Matkustelu ei ole enää niin huoletonta ja hauskaa kun on tullut keski-ikäiseksi ja varovaiseksi
Joskus 2000-luvun alussa sitä mentiin pitkin maailmaa epämääräisissä minibussikuljetuksissa ja nukuttiin ei-niin-hygieenisissä bambumajoissa ilman mitään huolta mistään. Nykyään sitä huolehtii jo etukäteen miten pääsee mukavimmin lentokentältä majoitukselle, kusettaako taksit, saako ruokamyrkytyksen, mitä jos tulee jotain terveysongelmia, korvaahan vakuutus jnejne. Jos tää pahenee yhtään niin taidan pysyä kotona.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Mulla on matkailun viehätys kyllä vähentynyt, mutta ongelmana on etten pääse kunnolla irti arjesta jos pysyttelen kotona. Miten olette ratkaisseet sen, kun haluaa vaihtaa maisemaa muttei muttei koe tarvetta matkustamiseen?
Teen kotimaan päivämatkoja. Lähtö aikaisin aamulla ja paluu myöhään illalla.
Rakastan matkustamista! Euroopassa matkustaa huolettomasti mutta aika lailla samoihin tuttuihin kohteisiin. Lontoo ja Marbella tuntuvat toiselta kodilta, niin paljon niissä aikaa viettänyt. Mutta aina niistä löytää jotain uutta ja inspiroivaa, hyvä näytelmä, taidenäyttely, uusi ravintola, näkee samalla vanhat tutut. Ensi kesäkin menee melkein samalla reseptillä kuin kaksi aiempaa: Riviera kesäkuussa, Kreikka heinäkuussa ja Italiaan elokuussa.
Kaukomatkoja vain 1 per vuosi, en jaksa istua lentokoneessa 13 h, vaikka viimeinen reissu meni ihan mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Ei saa antaa pelolle valtaa. Tyhmiä riskejä ei kannata ottaa, mutta elämää ei voi ennakoida ja yllättäviä asioita saattaa sattua. Ei sen vuoksi kannata jättää elämää elämättä.
Joo - ei pelota yhtään, ei vaan enää jaksa/kiinnosta nähdä vaivaa. Tämän lisäksi elämän eläminen ei toki tarkoita matkustamista, tuo on jotenkin vääristynyt kuva.
Eräs tunnettu astrologi totesi,
että vasta 40-vuotiaina olemme
todella aikuisia, vaikkakin 18-vna
täysi-ikäisiä. Neurologien
mukaan junnuaivomme ovat
lopullisesti valmiit aikuisen aivot
noin 30-vuotiaana.
Siihen ikään saakka opettelemme
vuosi vuodelta lisää tärkeää taitoa:
tunteidemme säännöstelyä, regulointia.
Vähä vähältä opimme pois
nuoruuden yli-impulsiivisuudesta;
harkitsemattomista päättömän
kanan höntyilyistä kohti harkittuja
syy-seuraussuhteet jo ennalta
skannaavia sanoja/tekoja.
Kun nyt päätän tehdä näin;
aloitan lumipalloefektin. Tästä
teostani/puheestani seuraa tämä,
tämä, tämä.. edelleen se, se ja se.
Tekoni tai tekemättä jättämiseni
muuttaa kenties koko
loppuelämäni kurssin.
(Kenties näin ja näin monen läheisen
JA tuikituntemattomankin ihmisen
loppuelämän kurssin).
Vain yksi ainoa tekoni voi sinetöidä
kohtaloni. Siispä olen viisas nuori
aikuinen. Harkitsen, otan huomioon,
kartoitan kokonaiskuvan.
-E-
Vierailija kirjoitti:
Mulla on matkailun viehätys kyllä vähentynyt, mutta ongelmana on etten pääse kunnolla irti arjesta jos pysyttelen kotona. Miten olette ratkaisseet sen, kun haluaa vaihtaa maisemaa muttei muttei koe tarvetta matkustamiseen?
Osta mökki toisesta maasta niin ongelma on ratkaistu.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten pelko, että tuo jotain ötököitä tuliaisena kotiin hotellista. Myös kotimaassa.
Olen saanut petipunkkeja parista majoituksesta ulkomailla ja ei helvetti mikä ruljanssi siitä seuraa. Ja toki se kutina ja pukamat on tosi inhottavia. Yksi syy lisää pysytellä kotona omassa puhtaassa sängyssä. 😅
Vierailija kirjoitti:
Eräs tunnettu astrologi totesi,
että vasta 40-vuotiaina olemme
todella aikuisia, vaikkakin 18-vna
täysi-ikäisiä. Neurologien
mukaan junnuaivomme ovat
lopullisesti valmiit aikuisen aivot
noin 30-vuotiaana.
Siihen ikään saakka opettelemme
vuosi vuodelta lisää tärkeää taitoa:
tunteidemme säännöstelyä, regulointia.
Vähä vähältä opimme pois
nuoruuden yli-impulsiivisuudesta;
harkitsemattomista päättömän
kanan höntyilyistä kohti harkittuja
syy-seuraussuhteet jo ennalta
skannaavia sanoja/tekoja.
Kun nyt päätän tehdä näin;
aloitan lumipalloefektin. Tästä
teostani/puheestani seuraa tämä,
tämä, tämä.. edelleen se, se ja se.
Tekoni tai tekemättä jättämiseni
muuttaa kenties koko
loppuelämäni kurssin.
(Kenties näin ja näin monen läheisen
JA tuikituntemattomankin ihmisen
loppuelämän kurssin).
Vain yksi ainoa tekoni voi sinetöidä
kohtaloni. Siispä olen viisas nuori
aikuinen. Harkitsen, otan huomioon,
kartoitan kokonaiskuvan.
-E-
Päivää viisas älykkönainen🌷
Nuorena lähdetään seikkailuun vähillä rahoilla. Matkustelu todella avartaa ymmärrystä ja on kehittävää. Suosittelen lämpimästi.
Kun ikää tulee lisää, tiedämme jo, mitä makustelu on, samalla kun lentäminen on jatkuvalla syötöllä tehty entistäkin luotaantyöntävämmäksi tavaksi liikkua mihinkään. Ei sitä halua käyttää lomaansa uusien vaateiden hankkimiseen paikanpäältä, laukkuaan odotellessaan, eikä tapella vakuutusyhtiön kanssa korvauksista.
Kaikesta tästä pääsee näppärästi eroon suuntaamalla mökille. Loma alkaa heti, eikä siellä ole riippuvainen kenestäkään.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on matkailun viehätys kyllä vähentynyt, mutta ongelmana on etten pääse kunnolla irti arjesta jos pysyttelen kotona. Miten olette ratkaisseet sen, kun haluaa vaihtaa maisemaa muttei muttei koe tarvetta matkustamiseen?
Pikku päiväreissutkin jollain Suomen paikkakunnalla voivat virkistää.
Pikku päiväreissutkin jollain Suomen paikkakunnalla voivat virkistää.
Minua vaan ahdistaa pikku päivämatkat Suomessa.
Lähikylät ja kaupungit on jo koluttu 66v ajan.
Valitaan joku uusi vähän kauempaa - googlemaps näyttää vaikka 150km. Ajat motaria lähes 2h näkemättä yhtään mitään muuta kuin pusikkoa. Pääset perille ja etsit kahvilaa aamupalalle, näyttää olevan ABC tai kiinni oleva kaljabaari vaihtoehtoina. Paukkusämpylä ja kurakahvi 10e per nuppi.
Seisot siinä kirkon kupeessa ja mietit kumpaan suuntaan raittia kävelisi. Nähtävyyksinä 60-luvun suljettu kauppakiinteistö ja lopetettu bensis. Muutama "savu" ja hoitamaton kerrostalo. Sale.
Katsot mapsista mistä löytyisi ruokapaikka, 40km päässä näkyy olevan joku kiva paikka. 40 min ajoa pikkutietä ja olet perillä. Lounasbuffet 35e per nuppi. Ihan ok muttei hintansa väärti.
Jälleen maps auki ja selaamaan jos löytyisi jotain kivaa nähtävää.
20 minuutin ajo seuraavaan kaupunkiin. Kirkko, tori, Sale, kirpputori täynnä homeista kamaa. Ranta sentään näkyvissä. Kioskikahvilassa juhlamokka ja munkkirinkeli 6e per nuppi.
Paluumatka kotiin pikkutietä pitkin (metsää, peltoa, metsää, peltoa) lähes 4h.
Juu ei!
Me otettiin pitkälle lennolle vähän paremmasta luokasta paikat, mutta oli se silti aika puuduttavaa.