Oonko ihan kamala, kun loukkaannuin tästä? Mun paras ystävä menee naimisiin ensi...

Ehkä ne on joskus jo kauan sitten sopineet keskenään että ovat toistensa kaasoja. Onko se "hiljainen ystävä" ollut kuvioissa pidempään? 

ja joo, voi olla huippu jätjestelijä

ja joo, haluaa sun nauttivan häistä eikä hössöttä'mässä ympäriinsä, niin mä luulen

Ei halua sinua päällepäsmäröimään omiin häihinsä.

Ehkä olet liian päällepäsmäri? 

Olet, tuosta ei kannata loukkaantua. Syytkin kerroit aivan itse. Aina järjestänyt, näkyvä persoona ja tavallinen vieras. Kun olet järjestänyt juttuja oletko ottanut huomioon muidenkin mielipiteet vai onko suurin osa sinun mielesi mukaan tehtyjä? Näkyvä persoona, mitä itse pitäisit jos kaasosi olisi esillä enemmän kuin sinä? Ystäväsi todennäköisesti haluaa omannäköisensä häät eikä niin että kaaso päättää ja hän myös haluaa olla se " päähenkilö" omissa häissään. Katso nyt peiliin ja mieti miten noissa jutuissa käyttäydyt ja aivan todella mieti äläkä kaunistele.

Muistan tunteen ku serkku sai ekan lapsensa ja mua ei haluttu kummiksi eikä mihinkään, eikä häihin bestmäniksi. Jäi etäiseksi oikeastaan koko tyyppi ja lapsensa. Leikimme kuitenkin lapsena yhdessä jne.

Tajusin myöhemmin että mua pidettiin suvussa ihan eri tyyppinä mitä mulla itellä oli itestä käsityksenä.,

Kun ei taustoja tiedä, niin vaikea ottaa kantaa. Joku syyhän siihen on, ja jos sua kovasti asia häiritsee, niin kysy siltä suoraan. Muuten asia voi jäädä kaihertamaan ja vaikuttamaan teidän suhteeseenne ja lopulta jopa pilata välinne.

Paljon enemmän ehdit häistä nauttia tavallisena vieraana. Ja ilman töitä ja rahanmenoa.

AP:n viestin perusteella morsiammelta aivan oikea päätös.

Kommentit kyllä osui sen verran, että jäin oikeasti miettimään näkeekö muut mut paljon raskaampana ihmisenä kuin itse kuvittelen. Olen varmaan just se, joka ottaa tilaa, järjestää, puhuu paljon ja menee eteenpäin. En ole pitänyt sitä huonona asiana, koska olen ajatellut että on helpompaa kun joku hoitaa.

Mutta sitten mulle tuli vähän ikävä ajatus. Entä jos mua ei jätetty kaasoksi pois siksi että olisin huono ystävä, vaan siksi että jotkut naiset haluaa viereensä mieluummin sellaisen, joka ei vie tilaa. Ja joo, tiedän että tästä revitään, mutta kysyn silti: onko naisporukoissa oikeasti näin paljon sitä, että näkyvämpi nainen koetaan uhkana?

Koska aika moni täällä sanoi suoraan, että en ehkä olekaan sellainen kuin itse luulen. Se on ihan mahdollista. Mutta yhtä mahdollista on sekin, että nainen saa olla "ihana, vahva ja aikaansaava" vain niin kauan kuin ei loista liikaa toisen vieressä.

En tiedä olenko nyt vaan katkera vai osuuko tämä johonkin, mistä ei vaan saa sanoa ääneen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kommentit kyllä osui sen verran, että jäin oikeasti miettimään näkeekö muut mut paljon raskaampana ihmisenä kuin itse kuvittelen. Olen varmaan just se, joka ottaa tilaa, järjestää, puhuu paljon ja menee eteenpäin. En ole pitänyt sitä huonona asiana, koska olen ajatellut että on helpompaa kun joku hoitaa.

Mutta sitten mulle tuli vähän ikävä ajatus. Entä jos mua ei jätetty kaasoksi pois siksi että olisin huono ystävä, vaan siksi että jotkut naiset haluaa viereensä mieluummin sellaisen, joka ei vie tilaa. Ja joo, tiedän että tästä revitään, mutta kysyn silti: onko naisporukoissa oikeasti näin paljon sitä, että näkyvämpi nainen koetaan uhkana?

Koska aika moni täällä sanoi suoraan, että en ehkä olekaan sellainen kuin itse luulen. Se on ihan mahdollista. Mutta yhtä mahdollista on sekin, että nainen saa olla "ihana, vahva ja aikaansaava" vain niin kauan kuin ei loista liikaa toisen vieressä.

En tiedä olenko nyt vaan katkera vai osuuko tämä johonkin, mistä ei vaan saa sanoa ääneen.

Ap

No jos olet ihana, vahva ja aikaansaava niin, että viet hapen ilmasta, niin se koetaan kyllä raskaaksi.

Mä veikkaan että tässä on joku muu dynamiikka-asia, temperamenttisihan ei ole hänelle ongelma ollessanne kaksin. Joko hän ajattelee sinun varastavan koko shown tai on jonkun muun kannalta parempi, ettet häärää päsmäröimässä. Voihan se olla vaikka sulhanen.

Vierailija kirjoitti:

Muistan tunteen ku serkku sai ekan lapsensa ja mua ei haluttu kummiksi eikä mihinkään, eikä häihin bestmäniksi. Jäi etäiseksi oikeastaan koko tyyppi ja lapsensa. Leikimme kuitenkin lapsena yhdessä jne.

 

Tajusin myöhemmin että mua pidettiin suvussa ihan eri tyyppinä mitä mulla itellä oli itestä käsityksenä.,

Sukulaiset usein kuvittelevat että olet se sama joka olit pikkulapsena. Minua pidetään edelleen ujona ja vetäytyvänä vaikka en ole aikuisena ollut lainkaan sellainen. 

Mitä enemmän sä kirjoitat, sitä vähemmän mairittelevan kuvan susta saa. Ehkä se ei pidä susta läheskään niin paljon kuin sä luulet.

Vierailija kirjoitti:

Kommentit kyllä osui sen verran, että jäin oikeasti miettimään näkeekö muut mut paljon raskaampana ihmisenä kuin itse kuvittelen. Olen varmaan just se, joka ottaa tilaa, järjestää, puhuu paljon ja menee eteenpäin. En ole pitänyt sitä huonona asiana, koska olen ajatellut että on helpompaa kun joku hoitaa.

Mutta sitten mulle tuli vähän ikävä ajatus. Entä jos mua ei jätetty kaasoksi pois siksi että olisin huono ystävä, vaan siksi että jotkut naiset haluaa viereensä mieluummin sellaisen, joka ei vie tilaa. Ja joo, tiedän että tästä revitään, mutta kysyn silti: onko naisporukoissa oikeasti näin paljon sitä, että näkyvämpi nainen koetaan uhkana?

Koska aika moni täällä sanoi suoraan, että en ehkä olekaan sellainen kuin itse luulen. Se on ihan mahdollista. Mutta yhtä mahdollista on sekin, että nainen saa olla "ihana, vahva ja aikaansaava" vain niin kauan kuin ei loista liikaa toisen vieressä.

En tiedä olenko nyt vaan katkera vai osuuko tämä johonkin, mistä ei vaan saa sanoa ääneen.

Ap

Tietenkin on kiva että joku on aktiivinen, järjestää ja näkee vaivaa mutta nyt kannattaa kysyä itseltäsi että paljonko kysyt muiden mielipiteitä? Teetkö päätökset itse, jyräät muut? 

On kyllä kummallista loukkaantua, eihän asia ole sinun päätöksesi. Ja jos loukkaannut siitä, ettei asia mennyt kuten sinä halusit, morsian teki aivan oikean ratkaisun.

No ei välttämättä ole sukupuolikysymys. Olen itse rauhallinen nainen, enkä jaksa määräänsä enempää mitään tirehtöörejä ja moottoriturpia, joiden kanssa joutuu taistelemaan suunvuorosta ja omasta tilasta. Oli se toinen sitten mitä sukupuolta hyvänsä. 

Vierailija kirjoitti:

Kommentit kyllä osui sen verran, että jäin oikeasti miettimään näkeekö muut mut paljon raskaampana ihmisenä kuin itse kuvittelen. Olen varmaan just se, joka ottaa tilaa, järjestää, puhuu paljon ja menee eteenpäin. En ole pitänyt sitä huonona asiana, koska olen ajatellut että on helpompaa kun joku hoitaa.

Mutta sitten mulle tuli vähän ikävä ajatus. Entä jos mua ei jätetty kaasoksi pois siksi että olisin huono ystävä, vaan siksi että jotkut naiset haluaa viereensä mieluummin sellaisen, joka ei vie tilaa. Ja joo, tiedän että tästä revitään, mutta kysyn silti: onko naisporukoissa oikeasti näin paljon sitä, että näkyvämpi nainen koetaan uhkana?

Koska aika moni täällä sanoi suoraan, että en ehkä olekaan sellainen kuin itse luulen. Se on ihan mahdollista. Mutta yhtä mahdollista on sekin, että nainen saa olla "ihana, vahva ja aikaansaava" vain niin kauan kuin ei loista liikaa toisen vieressä.

En tiedä olenko nyt vaan katkera vai osuuko tämä johonkin, mistä ei vaan saa sanoa ääneen.

Ap

Ei koeta uhkana, vaan ärsyttävänä.

Aikaansaava ja toimelias kaaso on jumalan siunaus morsiamelle. Päsmäröivä, monologeja vetävä ja komenteleva kaaso on koko hääporukan kauhistus.

Ehkä sä et osaa kuunnella muita, luulet tietäväsi ja osaavasi aina itse paremmin. 

Häät ovat myös sulhasen. Mitä mieltä hän on sinusta? 

Älä masennu ap. Jo se että pohdit näitä, osoittaa, että olet inhimillinen ajatteleva ihminen. Ymmärrän kyllä, että tuntuu pahalta tulla sivuutetuksi noin. Toki voi aina pysähtyä miettiämään itseään, muttei kannata liikaa velloa.