotain hoitopaikkaa.
Lopeta omaishoito ennen kuin palat itse loppuun. Jos et jaksa enää perustoimintoja (postit) uhraat oman elämäsi ja terveytesi jo eläneen ihmisen loppusuoraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häntä on aina kiinnostanut raha ja kaikki paperityö. Sellainen kuului myös hänen työuraansa. Teki vaativaa asiantuntijatyötä. Sen vuoksi hän ahdistuilee koko ajan, onko rahat loppu. Vaikka vakuutan, että ei, niin sitten tulee kaikki perintöasiat ja omaisuudet mieleen. Ahdistuu jälleen. Yritän siis muuttaa hänen ajatuksiaan muuhun suuntaan. Varsinkin, kun näkökin on hyvin huono.
Käsitöistä tykkäsi ihan siksi, että sai jotain hyödyllistä aikaiseksi. Yritettiin kutomista eikä enää onnistunut muutama vuosi sitten.
Voimistelutan häntä runsaat puoli tuntia päivässä. Usein vielä uusi puoli tuntia illalla.
Nyt hän katsoo telkkaria. Sitä jaksaa muutaman tunnin katsoa, jos on suomenkielistä ohjelmaa. Ei kiinnosta urheilu eikä musiikkiohjelmat. Ajankohtaisohjelmat kiinnostaa. Hän tietää Hormusinsalmen tapahtumat, vaikka ei tiedä yleensä, kuka minä olen.
Ennen tykkäsi tiskaamisesta, mutta en halua enää antaa tiskata, kun hana jäi pari kertaa täysillä auki. Taloyhtiön viemäri ei vedä niin paljon kuin hanasta täysillä tulee. (On rassattu täysin auki viemäri.) Nyt sitten ainoa työ hänellä on pieni pyykin ripustelu. Vien telineen ja pyykit hänen tuolinsa viereen.
Kuten joku kirjoitti, raskainta tässä on kokoaikainen vahtiminen ja etenkin yöaikainen vahtiminen.
Mielestäni kuitenkin sänkyyn hoitaminen olisi vieläkin raskaampaa. Nyt pääsee sentään autettuna potalle ja olohuoneeseen telkkaria katsomaan. Miten sängyssä pesukaan onnistuisi.
Ap
Miten olisi, jos tiskaisi vadissa, tai voisko vedentuloa rajoittaa viemärin vetoon sopivaksi vaikka pääsulkua säätämällä. Voisit kokeilla myös vaatteiden paikkaamista, siis joku tarpeeton hame tai pusero ja sitten tilkku vaikka tyynyliinasta, iso parsineula ja karhulangan tapaista värikästä lankaa. Entä ruokaluvälineiden kiillotus? Postikorttien askartelu, vaikka niitä kortteja ei ikinä mihinkään tarvittaisi
Tiskiasiaan voisi auttaa uudentyyppinen, vettä säästävä hana.
Niiden perus maksimivirtaus ei ole kovin suuri.
Jo olemassa olevaan hanaan saa vedensäästösuuttimia. Esim.
https://www.k-rauta.fi/tuote/poresuutin-prof-m24x1-ulkokierre-45lmin-ve…
Tuosta tulee minuutissa ulos 4,5l vettä, kun tavissuuttimesta tulee 10-15l.
Jopas nyt! Tuollainen täytyy hankkia. En tiennyt tuollaisia olevankaan.
Ap
tiskialtaan alla on venttiili, josta voi katkaista koko vedentulon.
Vierailija kirjoitti:
Et ehkä ymmärrä, kuinka hyvin sinulla on asiat. Sinun ei tarvitse huolestua karkailevasta ja kovasti touhuilevasta dementikosta, joka saa joka päivä jotain vahinkoa aikaan.
Mikä saa minut epäilemään asiaa provoksi?
Pari kohtaa on sellaista, joka ei täsmää tarinaan. Miten voi muistaa uudet asiat, kun yleensä nimenomaan episodimuisti on huono? Mikä diagnoosi hänellä on? Entä miten voi haalautua rollaattoreineen keittämään vettä?
Siis kyllä hän saa monenlaista vahinkoa aikaiseksi. Esim saksia koitan aina piilottaa. Leikkasi märkiä kohtia lakanoistaan öisin pois, niin oli taas mukavan kuiva nukkua, varsinkin, jos otti sen ylivaluneen vaipan pois myös ja oli sitten kokonaan ilman.
Yöllä on repinyt muutaman kerran vaipan kastuneen täytteen irti. Siitä tulee aikamoinen sotku.
On leikannut lakanoita suikaleiksi, kun niillä on kätevää pyyhkiä kakkaista peppua. Jotkut hieman kuluneet lakanat pystyy repimään ihan käsivoimin. En uskonut ennen kuin itse kokeilin.
Eilen repi puhtaan vaipan palasiksi, kun siitä saa kätevästi käyttöön paperia.
Kun tärkeitä asiapapereita oli vielä hänen saatavillaan, kirjoitteli sellaisiin omia huomioitaan kuulakärkikynällä ja alleviivaili muistinsa tueksi. (Toki sitten otin lopulta kaikki pois ja tilalle kopiot.)
Joudun vahtimaan, että ei loukkaa itseään.
En tiedä, miksi osan uusista asioista muistaa ja ei kuitenkaan tunnista yleensä minua eikä sitä, missä hän on. Olen kysynyt tätä lääkäreiltäkin. Tämä on kuulemma sekamuotoinen muistisairaus. Hänellähän on ahdistus/masennus ja lisäksi sai keski-ikäisenä tapaturmassa aivovamman ja myöhemmin aivoinfarktin.
Magneettikuvaus otettiin yksityisesti 10 vuotta sitten. Siinä ei ollut mitään erityistä tiedettyjen lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun tarvitse keksiä tekemistä. Menet hänen ehdoillaan. Teet päivässä tarvittavat päivärutiinit ja jos haluaa nukkua, anna nukkua. Hoidin omia muistisairaita vanhempia vuosia ja ne nukkumishetket olivat minun pelastukseni. Kun toinen edes nukkui, niin pystyin tekemään muita töitä.
Ne nukkumishetket on pois yöunista. Sekä jänelyä eträ sen seurauksena myös minulta.
Mulla on valtavasti rästihommia. En millään ehdi tehdä sitä mukaa. Viikon postit avaamatta esim.
Tee niitä hommiasi ja juttele samalla, kerro mitä teet. Avaa postiasi ja lue niitä ääneen tai kerro omin sanoin mitä sisältävät.
Hän on liiankin kiinnostunut kaikesta mun tekemisistä kuten postista. Postista hänelle tulee heti mieleen rahat ja tiliotteet. Haluaa katsoa tilinsä eikä kuitenkaan ymmärrä niitä enää. Katsoo kyllä tarkoin suurennuslasilla. Annan hänen toki katsoa omat tiliotteensa silloin tällöin. Se kuitenkin lisää taakkaani, kun aina hätääntyy. Ahdistuu, kun ei ymmärrä. Pelkää, että rahat loppuu, ruoka loppuu jne. Iso työ saada rauhoittumaan.
Ikävä kyllä hän ei ole koskaan tykännyt mistään musiikista.
Tunnistan tämän. Ei puhettakaan, että voisi jotain posteja availla rauhassa tai oikein mitään tehdä, ilman että syntyy show. Vanhus on kiukkuinen, epäluuloinen, ei anna koskea oikein mihinkään tavaroihin, piilottelee kaikkea, kävelee perässä vahtimassa ettei vaan "varastella". Keskustelut menevät jankkaamiseksi, on huolissaan kaikesta.
Jos koittaa se päivä, ettei enää tunnista omaistaan, on varmaankin aika hakea jotain hoitopaikkaa.
Se päivä koitti ihan ensimmäisenä.
Onhan hänellä ollut hieman muistiongelmaa jo pidempään, mutta tämä muistin suurempi heikkeneminen alkoi sillä, että hän ei tunnistanut meitä läheisimpiä. Ei tunnistanut , missä on.
Olin tähän saakka luullut, että tämä vaihe on aina vasta lopuksi.
Ap (en muista aina laittaa "nimimerkkiä")
Sinä et ole enää kykenevä hoitamaan häntä. Ota yhteys terveydenhuoltoon ja lähdette etsimään toimivampia ratkaisuja
Miettikääs, viitsiikö kukaan hoitaa Purraa.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta omaishoito ennen kuin palat itse loppuun. Jos et jaksa enää perustoimintoja (postit) uhraat oman elämäsi ja terveytesi jo eläneen ihmisen loppusuoraan.
Tätä kyllä mietin. Vaikea vaan luovuttaa. Hoivakodeissa on nykyään aika epämiellyttävää, joten stressaa sellaiseen laittaminen. Siis mitä olen kavereiltani kuullut. En tunne ainuttakaan omaishoitajaa. Ei ole voimavaroja verkostua heidän kanssaan. Josko tänään ehtisi postit avata ja lääkkeet jakaa dosettiin. (Onneksi pidän kahta dosettia, niin se ei ole päivän päälle.)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtuu, kun väsyy niin ,ettei jaksa hoitaa , vie ensiapuun ja jättää sinne? Ilmoittaa ,että itsekin on jo hoidon tarpeessa yliväsyneenä.
Tuntuisi vaikealta tehdä noin.
Ap
Mutta jos sinä sairastut, niin noinhan siinä lopulta käy. Joku muu vaan toimittaa äitisi ensiapuun.
En lukenut koko ketjua, mutta oletko puhunut asiasta palvelutarpeen ohjaajan kanssa? Hyvinvointialueet on erilaisia, mutta VaKe-alueella mun isä olisi päässyt kerran viikossa vanhusten päivätoimintaan. Taksi hakee aamulla ja tuo iltapäivällä takaisin. Päivätoiminnassa on erilaista ohjelmaa ja siellä saa lounaan sekä iltapäivällä pullakahvit. Kerran viikossa on tietysti aika vähän, mutta parempi sekin kuin ettei sulla ole ollenkaan vapaata.
Vierailija kirjoitti:
Miettikääs, viitsiikö kukaan hoitaa Purraa.
smoothie käteen ja sen jälkeen sakset ja paperi, johon on lueteltu kaikki mahdolliset etuudet, joita köyhät voi saada, riikka voi sitten leikata ne pois. varmasti tulee tyytyväiseksi
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtuu, kun väsyy niin ,ettei jaksa hoitaa , vie ensiapuun ja jättää sinne? Ilmoittaa ,että itsekin on jo hoidon tarpeessa yliväsyneenä.
Tuntuisi vaikealta tehdä noin.
Ap
Mutta jos sinä sairastut, niin noinhan siinä lopulta käy. Joku muu vaan toimittaa äitisi ensiapuun.
En lukenut koko ketjua, mutta oletko puhunut asiasta palvelutarpeen ohjaajan kanssa? Hyvinvointialueet on erilaisia, mutta VaKe-alueella mun isä olisi päässyt kerran viikossa vanhusten päivätoimintaan. Taksi hakee aamulla ja tuo iltapäivällä takaisin. Päivätoiminnassa on erilaista ohjelmaa ja siellä saa lounaan sekä iltapäivällä pullakahvit. Kerran viikossa on tietysti aika vähän, mutta parempi sekin kuin ettei sulla ole ollenkaan vapaata.
Tuollaista oli täälläkin ennen. Sitten se leikattiin pois.
Alkuun hän kävi sellaisessa 2 kertaa viikossa. Sitten vähennettiin kertaan viikossa ja sitten karsittiin kaikki mahdollinen (esim kahvi ja pulla) pois ja sitten toiminta lopetettiin kokonaan.
Luulen hänen olevan liian huonossa kunnossa tuollaiseen enää menemään. Siis sikäli, että ei enää nauttisi siellä seurasta ja kuljettaminen sinne olisi hankalaa, vaikka invataksilla menisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta omaishoito ennen kuin palat itse loppuun. Jos et jaksa enää perustoimintoja (postit) uhraat oman elämäsi ja terveytesi jo eläneen ihmisen loppusuoraan.
Tätä kyllä mietin. Vaikea vaan luovuttaa. Hoivakodeissa on nykyään aika epämiellyttävää, joten stressaa sellaiseen laittaminen. Siis mitä olen kavereiltani kuullut. En tunne ainuttakaan omaishoitajaa. Ei ole voimavaroja verkostua heidän kanssaan. Josko tänään ehtisi postit avata ja lääkkeet jakaa dosettiin. (Onneksi pidän kahta dosettia, niin se ei ole päivän päälle.)
Ap
Todella epämiellyttävää on nyt teillä molemmilla. Mikä voisi olla huonommin, jos hän olisi hoitokodissa ja sinäkin saisit vielä elää omaa elämääsi ennen kuin sekin loppuu? Hoitajilla on keinot siihen, että vaippaa ei silputa eikä lakanoita leikata.
Mikä siinä luovuttamisessa niin vaikeaa? Olet täydellinen kympin tyttö ja koet epäonnistuneesi, jos et saa hoidettua omaistasi hautaan? Vai onko se ihminen todella niin rakas, että olet valmis luopumaan kaikesta omasta elämästä hänen vuokseen? Oletettavasti ei ole lapsesi vaan joku sellainen, joka on jo oman elämänsä elänyt.
Sinäkin ansaitset oman elämän. Mikä saa sinut ajattelemaan toisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta omaishoito ennen kuin palat itse loppuun. Jos et jaksa enää perustoimintoja (postit) uhraat oman elämäsi ja terveytesi jo eläneen ihmisen loppusuoraan.
Tätä kyllä mietin. Vaikea vaan luovuttaa. Hoivakodeissa on nykyään aika epämiellyttävää, joten stressaa sellaiseen laittaminen. Siis mitä olen kavereiltani kuullut. En tunne ainuttakaan omaishoitajaa. Ei ole voimavaroja verkostua heidän kanssaan. Josko tänään ehtisi postit avata ja lääkkeet jakaa dosettiin. (Onneksi pidän kahta dosettia, niin se ei ole päivän päälle.)
Ap
Todella epämiellyttävää on nyt teillä molemmilla. Mikä voisi olla huonommin, jos hän olisi hoitokodissa ja sinäkin saisit vielä elää omaa elämääsi ennen kuin sekin loppuu? Hoitajilla on keinot siihen, että vaippaa ei silputa eikä lakanoita leikata.
Mikä siinä luovuttamisessa niin vaikeaa? Olet täydellinen kympin tyttö ja koet epäonnistuneesi, jos et saa hoidettua omaistasi hautaan? Vai onko se ihminen todella niin rakas, että olet valmis luopumaan kaikesta omasta elämästä hänen vuokseen? Oletettavasti ei ole lapsesi vaan joku sellainen, joka on jo oman elämänsä elänyt.
Sinäkin ansaitset oman elämän. Mikä saa sinut ajattelemaan toisin?
En osaa sanoa. Velvollisuudentunto ehkä tai rakkaus tai sitten pelkään sitä tilannetta, että hänellä on todella huono olla siellä palvelutalossa.
Olen vissiin myös totutellut pienestä pitäen "kannattelemaan" hänen mielialojaan. Sehän ei olisi lapsen tehtävä, mutta jos joku tuntee läheisen masentuneen, tietää, mitä se on. Puolisonsa oli todella hyvä siinä myös ja oli omaishoitajana, mutta kuoli sitten, joten minun kontollani kaikki on nyt.
En osaa sanoa. Varmaan hoidan niin kauan kuin ikinä pystyn.
Ap
Ja juu, huomaan, että kaikki oma on nyt sivuroolissa.
Olen lukenut, että omaishoidettavan kuoltua moni masentuu, kun se kaikki loppuu yhtäkkiä.
Laiskuuttani herätin hänet vasta klo 11. Olis pitäny herättää aiemmin, että olis parempi unirytmi hänellä. Siis silloin, kun itse heräsin.
Aamulla annoin sitten lääkkeet suuhun ja vettä. Päälle aamupala, jota syö edelleen. Sitten kahvia ja keksejä. Seuraavaksi autan potalle ja teen alapesun wash creamilla. Ja sen jälkeen voimistelu. Sen jälkeen saa puoli tuntia levätä ja minä syön itse.
Sitten onkin hankalaa keksiä mielekästä tekemistä. Uudet lääkkeet, lounas ja uusi pottakierros noin klo 14. Sitten taas pitäisi jotain keksiä. Neljän maissa autan olohuoneeseen telkkaria katsomaan mainostamalla, että kohta tulee uutiset. Sitten etsin telkkarista ajankohtaisohjelmia, suomenkielisiä luonto-ohjelmia ja muuta suomenkielistä koko illan. Päivällisen tuon olohuoneeseen, vaikka suttua tulee. Kuukausi sitten annoin periksi ja saa syödä olkkarissa. Samalla lääkkeet. Yritän saada viihtymään telkkarin kanssa. Välillä yrittää lähteä muualle. Sitten taas voimistelua ja lisää telkkaria. Auttaminen huoneeseensa, potalle, lääkkeet hampaiden pesu, nukkumaan.
Tällainen päiväohjelma.
Ap
Hänen likkkumiskykyään ylläpidetään voimistelemalla ja sen yhteydessä harjoitellaan eniten reisilihaksia esim seisomaannousuharjoituksin.
Yritämme vain estää, että ei liikkuisi yksin, vaan tuettuna, sillä on kaatuillut.
Ei vaan meinaa muistaa, ettei saa itsekseen liikkua.