Miksi vanhemmat eivät ruoki lapsiaan?
Eilen poikani kaveri vietti meillä koko illan. Tietysti tarjosin hänellekin ruokaa, kun itse söimme päivällistä, ja tarjosin vielä iltapalaakin, ennen kuin poika lähti kotiinsa.
Tämä poika kertoi, että kotona on lämmintä ruokaa ehkä kerran kuussa, muuten syödään leipää, jota otetaan itse kaapista. Eikä johdu rahasta, vaan siitä, että vanhemmat eivät kuulemma tykkää ruoanlaitosta.
Tällä pojalla on 7-vuotias sisar, jolle ostetaan joskus jotain einesruokaa. 13-vuotias poika saa tyytyä leipään, ja on kuulemma kehotettu menemään lähellä asuvien isovanhempien luo syömään, jos haluaa oikeaa ruokaa.
Ja vain siksi, että ns. vanhemmat eivät tykkää ruoanlaitosta. Tekisi mieli tehdä lasu tuollaisista.
Kommentit (104)
Miten perheillä on varaa pupeltaa jotain leipiä makkaroineen päivineen/murot, yogurtit ynm sekä eines höttöä, ei olla näemmä köyhiä, kyllä kunnon kotiruoka esim keitetyillä perunoilla/juureksilla on HUOMATTAVASTI halvempaa ja ravitsevampaa. Outoo.
Ennen vanhaa muuten ei ollut lihavia läheskään näin paljoa, terv mamma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä tällainen toiminta on aika yleistä juuri sellaisissa perheissä, jotka ovat näennäisesti pärjääviä tai hyvin toimeentulevia. Tunnen useita ns. uraäitejä, jotka eivät tee lainkaan lämmintä ruokaa arkena. Yksi on selittänyt asiaa siten, että lapsethan syövät koulussa. Samat lapset urheilevat lähes joka päivä, joten ei kyllä riitä se kouluruoka heille. Toinen ei tee ruokaa, koska se homma on sysätty hänen miehelleen. Mies vaan tekee sitten sellaisia gourmetruokia, kuten uunimakkaraa tai eineslihapullia. Kolmas ruokkii lapsensa kokonaan eineksillä, vaikka hänellä itsellään on kokin koulutus.
Ilmeisesti ovat hyviäkin tuttuja kun tiedät noin hyvin ateria-asiatkin. Miten he ovat reagoineet kun olet tuonut esille nämä huolesi heille?
Entä mitä vikaa on ruoanlaiton ulkoistamisessa miehelle? Ja on tässä moni muukin kertonut helpottavansa arkeaan eineksillä.
Ruoanlaiton ulkoistaminen miehelle on ongelma silloin jos miehen tekemä ruoka on ihan kuraa. Mikä onkin tuon kyseisen perheen tilanne. Eineksiäkin voi käyttää silloin tällöin, mutta ei niitä joka päivä lapset voi syödä. Olen kyllä hienovaraisesti ottanut esille, että heidän kannattaisi miettiä ruoka-asioita uudelleen.
Mutta jos se "uraäiti" ei hoitaisi edes niitä eineksiä...
No ei muuta kuin lasua tekemään! Tehkää kaikki omasta naapurista myös. Sielläkin varmasti syödään eineksiä.
No miksi ei hoida edes eineksiä. Kai hänkin nyt edes muutaman helpon arkiaterian osaa ja kykenee valmistamaan itse. Yksi vanhemman tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia siitä, että lapset saavat kunnollista ruokaa, ravintoaineita ja energiaa. Ei tarvitse olla mikään taikuri, että pystyy vähimmäistasoon. Vähimmäistaso ei ainakaan ole se leipä kaapista, eikä kyllä sekään että joka päivä on joku eines tarjolla lämmitettäväksi.
Miksi tämä on äidin tehtävä? Miksi se isä ei kelpaa antamaan niitä eineksiä? En nyt ymmärrä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Asun kansainvälisen koulun naapurissa. Jos erehdyn menemään lähikauppaan ruokaostoksille klo 16 aikaan, kaupassa on kymmeniä oppilaita jotka ostavat kaksin käsin paistopistetuotteita ja energiajuomia. Jos heillä olisi kotona perheen yhteinen lämmin ateria alkuillasta, ei heillä olisi nälkä.
Monilla loppuu työt vasta klo 16, joillakin klo 17. Miten siellä perheessä olisi syöty kunnon ateria yhdessä ennen neljää?
Opiskelen kokiksi parhaillaan. Eräs opettajamme, joka opettaa teinejäkin eli suoraan peruskoulusta tulleita, kertoi että muutamat hänen oppilaat ovat kertoneet elävänsä kotona pääasiassa Woltin tuomilla safkoilla eli lähinnä pizzoilla ja hamppareilla. Koulussa ovat nyt päässeet syömään myös ravitsemampaa ruokaa. Lasuilmoitus pitäisi tuollaisista tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä tällainen toiminta on aika yleistä juuri sellaisissa perheissä, jotka ovat näennäisesti pärjääviä tai hyvin toimeentulevia. Tunnen useita ns. uraäitejä, jotka eivät tee lainkaan lämmintä ruokaa arkena. Yksi on selittänyt asiaa siten, että lapsethan syövät koulussa. Samat lapset urheilevat lähes joka päivä, joten ei kyllä riitä se kouluruoka heille. Toinen ei tee ruokaa, koska se homma on sysätty hänen miehelleen. Mies vaan tekee sitten sellaisia gourmetruokia, kuten uunimakkaraa tai eineslihapullia. Kolmas ruokkii lapsensa kokonaan eineksillä, vaikka hänellä itsellään on kokin koulutus.
Ilmeisesti ovat hyviäkin tuttuja kun tiedät noin hyvin ateria-asiatkin. Miten he ovat reagoineet kun olet tuonut esille nämä huolesi heille?
Entä mitä vikaa on ruoanlaiton ulkoistamisessa miehelle? Ja on tässä moni muukin kertonut helpottavansa arkeaan eineksillä.
Ruoanlaiton ulkoistaminen miehelle on ongelma silloin jos miehen tekemä ruoka on ihan kuraa. Mikä onkin tuon kyseisen perheen tilanne. Eineksiäkin voi käyttää silloin tällöin, mutta ei niitä joka päivä lapset voi syödä. Olen kyllä hienovaraisesti ottanut esille, että heidän kannattaisi miettiä ruoka-asioita uudelleen.
Mutta jos se "uraäiti" ei hoitaisi edes niitä eineksiä...
No ei muuta kuin lasua tekemään! Tehkää kaikki omasta naapurista myös. Sielläkin varmasti syödään eineksiä.
No miksi ei hoida edes eineksiä. Kai hänkin nyt edes muutaman helpon arkiaterian osaa ja kykenee valmistamaan itse. Yksi vanhemman tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia siitä, että lapset saavat kunnollista ruokaa, ravintoaineita ja energiaa. Ei tarvitse olla mikään taikuri, että pystyy vähimmäistasoon. Vähimmäistaso ei ainakaan ole se leipä kaapista, eikä kyllä sekään että joka päivä on joku eines tarjolla lämmitettäväksi.
Miksi tämä on äidin tehtävä? Miksi se isä ei kelpaa antamaan niitä eineksiä? En nyt ymmärrä yhtään.
Esimerkissä se isä hoitaa tehtävänsä huonosti, ja äiti sallii sen ja sluibailee. Terveintä olisi, että molemmat tekisivät välillä ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Kasvavat lapset tarvitsee kunnon ruokaa vsrsinkin jos harrastavat urheilua kuten meillä. 2 lämmintä ruokaa oli aina. Kun lapset oli pieniä niin vähän helpotin ruokarumbaa niin että toinen ruoka oli kotiruokaa ja toinen eineksiä. Tai päiväkoti/kouluruokaa. Mutta oli kyllä helpotus kun lapset muutti omilleen niin enää ei jakseta kokata kuin fiiliksen mukaan.
Se, että ruoka on lämmin, ei välttämättä takaa ruuan kunnollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvavat lapset tarvitsee kunnon ruokaa vsrsinkin jos harrastavat urheilua kuten meillä. 2 lämmintä ruokaa oli aina. Kun lapset oli pieniä niin vähän helpotin ruokarumbaa niin että toinen ruoka oli kotiruokaa ja toinen eineksiä. Tai päiväkoti/kouluruokaa. Mutta oli kyllä helpotus kun lapset muutti omilleen niin enää ei jakseta kokata kuin fiiliksen mukaan.
Se, että ruoka on lämmin, ei välttämättä takaa ruuan kunnollisuutta.
Eli leipää nassuun ja muutamat e-koodit kylkiäisenä?
Vierailija kirjoitti:
Asun kansainvälisen koulun naapurissa. Jos erehdyn menemään lähikauppaan ruokaostoksille klo 16 aikaan, kaupassa on kymmeniä oppilaita jotka ostavat kaksin käsin paistopistetuotteita ja energiajuomia. Jos heillä olisi kotona perheen yhteinen lämmin ateria alkuillasta, ei heillä olisi nälkä.
Tuo kertoo vaan siitä, ettei kouluruoka ole maistunut. En tiedä yhtään perhettä, missä iltaruoka syötäisiin iltapäivällä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huomaa että paikalla on vain leipää ja eineksiä mässyttäviä vanhempia puolustelemassa laiskuuttaan ja lastensa huonoa hoitoa.
Teen perheelleni lämpimän ruoan päivittäin ja viikonloppuisin kaksi kertaa. En käytä koskaan eineksiä. Olen kritisoinut aloittajan asennetta tässä ketjussa. Suoraselkäisempää olisi ottaa asia puheeksi tuon lapsen vanhempien kanssa, jos aidosti olisi huolissaan. Nyt haluttiin vain mässäillä vauvapalstalla.
Vierailija kirjoitti:
Asun kansainvälisen koulun naapurissa. Jos erehdyn menemään lähikauppaan ruokaostoksille klo 16 aikaan, kaupassa on kymmeniä oppilaita jotka ostavat kaksin käsin paistopistetuotteita ja energiajuomia. Jos heillä olisi kotona perheen yhteinen lämmin ateria alkuillasta, ei heillä olisi nälkä.
Eihän monet vanemmat ole vielä kotona klo 16? Työmatkoihin menee aikaa joten ruoka on vasta myöhemmin valmista.
Meillä lapsuudenkodissa oli lämminruoka kerran päivässä, mutta se oli aina jotain valmispussista lisää vain vesi tyyppistä lisäainepaskaa.
Mulla oli pahoja suolisto- ja iho-oireita, hormonitoiminnan ongelmia, vitamiinipuutoksia, raudanpuute ja kaikkea sellaista.
Oi sitä onnea ja autuutta kun itse aikuisena opin tekemään oikeaa ruokaa! Iso kiitos koululaitokselle kotitaloustunneista. Siinä pääsi hyvin alkuun ja lisää oppia toi mukanaan internet.
Meilläkin lapsen kaveri kävi syömässä varmaan joka ilta, tuli koulun jälkeen. Äitinsä auttoi silloista ukkoaan ravintolassa iltamyöhään, sanoi vielä ettei tarvi ruokkia. Siinä samassa meni kuin omatkin lapset, ei pieni tyttö paljoa syö - ja oli seuraa ei tarvinut yksin olla. Näin 80-90-luvulla. Itse 60-luvulla koulusta tullessa kaivelin leivän kannikkaa tai kauraryynejä kaapista ja maitoa tai vettä sekaan, mutta joka ilta meillä oli kuitenkin lämmin ruoka, vaikka kumpikin vanhemmista oli raskaissa töissä vieraalla. Kaikki oli luomua siihen aikaan, ei allergioita perheessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun kansainvälisen koulun naapurissa. Jos erehdyn menemään lähikauppaan ruokaostoksille klo 16 aikaan, kaupassa on kymmeniä oppilaita jotka ostavat kaksin käsin paistopistetuotteita ja energiajuomia. Jos heillä olisi kotona perheen yhteinen lämmin ateria alkuillasta, ei heillä olisi nälkä.
Tuo kertoo vaan siitä, ettei kouluruoka ole maistunut. En tiedä yhtään perhettä, missä iltaruoka syötäisiin iltapäivällä.
Meillä on lämmin ateria tarjolla joka päivä noin 17.30. Ennen nukkumaanmenoa vielä jotain kevyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvavat lapset tarvitsee kunnon ruokaa vsrsinkin jos harrastavat urheilua kuten meillä. 2 lämmintä ruokaa oli aina. Kun lapset oli pieniä niin vähän helpotin ruokarumbaa niin että toinen ruoka oli kotiruokaa ja toinen eineksiä. Tai päiväkoti/kouluruokaa. Mutta oli kyllä helpotus kun lapset muutti omilleen niin enää ei jakseta kokata kuin fiiliksen mukaan.
Se, että ruoka on lämmin, ei välttämättä takaa ruuan kunnollisuutta.
Eli leipää nassuun ja muutamat e-koodit kylkiäisenä?
Eihän tuossa niin sanottu. Miksi keksit omiasi?
Kuulostaapa kauhealta. Leipä on vielä yleensä se suolaisin arjessa syötävä ruoka, joten tuossa pilataan lasten verisuonet jo nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsuudenkodissa oli lämminruoka kerran päivässä, mutta se oli aina jotain valmispussista lisää vain vesi tyyppistä lisäainepaskaa.
Mulla oli pahoja suolisto- ja iho-oireita, hormonitoiminnan ongelmia, vitamiinipuutoksia, raudanpuute ja kaikkea sellaista.
Oi sitä onnea ja autuutta kun itse aikuisena opin tekemään oikeaa ruokaa! Iso kiitos koululaitokselle kotitaloustunneista. Siinä pääsi hyvin alkuun ja lisää oppia toi mukanaan internet.
Tämähän se ongelma on. Lapsilla on vaikkapa adhd:ta, ehkä jopa lääkityskin jo, ja tarjolla on pelkästään sitä kuvaamaasi lisäainemoskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huomaa että paikalla on vain leipää ja eineksiä mässyttäviä vanhempia puolustelemassa laiskuuttaan ja lastensa huonoa hoitoa.
Teen perheelleni lämpimän ruoan päivittäin ja viikonloppuisin kaksi kertaa. En käytä koskaan eineksiä. Olen kritisoinut aloittajan asennetta tässä ketjussa. Suoraselkäisempää olisi ottaa asia puheeksi tuon lapsen vanhempien kanssa, jos aidosti olisi huolissaan. Nyt haluttiin vain mässäillä vauvapalstalla.
Mä en jaksa tehdä joka päivä lämmintä ruokaa. Teen isoja satseja noin kolme kertaa viikossa. Eineksiä ostan vain ns. varalle. Einekset ei oikein maistu meidän perheessä, kun on totuttu kotiruokaan. Tulee lisäksi edullisemmaksi ja tervellisemmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Leipä on käytännössä kiinteässä muodossa olevaa puuroa.
Asuin monta vuotta maassa, jossa viranomaiset ihan kehottivat ihmisiä syömään enemmän leipää. Lehdissä oli tietoiskuja aiheesta ja julkisilla paikoilla näki julisteita samasta asiasta. Siellä myytiin siihen aikaan leipää, joka oli maukasta ja jossa oli täysjyväviljaa.
Asun kansainvälisen koulun naapurissa. Jos erehdyn menemään lähikauppaan ruokaostoksille klo 16 aikaan, kaupassa on kymmeniä oppilaita jotka ostavat kaksin käsin paistopistetuotteita ja energiajuomia. Jos heillä olisi kotona perheen yhteinen lämmin ateria alkuillasta, ei heillä olisi nälkä.