Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi liittyi seurajoukkueeseen 'harrastamaan', kulttuurisokki!
15.04.2026 |
Lapsemme halusi joukkueeseen pelaamaan. Aiemmat pihahöntsyt jäi, ja halusi paikallisen urheiluseuran joukkueeseen, koska moni luokkalaisensa on siinä myös.
No mikäs siinä, ajateltiin. Kiva harrastus.
Ajateltiin, että vanhempien panostus on joukkuevaatteiden osto. Nappikset ja uusi pallo. Ja seuramaksu. Mikä onkin ihan yllättävän kohtuullinen.
Kenttä on vieressä, pääsee siihen pyörällä.
Ensimmäisenä meidät vanhemmat liitettiin joukkueen vanhempien watsappiryhmään. Sieltä tuli dokkaria. Että miten on hyvä syödä, ja lenkkiä pitäisi poikien tehdä, ennen pelejä ei kaveriyökyläilyjä, aina treeneihin, vaikka katselemaan, jos paikat kipeänä, peleihin aina mukaan, vaikkei valittaisikaan, koska oppi kentän laidalta jne.
Sitten meidät vanhemmat liitettiin toimitsijawatsappiryhmään. Että pitää ilmottautua toimitsijaksi ja huoltajiksi peleihin, ja jos ei pääse omalla vuorollaan, pitää hommata tuuraaja.
Sitten meidät liitettiin kimppakyytiwatsappiryhmään. Että pitää sopia kimppakyydit peleihin, kaikki vanhemmat kuskaa vuorollaan, pelejä kaudella melkein joka viikonloppu.
Että hä? Lapsi on iloinen että nyt samassa porukassa luokkakavereiden kanssa.
Mutta millä hinnalla.. luulin oikeasti että kausimaksu riittää. En ajatellut tästä koko perheen harrastusta
Kommentit (679)
Vierailija kirjoitti:
Minusta on todella surullista, että meillä on Suomessa niin paljon vanhempia, joita ei kiinnosta lapsensa harrastukset. Ymmärrän, että se on helppoa keskittyä siihen omaan kännyyn ja someen kun lapsi katsoo vaan omassa huoneessaan youtubea, somea tai vielä jotain pahempaa. Käytetään jokainen tekosyy siihen, että ei vaan tarvitsisi lähteä sinne kentän laidalle vaikka lapsi olisi harrastuksesta kiinnostunut. Pahimmassa tapauksessa kielletään joku harrastus sillä perusteella, että "meillä ei ole nyt aikaa". Kummasti tällaisilla vanhemmilla on aina aikaa niihin omiin asioihin, tyttöjen/poikien viikonloppureissuihin jne.
Joo, syynä ei suinkaan ole vanhempien työt, perheen muut lapset, kotona olevat työt, ruoat, kodinhoito ym. perus. Perheen muu normaali elämä. Ei yhden lapsen harrastus voi olla koko perheen ainoa ajanviete! Ja minä kerron tämän sillä kokemuksella, että meillä kaksi lapsista harrasti jalkapalloa ja keväästä syksyyn tuo haukkasi aika suuren osan illoista ja viikonlopuista. Oltiin aktiivisesti mukana talkoissa, kioskissa, pelireissuilla, valmennuksessa, joukkueen huoltajina. Onneksi molemmat halusivat lopettaa itse siinä vaiheessa, kun homma alkoi mennä vakavaksi. Ymmärrän ihan täysin, ettei kaikki halua lähteä tähän, ja syynä ei todellakaan ole mitkään somet ja tyttöjenillat! Hitto miten kulunutta piipitystä. Olisit nyt vielä sanonut, että rahatkin käytetään mieluummin tupakkaan, siideriin ja tekoripsiin, niin olisi ollut ihan täydellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs ajattelit, että nuo hommat juniorijoukkueessa hoituvat, jos vanhemmat eivät ole mukana järjestelyissä? Joku maksettu ihmisjoukko tulee ja hoitaa pelien toimitsijahommat, kahvion pyörittämiset, se kuuluisa joku kuskaa joukkueen vieraspeleihin? Ymmärräthän, että ilman vanhempien panostusta kenelläkään ei olisi varaa laittaa lapsiaan seurajoukkueeseen harrastamaan, sillä se tulisi liian kalliiksi.
(olen itsekin monta monituista kertaa seissyt kahvion myyntipöydän takana tai istunut pitämässä pöytäkirjaa, jotta junnut saa pelata. Eri laji tosin)
En tiennytkään että kahvion pyörittäminenkin on pakollista toimintaa
Sillä kerätään rahaa joukkueelle.
Mille joukkueelle siinä kerätään rahaa, jos tarvikkeet joutuu maksamaan itse, harrastuksesta joutuu maksamaan kausimaksuja ja vanhemmat tekevät "vapaaehtoisina" kaiken muun?
Luulitko että kapunki antaa kentät ja salit ilmaiseksi? Tuomareillekin pitää maksaa, turnauksiin osallistuminen maksaa.
Miksi tuomareille pitää maksaa? Eikö heitä voida ottaa talkoisiin vanhemmista? Ja turnajaismaksut? Täyttä kiskontaa
Vaikka kyse on lasten ja nuorten peleistä, erotuomari tekee silti oikeaa työtä. Hän valmistautuu peliin, tuntee säännöt, tekee päätöksiä paineen alla ja kantaa vastuuta pelin turvallisuudesta. Palkkio on korvaus tästä ajasta ja vastuusta. Ja voi kyllä sanoa, että tähänkin harrastukseen, mikä mahdollistaa sen, että lasten sarjoja voidaan pyörittää, menee hitosti aikaa. Käyt kurssit, lueskelet iltalukemisena sääntökirjaa, käyt lenkillä ja salilla, että jaksaisit liikkua siellä kentällä. Siellä kun pitää liikkua, että voi sijoittua tilanteeseen nähden hyvin ja tuomita tilanteet oikein. Joskus sattui isoissakin kaupungeissa tilanteita, joissa pelejä vaan oli niin paljon, että sai ihan urakalla vetää vaikkei välttämättä olisi halunnut. Pienellä paikalla vastaavasti tuomareita on niin vähän, että joutuu urakoimaan, vaikkei välttämättä haluaisi. Minullakin oli eräällä kaudella lähes sata peliä. Tarkka luku taisi olla 96. Eli kolme viikossa noin keskimäärin, toki enemmän kun esimerkiksi jouluna ei pelattu. Ihan vaan esimerkiksi, lätkätuomari joutuu laittaa reilun tonnin ennen kuin sinne kentälle kannattaa edes mennä. Koulutus, kerhomaksut, varusteet jne.
Vierailija kirjoitti:
Höpsis. Tuohan on pieni vaiva, kun ottaa huomioon, että muksu tienaa sitten muutaman vuoden päästä änärissä miltsin kuukaudessa. Tai SM-liigassa 100 000 kuukaudessa.
Sinulla on hieman vääristynyt käsitys jääkiekkoilijoiden palkoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsia ja tiesin silti, että seurassa pelaaminen on täysi helvetinkauhistus. Jännä että luulit kausimaksun riittävän.
Tuollainen harrastaminen vaatii koko perheen sielut alttarilleen.
Yksi kalleimmista harrastuksista pk-seudulla on hankkia lapsia jotka sitten alkavat harrastaa esim. jalkapalloa, lätkää, taitoluistelua tai kilpavoimistelua.
Jalkapallo sentään on kalleimmillaankin vielä aika halpaa verrattuna noihin kolmeen muuhun.
Näin minäkin kuvittelin mutta sitten kokeilin asiaa.
Tämä on taas niin lapsellista jankkausta, kun perusnettikeskustelun sääntöjen mukaan ei ole mitään harmaan sävyjä, pelkkää mustaa tai valkoista. Harrastus vie koko elämän kaikilta perheestä tai sitten vaihtoehtona on tyyliin kirjastossa käyminen ja Pokemonin pelaaminen. Silti en aivan ymmärrä erilaisten liikuntaharrastusten demonisointia, niihin osallistuu kuitenkin aika iso prosentti lapsista ja nuorista. Voiko se olla näin kamalaa kuin täällä liioitellaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo kuulostaa kyllä aivan älyttömältä, ap. Osanottoni. Samalla ihmettelen, missä tynnyrissä olette eläneet, jos ei ole kantautunut korviin kuinka pimeää lasten seuratasolla harrastaminen Suomessa nykyään on.
Mitä ihmettä nyt taas?
Ei ole pakko mitään muuta kuin kuskata kersa peleihin. Whatsappiryhmiin ei pakko liittyä. Seuramaksu ja mukula peleihin. Voivat vinkua ihan tykönään niitä kahvilan pyörittämisiä ja kimppakyytejä. suomessa ei ole pakko tehdä ilmaisyrittäjyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma 11-vuotias poikani pelaa salibandyä. Harjoituksia on kahdet viikossa ja jos niistä.on pois niin ei se ketään kiinnosta. Yhden päivän turnauksia on kaksitoista kauden aikana ja niistäkin voi sekä aikuiset että lapset olla pois niin paljon kuin haluaa. Whatsappryhmiä on, mutta ne on ihan käteviä jos joku tarvitsee kyytiä niin aina järjestyy. Mihinkään ei ole pakko osallistua eikä moni osallistukaan. Osaa vanhemmista en ole nähnyt kuin auton tuulilasin läpi kun mielummin istuvat aina autossa kun näkisivät lapsensa harrastamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vaikea käsittää, miten joitain ei kiinnosta oman lapsen innostus urheiluun tai mihin tahansa harrastukseen.
Miksi se on niin vastenmielistä ja vaikeaa? Meillä se oli koko perheen elämäntapa ja yhdessäoloa. Kaikki järjestyi aina yhteisön avulla ja vastavuoroisesti toisia auttaen.
Tehtävät jaettiin kunkin osaamisen mukaan. Itse olin aina turnauksissa catering puolella, mutta kouluttauduin myös toimitsijaksi.
Koin tämän elämänvaiheen myös omana harrastuksena. Muistelen lämmöllä noita vuosia, hauskoja ja jännittäviä pelireissuja lähelle ja kauas.
Niin, siitä tuli sulle oma harrastus koska sua sitten kiinnosti harrastaa lapsen urheiluseuraa. Mutta muilla voi olla ihan oikeita omia harrastuksia, joissa on omia tavoitteita. Kaikki eivät halua omistaa koko elämäänsä vain lapsen asioihin, vaan on ihan ok sekin että vanhempi säilyttää oman identiteettinsä ja omat juttunsa lapsen saamisen jälkeenkin.
Kyllä minua ahdistaisi, jos elämässä ei olisi enää muuta sisältöä kuin lapsen harrastus. Ja jos kaveritkin koostuisi vaan lapsen joukkuekavereiden vanhemmista.
Kyllä mun oma identiteetti säilyi oikein hyvin, vaikka mulla ei ollut "oikeaa harrastusta". Koin tekeväni samalla arvokasta vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten parissa. Huolehdin muidenkin lapsista, jos joku olikin "oikeissa ja tavoitteellisissa harrastuksissa".
Tein vapaaehtoistyötä myös koulumaailmassa, ettei nillittäjien tarvinnut missään nimessä osallistua muuhun kuin valittamiseen ja syyttelyyn. Sekin toiminta oli hauskaa ja opettavaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä nyt taas?
Ei ole pakko mitään muuta kuin kuskata kersa peleihin. Whatsappiryhmiin ei pakko liittyä. Seuramaksu ja mukula peleihin. Voivat vinkua ihan tykönään niitä kahvilan pyörittämisiä ja kimppakyytejä. suomessa ei ole pakko tehdä ilmaisyrittäjyyttä.
Jos ei vapaaehtoisia löydy tarpeeksi, ei joukkuetta perusteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vaikea käsittää, miten joitain ei kiinnosta oman lapsen innostus urheiluun tai mihin tahansa harrastukseen.
Miksi se on niin vastenmielistä ja vaikeaa? Meillä se oli koko perheen elämäntapa ja yhdessäoloa. Kaikki järjestyi aina yhteisön avulla ja vastavuoroisesti toisia auttaen.
Tehtävät jaettiin kunkin osaamisen mukaan. Itse olin aina turnauksissa catering puolella, mutta kouluttauduin myös toimitsijaksi.
Koin tämän elämänvaiheen myös omana harrastuksena. Muistelen lämmöllä noita vuosia, hauskoja ja jännittäviä pelireissuja lähelle ja kauas.
Niin, siitä tuli sulle oma harrastus koska sua sitten kiinnosti harrastaa lapsen urheiluseuraa. Mutta muilla voi olla ihan oikeita omia harrastuksia, joissa on omia tavoitteita. Kaikki eivät halua omistaa koko elämäänsä vain lapsen asioihin, vaan on ihan ok sekin että vanhempi säilyttää oman identiteettinsä ja omat juttunsa lapsen saamisen jälkeenkin.
Kyllä minua ahdistaisi, jos elämässä ei olisi enää muuta sisältöä kuin lapsen harrastus. Ja jos kaveritkin koostuisi vaan lapsen joukkuekavereiden vanhemmista.
No onko pikkaisen kevyttä liioittelua taas.... Onko se KOKO sinun elämä ja KOKO sinun vapaa-aika jos joudut joskus kuskaamaan lasta harrastuksiin ja herranjumala - leipomaan mokkapalat muutaman kerran vuodessa :) :). Ja pakkomyymään isovanhemmille vähän keksejä :)
Ei kovinkaan monen aikuisen oma identiteetti ole niin hauras, että se menee ihan pirstaleiksi jos käyttää osan vapaa-ajastaan oman lapsen hyväksi. Ja eikös se vanhemmuus ole kuitenkin osa identiteettiäsi?
Eri asia toki, jos se oma harrastus onkin joku +20 h viikossa omaa aikaa vaativa projekti ja koko perhearki on toisen vanhemman niskoilla.
Mutta kun tämän ketjun perusteella vaikuttaa, että lapsen harrastukseen menee vanhempienkin koko aika. Jos sillä kiekkojunnulla on treenit kolmesti viikossa, jonne sen vanhemman täytyy kuskata lapsensa, koska varusteet painaa ja halli ei ole heti kodin vieressä, niin siihen hommaan menee kolme iltaa. Melkein joka viikonloppu on sitten joku turnaus, johon menee merkittävä osa viikonlopusta, niin ei siinä paljon omaa aikaa jää. Sen lisäksi sitten vielä mokkapalatalkoot ja muut mahdolliset hommat. Itsekin kommentoit, että se oli elämäntapa. Ei mikään tunti kerran viikossa harrastus ole elämäntapa.
Meillä on kolme harrastavaa lasta ja pikku natiainen, mutta se opettelee vasta kävelemään. Minulla on tällä viikolla mennyt niihin tähän mennessä ehkä 5-10 minuuttia. Siihen että muistutan, että alappa lähteä reeneihin.. Ok, harkkavaatteita on ollut pyykissä, mutta pyykkiä nyt tulee muutenkin. Viikonloppuna menee pari tuntia kun on toimitsijavuoro. Toki olisin muutenkin peliä katsomassa, joten se aika menisi siellä hallilla kuitenkin. Ei tää niin raskasta ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs ajattelit, että nuo hommat juniorijoukkueessa hoituvat, jos vanhemmat eivät ole mukana järjestelyissä? Joku maksettu ihmisjoukko tulee ja hoitaa pelien toimitsijahommat, kahvion pyörittämiset, se kuuluisa joku kuskaa joukkueen vieraspeleihin? Ymmärräthän, että ilman vanhempien panostusta kenelläkään ei olisi varaa laittaa lapsiaan seurajoukkueeseen harrastamaan, sillä se tulisi liian kalliiksi.
(olen itsekin monta monituista kertaa seissyt kahvion myyntipöydän takana tai istunut pitämässä pöytäkirjaa, jotta junnut saa pelata. Eri laji tosin)
En tiennytkään että kahvion pyörittäminenkin on pakollista toimintaa
Ei kait se olekkaan,mutta oletusarvo yleisöllä on että jotain ostettavaa löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs ajattelit, että nuo hommat juniorijoukkueessa hoituvat, jos vanhemmat eivät ole mukana järjestelyissä? Joku maksettu ihmisjoukko tulee ja hoitaa pelien toimitsijahommat, kahvion pyörittämiset, se kuuluisa joku kuskaa joukkueen vieraspeleihin? Ymmärräthän, että ilman vanhempien panostusta kenelläkään ei olisi varaa laittaa lapsiaan seurajoukkueeseen harrastamaan, sillä se tulisi liian kalliiksi.
(olen itsekin monta monituista kertaa seissyt kahvion myyntipöydän takana tai istunut pitämässä pöytäkirjaa, jotta junnut saa pelata. Eri laji tosin)
Oma kokemukseni useastikin harrastuksesta: harrastukmaksut ovat korkeita, mutta silti vanhempien pitää antaa voimakas panoksensa. Lopulta jää epäilyksiä siitä, mihin rahat oikeastaan menevät, jos eivät valmentajan, harrastustilavuokrien (usein kaupungilta tosin ilmaistakin), pelimatkakulujen kattamiseen. Ilmeisesti joku he vain kerää välistä ruhtinaallisiin valmennus maksuihin, vaikka vanhemmat joutuvat olemaan apuvalmentaja, valvojia, järjestäjiä, pelimatkakuskeja/kustantamaan pelimatkakulut vielä erikseen. Jotain hämäräperäistä siinä usein on.
Sitten on ne harrastukset, joissa yritetään kynsin hampain saada kuluja miltei nollaan osallistuttamalla vanhemmat kaikkeen mahdolliseen varainkeruuseen, vahti- ja kioskivuoroihin yms. Lopulta kerättyä rahaa jää yli ja se on pakko tuhlata jonnin joutaviin ylimääräisiin tilpelhööreihin ja hoplppeihin, tai huippuhotelleihin kisamatkoilla (joille kaikki eivät kuitenkaan edes pääse). Liian paljon vaivaa ja häsläytä, kun vanhemmat mieluusti vain maksaisivat hatrastuskulut, joihin ovat lapsensa ilmoittaneet, ja antaisivat lasten harrastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä nyt taas?
Ei ole pakko mitään muuta kuin kuskata kersa peleihin. Whatsappiryhmiin ei pakko liittyä. Seuramaksu ja mukula peleihin. Voivat vinkua ihan tykönään niitä kahvilan pyörittämisiä ja kimppakyytejä. suomessa ei ole pakko tehdä ilmaisyrittäjyyttä.
Jos ei vapaaehtoisia löydy tarpeeksi, ei joukkuetta perusteta.
Joo se kuuluisa joku muu,niitä ei ole tarpeeksi nykyisin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä nyt taas?
Ei ole pakko mitään muuta kuin kuskata kersa peleihin. Whatsappiryhmiin ei pakko liittyä. Seuramaksu ja mukula peleihin. Voivat vinkua ihan tykönään niitä kahvilan pyörittämisiä ja kimppakyytejä. suomessa ei ole pakko tehdä ilmaisyrittäjyyttä.
Riippuu ihan seuran ja joukkueen koosta. Pienessä seurassa ei todellakaan katsota vapaamatkustajia, vaan jokaiselta lapselta odotetaan vähintään yhtä osallistuvaa aikuista, oli se sitten vaikka kummi tai mummi tai naapuri. Kunhan joku aikuinen käy vuorollaan kioskissa, talkoissa, osallistuu kimppakuljetuksiin ym. Harva jaksaa valmentajana, jojona tai huoltajana kaudesta toiseen, vaan nämäkin kiertää. Ja kun lapsia on joukkueessa just sen verran, että riittää kentälle, ja varalla ei ole kuin pari-kolme, niin luonnollisesti noita osallistumisvuorojakin tulee aika tiuhaan vanhemmille.
Tämäkin on muuttunut. Joskus vuosikymmeniä sitten sukulaiseni pelasi jääkiekkoa Sm-liiga tasolle asti ja hän oli köyhästä perheestä joten junnuseura jopa hommasi hänelle varusteita aikoinaan. Vanhemmat eivät olleet seuran toiminnassa mitenkään mukana. Itse kulki harkkoihin ja seurasta sai varusteita välillä, kun ei voinut omia aina ostaa. Näin pystyi harrastamaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä nyt taas?
Ei ole pakko mitään muuta kuin kuskata kersa peleihin. Whatsappiryhmiin ei pakko liittyä. Seuramaksu ja mukula peleihin. Voivat vinkua ihan tykönään niitä kahvilan pyörittämisiä ja kimppakyytejä. suomessa ei ole pakko tehdä ilmaisyrittäjyyttä.
Joo ja lapsen on tosi kiva pelata porukassa, jossa omat vanhemmat on ainoita jotka ei osallistu talkoisiin, kyyteihin jne. Toki seura voisi ehkä etukäteen infota vanhempia paremmin, jos todella oletus on että kaikkien vanhemmat osallistuu näihin talkoohommiin.
Olisi muuten kiinnostavaa tietää, että ovatko nämä lasten harrastusten raskaudesta valittavat juuri niitä samoja vanhempia, jotka siellä lasten luokan whatsapp-ryhmässä ovat eniten lähdössä leirikouluun Ranskan Alpeille mutta samaan aikaan eivät "omien paljon aikaa vaativien menojensa" takia mitenkään kykene osallistumaan varainkeruuseen "juuri tällä kertaa".
Isät kuskaa mieluusti lapsia harrastuksiin ja seisovat laidalla rupattelemassa. Välttyvät pakollisilta kotitöiltä, joita äiti jää tekemään. Isä saa siitä ruusut, äiti ei ole "tehnyt mitään lasten eteen". Näin on lapsella aina puhtaat koulu- ja harrastusvaatteet ja -välineet, ruokaa ja aikataulutkin hoidossa. Äiti pitää yhteyttä valmentajiin ja vanhempiin, aikatauluttaa, hoputtaa ja huolehtii, isä odottaa autossa😁
Alue: Aihe vapaa
En ole se, joka kommentoi elämäntavasta. Täällä on katsos useampia kirjoittajia....
Tässä on varmastikin eroja lajien välillä, AP puhui jalkapallosta, missä ei 7-8 -vuotiailla ainakaan pitäisi olla vielä 3 harkkoja viikossa, ehkä lätkässä sitten on. Mutta tosiaan ne kimppakyydit on keksitty, yleensä aina löytyy joku jaettu vastuu-ratkaisu (ja ymmärrän, että poikkeuksia on jos asuu jossain pienemmällä paikkakunnalla). SM-liigassakin on muuten 5 kk tauko, kai junnulätkässäkin on tauko, tuskin niitä turnauksia läpi vuoden on?
Kommentoin omasta puolestani, että minusta lasten harrastuksiin osallistuminen ei vienyt liikaa vapaa-ajastani enkä ymmärrä miten se on muka jotenkin kamala "uhraus" itsestään mitä täällä jotkut antavat ymmärtää.
Toisaalta, meidän perheessä ei rakennettu taloa tai mökkiä tai treenattu omaan triathloniin silloin kun lapset olivat aktiivisessa harrastusiässä. Ymmärrän, että heitäkin on ja heille tilanne on toki raskaampi. Mutta rehellisyyden nimissä, eiköhän isompi osa näistä lasten harrastusten raskaudesta itkevistä ole ihan siellä sohvan pohjalla Netflixiä katsomassa ja instaa selaamassa!