Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu että alkoholisti isäni pilasi minut henkisesti
13.04.2026 |
Koen jääneeni ulkopuolelle mm parisuhde kentistä koska isän aiheuttamat tuhot olivat valtaisat.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Se on nyt aika olla itse oman elämänsä aikuinen, ei vanhempi voi koko elämää pilata ellei anna.
Niin jotkut käyttää vanhempiaan tekosyynä kaikkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsuuteni oli myös holistin lapsena kasvamista, MUTTA minä päätin, että kunhan pääsen kotoa pois niin varmasti mun omassa kodissa ei tupakoida, eikä juoda viinaa samaan malliin kuin kotona. Lisäksi tuleva kumppani ei taatusti ole holisti, eikä tupakanpolttaja. Ja olen onnistunut tässä hyvin. Nykyisen kumppanin kanssa suhde alkoi siitä kun ravintolailtana katkoin kaikki miehen tupakat, mitkä hän sytytti. Ei tietysti ollut järkevää. Mutta testasin, että kuinka tärkeä on tupakka, lähteekö kävelemään. Ei lähtenyt, olemme olleet yhdessä 30 vuotta. Eikä ole mitään holisti-ongelmia.
No on sulle ainakin jäänyt kontrollointiongelma, joka on tyypillistä alkoperheessä kasvaneelle. Aika moni ukko olis tosiaan ottanut jo tuosta tupakoiden katkomisesta ritolat. Eikä se olis kertonut siitä, että tupakat oli tärkeitä, vaan siitä mitä toinen sanelee ja tekee parisuhteessa. Mutta hyvä, että vakka on kantensa löytänyt. Mun mielestä tommonen ukko, joka antaa tehdä noin olis lapanen.
Vaikeat kotiolot vaikuttaa lapseen ja nuoreen. Kun itsenäistyy, voi käydä rauhassa läpi tapahtumia ja tunteita, mitä lapsuuteen liittyy. Ajan myötä tilanne selkiytyy. Tärkeä on ymmärtää, että ne ovat takanapäin. Vaikka olisi kokenut mitä vääryyttä, vanhemmat tuskin pystyy siihen reagoimaan. Riitelyllä vaan pahentaa omaa tilannettaan. Olisi hyvä, jos voisi hyväksyä sen, että itselle sattui tällaiset kortit lapsuudessa. Ei kaikille muillekaan tullut parempaa lähtökohtaa. Tärkeintä on omat valinnat, elä niin kuin haluat elää. Älä anna lapsuuden kahlita itseäsi. Kukaan ei ole täydellinen eikä täydellistä lapsuutta ole. Elämässä ei ole aina oikeudenmuksisuuttakaan. Silti monia mahdollisuuksia on avoinna.
Sitä se juopottelu tekee lapsille, Riikka. Hyvä kun myönnät ettet ole ok.
Ruikuttelu ei kuitenkaan auta, eikä lapsuuden taakse voi loppuelämää juosta piiloon. Aikuinen hoitaa ongelmansa psykiatrian keinoin kuntoon. Naiset yleensä tekevät niin, miehet eivät.
Ja siksi naiset elävät vanhemmiksi ja nauttivat elämästä enemmän, kun taas miehet on itsetuhoisia, kärttyisiä ja syrjäytyviä sekä itsemurhaan taipuvaisia. MIehillä ei ole koppa kunnossa, koska eivät viitsi korjata sitä.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsuuteni oli myös holistin lapsena kasvamista, MUTTA minä päätin, että kunhan pääsen kotoa pois niin varmasti mun omassa kodissa ei tupakoida, eikä juoda viinaa samaan malliin kuin kotona. Lisäksi tuleva kumppani ei taatusti ole holisti, eikä tupakanpolttaja. Ja olen onnistunut tässä hyvin. Nykyisen kumppanin kanssa suhde alkoi siitä kun ravintolailtana katkoin kaikki miehen tupakat, mitkä hän sytytti. Ei tietysti ollut järkevää. Mutta testasin, että kuinka tärkeä on tupakka, lähteekö kävelemään. Ei lähtenyt, olemme olleet yhdessä 30 vuotta. Eikä ole mitään holisti-ongelmia.
Just. Jos joku random alkaisi katkomaan mun röökejäni kun ollaan just tavattu, saisi se jurpo jäädä siihen. Kai myös pakotat miehen syömään omien halujesi mukaan ja harrastamaan sitä mitä sinä haluat? Karsea Justiina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on käsite "lapsen oikeus isään" tiedän tapauksia, joissa erokaan ei ole auttanut äitiä suojelemaan lastaan alkoholisti isiltä, vaikka pitäisi alkaa sanoa, että "lapsella on oikeus turvalliseen vanhempaan". Näitä nyt on tullut vastaan useampia, joissa Sossu on antanut lapsen kasvatettavaksi juopolle isälle vaikka äiti olisi terveempi. Nää addiktit osaa uhriutua ja heillä aina riittää säälijöitä, lapsen elämästä viis. Suojeleva äiti saa "hullun exän" leiman näissä tapauksissa. Tai "ylihuolehtivan". Eräs tuntemani Sossu ihan auliisti myönsi, että todisti oikeudessa siten, että juoppo isä sai lapsen ja nauraa asiakkaille. Jos käy huono tuuri niin saa luonnehäiriöisen hoitamaan asioitaan.
Voit kuitenkin aina aloittaa alusta, vaikka juoppo isä olisikin sotkenut elämäsi, ajattele, että olet yksilö. Et ole isäsi ja sinulla on oikeus elää omannäköistäsi elämää. Terveempää elämää. Jos lähellä on addikteja he saattavat ryhtyä melkoiseen vastarintaan kun huomaavat menettävänsä kontrollin sinuun. sinua voidaan syyttää itekkääksi, äläkä ylläty jos sinusta aletaan tehdä "hullu" tarinoita, koska "muutut liikaa" kun irtaudut näiden ihmisten vaikutuspiiristä. Valmistaudu jo etukäteen taisteluun.
Vierailija kirjoitti:
Mene Al-Anon ryhmiin, ne on tarkoitettu alkoholistien läheisille. Saat vertaistukea ja ilmaista terapiaa.
Olen käynyt. Surkeita vinkujia, joiden mielestä elämä on niiiiin rankkaa ja aivan kaikki vaikeudet johtuvat siitä, kun isi silloin 40 vuotta sitten joi kaljaa. En suosittele kenellekään, ellet sitten halua olla se olkapää mihin itkeä. Mitään apua tuosta ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on nyt aika olla itse oman elämänsä aikuinen, ei vanhempi voi koko elämää pilata ellei anna.
Kyllä voi. Meitäkin iso liuta sisaruksia, olemme traumatisoineet jokaikinen.
Riidoissa keskenämme aikuiselämässä, pelottaa sitoutua vaikka mahdollisuuksia on ollut. Muistan lapsuuden kamalat pelot vieläkin.
Osa ihmisistä löytää syyn miksi oma elämä on huonolla jamassa muista. Yleensä lapsuudesta. Peiliin katsominen ja itsestään niskasta ottaminen on niin hankalaa aikuisena, niin paljon helpompi vain velloa katkeruudessa ja syyttää kaikesta isää, äitiä, siskoa tai koulua.
Kannattaa pohtia. Haluatko tehdä elämällesi jotain vai et. Vanhemmiltasi olet saanut geenisi, joten sen takia sinunkin elämäsi on voinut olla retuperällä kuin vanhemmillasi, mutta et voi syyttää vanhempiasi geeneistään.
Suomessa voi vanhempiinsa jättää pitämättä yhteyttä. Mennä opiskelemaan, valmistua ja rakentaa oman elämänsä. Moni on noin tehnyt, vaikka heillä on ollut karmea lapsuus tai ei vanhempia ollenkaan.
Helpompi toki on jäädä vellomaan itsesääliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No buhuu. Tuskinpa olet ainoa alkoholistin lapsi tässä maailmassa. Mulla on sekä isä että äiti juoppoja, ei vaikuta mun elämääni mitenkään. Siinähän ryyppäävät, itse muutin omilleni heti yhdeksännen luokan jälkeen. Aneemista syyttää lapsuuttaan siitä jos elämä aikuisena on syvältä. Tee asialle jotain äläkä märehdi menneisyyttä.
Vaikuttaa. Jos et itse sitä viestistäsi huomaa, se on aika surullista. Koskaan ei liian myöhäistä hakea apua.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai pelkkä isän alkoholismi sinällään mitään syviä traumoja jätä, mutta jos siihen on yhdistynyt narsistinen persoonallisuushäiriö ja sitä myötä jatkuva mitätöinti niin se jättää syvät jäljet.
Kannattaa lukea lasisen lapsuuden vaikutuksista.
Kannattaa myös huomioida se, että alkoholismia on eri asteista ja tietenkin sillä on merkitystä, onko kyseessä isä vaiko äiti ja asuuko alkoholisti kotona jne. Ei tilanteet ole koskaan samanlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene Al-Anon ryhmiin, ne on tarkoitettu alkoholistien läheisille. Saat vertaistukea ja ilmaista terapiaa.
Olen käynyt. Surkeita vinkujia, joiden mielestä elämä on niiiiin rankkaa ja aivan kaikki vaikeudet johtuvat siitä, kun isi silloin 40 vuotta sitten joi kaljaa. En suosittele kenellekään, ellet sitten halua olla se olkapää mihin itkeä. Mitään apua tuosta ei ole.
Apua mihin? Tunteiden purkamiseen ja jakamiseen? Vertaistukeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsuuteni oli myös holistin lapsena kasvamista, MUTTA minä päätin, että kunhan pääsen kotoa pois niin varmasti mun omassa kodissa ei tupakoida, eikä juoda viinaa samaan malliin kuin kotona. Lisäksi tuleva kumppani ei taatusti ole holisti, eikä tupakanpolttaja. Ja olen onnistunut tässä hyvin. Nykyisen kumppanin kanssa suhde alkoi siitä kun ravintolailtana katkoin kaikki miehen tupakat, mitkä hän sytytti. Ei tietysti ollut järkevää. Mutta testasin, että kuinka tärkeä on tupakka, lähteekö kävelemään. Ei lähtenyt, olemme olleet yhdessä 30 vuotta. Eikä ole mitään holisti-ongelmia.
No on sulle ainakin jäänyt kontrollointiongelma, joka on tyypillistä alkoperheessä kasvaneelle. Aika moni ukko olis tosiaan ottanut jo tuosta tupakoiden katkomisesta ritolat. Eikä se olis kertonut siitä, että tupakat oli tärkeitä, vaan siitä mitä toinen sanelee ja tekee parisuhteessa. Mutta hyvä, että vakka on kantensa löytänyt. Mun mielestä tommonen ukko, joka antaa tehdä noin olis lapanen.
Samaa mieltä. En antaisi kenenkään koskea omaisuuteen, enkä särkeä. Vaikka en polta, tuo kuulosti ihan kauhealta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt sitten tiedät, millainen alkoholisti on eikä sinusta tule alkoholistia. Kunhan pysyttelet poissa sellaisesta seurasta.
Äitini isä ja isäni isä olivat alkoholi ongelmaisia. Toinen oli kuollut ja toinen vanha kun synnyin. Minun kotona ei alkoholia juotu. Minä en tiennyt millaista alkoholismi on ja tietämättömyyttäni menin naimisiin alkoholistin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismi muuttaa ihmisen persoonan. Luo turvattoman ilmapiirin. Se on hyvin yleistä. Kohtaa menneisyytesi rehellisesti. Ja sen aiheuttamat tunteet. Älä jatka menneisyyden tragediaa elämällä samalla tavalla. Meitä alkoholistin aikuisia lapsia on paljon. Onnea hyvään elämään 🤍
Niin, ja onneksi osa meistä on onnistunut säilyttämään kyvyn empatiaan. Alkoholistin läheisistä hyvin moni tulee tunnekylmäksi, sairastuu vahvuuteen. Olen tavannut monta ihmistä, jotka ovat täysin tunnekylmiä, eivät sitä itse edes huomaa, ja siellä taustalla vaikeat kokemukset lapsuudesta.
Vahvuus ei ole tunnekylmyyttä eikä sairautta. Joskus elämässä täytyy olla vahva, mutta vahvuus voi olla piirre joka pelottaa jos on tottunut olemaan kontrollissa. Tuntuu kylmältä kun toinen asettaa rajoja ja itsenäistä ajattelua. Monissa Alko perheissä vahvuus onkin yhtäkkiä sairaus etenkin jos et suostu olemaan uhrautuvan hoivaajan roolissa.
Mun lapsuuteni oli myös holistin lapsena kasvamista, MUTTA minä päätin, että kunhan pääsen kotoa pois niin varmasti mun omassa kodissa ei tupakoida, eikä juoda viinaa samaan malliin kuin kotona. Lisäksi tuleva kumppani ei taatusti ole holisti, eikä tupakanpolttaja. Ja olen onnistunut tässä hyvin. Nykyisen kumppanin kanssa suhde alkoi siitä kun ravintolailtana katkoin kaikki miehen tupakat, mitkä hän sytytti. Ei tietysti ollut järkevää. Mutta testasin, että kuinka tärkeä on tupakka, lähteekö kävelemään. Ei lähtenyt, olemme olleet yhdessä 30 vuotta. Eikä ole mitään holisti-ongelmia.