Minusta tulee ukki ensi kesänä

Olen edellinen kirjoittaja. Onnistuin sössimään lainauksen.. tämä vastaukseni oli siis ensimmäisen sivun kirjoittajalle joka laittoi ukkinsa sanoilla

 "Onneksi olkoon suuret, niin kuin kuusen juuret"

Vierailija kirjoitti:

Kai tajuat, että tulevalla lapsenlapsellasi ei ole elinkelpoista planeettaa koko elinajaksi. Hyvä jos aikuiseksi asti.

Varmasti löytyy! Ja uudet innovaattorit tarvitaan paremman maailman puolesta! Näin se on aina ollut, et vaan ole huomannut?

Vierailija kirjoitti:

Aika kurjaan maailmaan syntyy lapsen lapsesi. Perheet ovat yhä sekavampia ja rikkinäisempiä, mikä johtaa ongelmiin koulussa ja koulukiusaamisiin. Koulut eivät ole enään turvallisia kuin 90 -luvulla (lukekaa lehtiuutisia viime ajoilta). Lisäksi sodan uhka, Venäjä ja suuret maakaupat Venäjän kanssa - ovat asioita, joiden vuoksi tulevat sukupolvet saattavat olla ikävässä tilanteessa. 

Älä nyt heittäydy pessimistiksi! Lapsia on tullut maailmaan aina, eikä siihen sen hetkiset maailmantilanteet vaikuta! Ihmisistähän tässä juuri on kyse, ja uusista innovaatioista maailman parantamiseksi!

Vierailija kirjoitti:

Onnittelut!

 

Oma isäni on erinomainen ukki, hyvin erilainen kuin hänen oma isänsä oli minulle. Samaa heissä on kuitenkin rauhallisuus ja kyky kohdata jokainen omana persoonanaan, hyväksyen kaikki puolet kanssaihmisistä. Omalle lapselleni ukki on aivan selvästi sankari ja tärkeä, turvallinen aikuinen. Itse olen isälleni äärimmäinen kiitollinen myös siitä, että lapsen ollessa pienempi, hän mahdollisti minulle ja puolisolleni kahden keskeistä aikaa tarjoutumalla lapsenvahdiksi vaikkapa saatesanoilla, että onhan nuorenparin päästävä leffaan.

 

Muistuttaisin sellaisesta, että vanhemmuus ei pääty isovanhemmuuteen. Kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyy, muuttuvat myös vanhemman ja aikuisen lapsen välinen suhde. Usein vanhat haavat hiljalleen paranevat, suhde syvenee ja muuttuu vanhempi - lapsi -dynamiikasta kohti kahden aikuisen tasa-arvoista suhdetta. Mutta pinnalle saattaa nousta myös kipeitä tunteita. Ne pitää pystyä kohtaamaan ja käsittelemään jotta hyvä isovanhempi-lapsenlapsi -suhde ei sotkeudu väärillä asioilla. Jos on ollut aikanaan poissaoleva tai hankala vanhempi, saattavat aikuiset lapset tuntea jopa kateutta omaa lapsiaan kohtaan, kun ukki tai mummi ovat niin mielin kielin lapsenlapselle. Poikasi saattaa sanoa omalle lapselleen kuullesi vaikkapa  "Ai ukki lupasi viedä sinut Korkeasaareen, sepä hienoa, me ei lapsena koskaan päästy!" ja sinun kannattaa silloin herkällä korvalla kuunnella ja jututtaa poikaasi kahden kesken tästä. Ihan vaikka se että pyytää anteeksi, ja sanoo että on pahoillaan, ettei pystynyt pitämään isänä lupauksista kiinni. Ja sitten sanoo pojalle, että olisi tosi hienoa jos sinä haluaisit lähteä meidän kanssa mukaan sinne Korkeasaareen. 

 

Tärkeää on myös se, että teet välillä aikuisen lapsesi jotain, oli se sitten 10 min halkoliiterissä tai viikonloppumatka kahden kesken. Liian herkästi eläkkeellä olevat isovanhemmat satsaa energiaa ja aikaa lapsenlapsen priorisoimiseen mökkeilyltä ja harrastuksilta, ja siinä sivussa niiden aikuisten lasten tilanne unohtuu. Tuoreilla vanhemmilla voi olla vaikka mitä parisuhdehaasteita, taloudellista kurmotusta, työelämän paineita jne. joihin on arvokasta saada vertaistukea edelliseltä sukupolvelta. 

 

Voipi olla, että sinullakin nousee uudelleen pintaan jopa surumielistä nostalgiaa, kun touhuat lapsenlapsen kanssa ja tunnet oman isäsi ja isoisiesi hengen hetken paikalla. Sitä herkistyy ja saattaa yhtäkkiä pelätä lapsenlapsen puolesta vähän älyttömiäkin juttuja. Isovanhemmuus voi myös herättää sen oman sisäisen lapsen, joka kaipaa rakkautta. Siksi aiempi neuvo, että älä kiinnity lapsenlapseen takertuvalla tavalla, oli hyvä. Lapsen on saatava olla lapsi, ei isovanhempien tarpeiden tyydyttäjä.

 

Ihanaa kevättä tulevalle ukille!

Kiitos, tämä viesti antoi paljon ajattelemisen aihetta ja sitä piti hetken aikaa sulatella.

Meillä on menneisyydessä omat vaikeat aikamme ja myös ne tilanteet joissa voin rehellisesti myöntää, etten ole ollut hyvä isä. Tämä viesti sai muistamaan ne ja ymmärtämään, ettei niitä ole pojan kanssa kunnolla puhuttu läpi nyt kun poika on aikuinen. Tuumasta toimeen ihmisenä yritin viikonloppuna avata keskustelua, kun pojan kanssa nähtiin, mutta hän ei ollut innokas keskustelemaan. Oli vähän sellainen asenne, että nyt et ala mitään vanhoja kaivelemaan. 

Täytyy olla tarkkana, että jos ne asiat kuitenkin pojalla oman lapsen myötä nousee pintaan, niin  sitten yritetään uudestaan jutella.

Pappa

Eller

Isoisä

Onneksi olkoon