Miksi tällä palstalla oletetaan automaattisesti, että ihmiset ovat käyneet peruskoulun, vaikka se tuli Suomeen vasta vuosina 1972-1977?

Koska se on todennäköisempi vaihtoehto. Peruskoulua käymättömät ovat jo vähemmistö Suomen väestöstä, nuorimmatkin heistä jo yli 60-vuotiaita.

Peruskoulusta on valmistuttu siis vuodesta 1972 lähtien. Peruskoulu käynnistettiin Lapista alkaen ja viimeisenä se tuli käyttöön Uudellamaalla 1977.

Peruskoulu kestää lyhimmillään 9 vuotta ja sinne mennään sinä vuonna kun täytetään 7. Laskee itse näillä premisseillä oletetun maksimi-iän peruskoulun päättötokarin saaneille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorimmatkin peruskoulua käymättömät alkavat olla jo eläkeiässä. Itse olen syntynyt vuonna 1968, ja kävin alusta asti peruskoulua.

Jep, mun äiti on syntynyt 1961 ja käynyt alusta asti peruskoulua. 

Siinä tapauksessa äitisi on aloittanut koulun normaalia myöhemmin. Peruskoulu alkoi pohjoisesta ja ensimmäinen ikäluokka, joka kävi peruskoulun oli syntynyt yleensä 1963. Minä olen kotoisin Kuopion seudulta ja sillä alueella ensimmäinen peruskouluikäluokka, olen syntynyt 1964. 1963 syntyneet kävivät vielä oppi- tai kansalaiskoulun. 

Turussa ensimmäinen yhteinen peruskouluvuosi oli 1976, eli 1969 syntyneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ku harva on varmana 1959 syntyny tai vanhempi jotka oli viimeset kansakoulun käyneet

No olen syntynyt 1962 ja käynyt yhden vuoden peruskoulua, sitä ennen 4 vuotta kansakoulua ja 4 vuotta oppikoulua. Helsingissä.

Juuri näinhän se meni. Itse olen samaa vuosikertaa ja samoin 4 vuotta kansakoulua ja sen jälkeen 3 vuotta oppikoulua Tampereella. Meille siis peruskoulu tuli vuotta Helsinkiä aiemmin. Mutta emmehän me varsinaista peruskoulua käyneet päivääkään vaikka se koulumme peruskoulu nimiseksi muuttuikin, vaan sillä oppikoulun opetussuunnitelmalla käytiin koulu loppuun ja ne nuoremmat ikäluokat jotka tuolloin vasta koulutaipaleensa aloittivat olivat niitä oikeita peruskoululaisia.

Vierailija kirjoitti:

Me kansakoulun ja oppikoulun käyneet osaamme kirjoittaa suomea. Tällä palstalla monet eivät osaa.

Kaunokirjoitus lienee myös hallussa?

Vierailija kirjoitti:

Mutta osaako ihmiset käyttää nettiä jos ne ei ole käynyt peruskoulua? Ne ei ehkä osaa tänne sivulle. En ole koskaan tavannut ihmistä joka ei ole käynyt peruskoulua.

Olen 77-vuotias. Minulla on ollut oma tietokone 1980-luvun alusta asti, kun monet teistä eivät olleet vielä syntyneetkään.

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin peruskoulun päättävät eivät selviäisi keskikoulun oppimäärästä. Kokoomus vastusti tasapäistämistä ja tavallaan oli oikeassa. Ennen karsittiin oppilasaines puoleen jo neljän luokan jälkeen. Noin puolet tai esim. äitini aikaan vain 30% ikäluokasta pääsi oppikouluun. Sielläkin jäätiin herkästi luokalleen ja keskikoulun jälkeen lukion käyneet olivatkin sitten tasolla, johon nykykoulussa ei päästä. Ja tämä näkyy yliopistoissa; ihan perusasioita joudutaan opettelemaan.

Höpöhöpö. Ei se keskikoulu mikään ihmekoulu ollut. Itse kävin keskikoulun ja insinööripoikani peruskoulun ja voin kyllä tunnustaa, että hän on paljon tietävämpi kuin minä.

Totta kai kokoomuslaiset yrittää kaikin mahdollisin tavoin selitellä sitä miksi vastustivat peruskoulua, joka kaikilla mittareilla on ollut menestys. Vasta kun kokoomus on saksineen päässyt leikkaamaan opetuksesta, on peruskoulutuksen tasokin saanut osumia, mutta varsinaisen peruskoulun syy se ei ole ollut.

Mitä niihin keskikoulun pääsykokeisiin tulee, niin nehän oli ihan naurettavan helpot ja käytännössä lähes kaikki hakijoista myös keskikouluun omana aikanani pääsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me kansakoulun ja oppikoulun käyneet osaamme kirjoittaa suomea. Tällä palstalla monet eivät osaa.

Kaunokirjoitus lienee myös hallussa?

Vaikka et minulta kysynytkään niin vastaan silti: ei ole. Olen vasenkätinen ja kärsin suunnattomasti mustekynillä kirjoittamisesta.

Hävettää edelleenkin se mongerrukseni, kun joudun jonnenkin nimmarini vetäsemään.

No ei ehkä jakseta olla niin pikkutarkkoja? Asian kannaltahan sillä ei ole mitään merkitystä, minkä nimistä koulua on aikoinaan käynyt. Kuitenkin Suomessa on ollut oppivelvollisuus 1920-luvulta lähtien, joten iäkkäätkin suomalaiset ovat oletettavasti saaneet päästötodistuksen jostain koulusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorimmatkin peruskoulua käymättömät alkavat olla jo eläkeiässä. Itse olen syntynyt vuonna 1968, ja kävin alusta asti peruskoulua.

Jep, mun äiti on syntynyt 1961 ja käynyt alusta asti peruskoulua. 

Peruskoulu alkoi 1972, joten äitisi lienee aloittanut koulun vasta 11-vuotiaana?

Se ei kyllä alkanut joka puolella Suomea samaan aikaan, vaan siirtyi pohjoisesta etelään. Itse menin ekaluokalle juuri alkaneeseen peruskouluun v. 1974

Monet vanhan kansakoulun käyneet ovat elämänsä aikana saattaneet kehittyä vaikka miten paljon.  Heillä saattaa olla ammatillista tietä jopa korkeakoulututkinto.  Maatalon emännät  saattaneet harrastaa kotitalousalaa erittäin monipuolisesti, ja kansalaisopiston kursseilla ovat voineet opiskella uusia kieliä tai harrastaa yhteiskunnallisia aineita.  Kirjastoista lainattiin pinokaupalla oikeita kirjoja.  Sivistystä ja aikuiskoulutusta joskus maaimassa vielä arvostettiin Suomessa.  

Mitä väliä? Kuitenkin Suomessa on ollut oppivelvollisuus 1920-luvulta alkaen, joten voisi olettaa, että vanhoillakin ihmisillä on jonkin koulun päästötodistus.

Minä en ollut syntynytkään vuonna 1977. Juuri siksi puhun peruskoulusta. Enkä ole kiinnostunut kuulemaan mitään ikivanhoja juttuja tyyliin "Minun lapsuudessani käytiin keskikoulua."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorimmatkin peruskoulua käymättömät alkavat olla jo eläkeiässä. Itse olen syntynyt vuonna 1968, ja kävin alusta asti peruskoulua.

Jep, mun äiti on syntynyt 1961 ja käynyt alusta asti peruskoulua. 

Peruskoulu alkoi 1972, joten äitisi lienee aloittanut koulun vasta 11-vuotiaana?

Vaikka olisi aloittanut koulun kansakoulussa esim. 1968, niin yhdeksän vuotta myöhemmin sai peruskoulun päättötodistuksen 1977. Ainakin minä sain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin peruskoulun päättävät eivät selviäisi keskikoulun oppimäärästä. Kokoomus vastusti tasapäistämistä ja tavallaan oli oikeassa. Ennen karsittiin oppilasaines puoleen jo neljän luokan jälkeen. Noin puolet tai esim. äitini aikaan vain 30% ikäluokasta pääsi oppikouluun. Sielläkin jäätiin herkästi luokalleen ja keskikoulun jälkeen lukion käyneet olivatkin sitten tasolla, johon nykykoulussa ei päästä. Ja tämä näkyy yliopistoissa; ihan perusasioita joudutaan opettelemaan.

Höpöhöpö. Ei se keskikoulu mikään ihmekoulu ollut. Itse kävin keskikoulun ja insinööripoikani peruskoulun ja voin kyllä tunnustaa, että hän on paljon tietävämpi kuin minä.

Totta kai kokoomuslaiset yrittää kaikin mahdollisin tavoin selitellä sitä miksi vastustivat peruskoulua, joka kaikilla mittareilla on ollut menestys. Vasta kun kokoomus on saksineen päässyt leikkaamaan opetuksesta, on peruskoulutuksen tasokin saanut osumia, mutta varsinaisen peruskoulun syy se ei ole ollut.

Mitä niihin keskikoulun pääsykokeisiin tulee, niin nehän oli ihan naurettavan helpot ja käytännössä lähes kaikki hakijoista myös keskikouluun omana aikanani pääsi.

Ei pidä paikkansa.  Monet eivät selvinneet keskikoulusta, vaan palasivat kansakouluun vuoden parin jälkeen.  Paljon oli joka vuosi myös ehtoja ja luokallejääneitä.  Kahtena vuotena kahdet ehdot, joita ei saanut läpi, niin ulos.  Näin ainakin koko viisi- kuusikymmenluvun, kun suuret ikäluokat kävivät koulua.  Eihän oppikouluja edes jokapuolella ollut.  Sitä paitsi ne maksoivat,  oli lukukausimaksut, kirjat maksoivat, koulumatkat maksoivat, kouluruoka maksoi.  Moni lahjakas suomalainen jäi kouluttamatta vanhempien köyhyyden vuoksi.  Opettajat olivat sodan traumatisoimia hurjapäitä.  En haluaisi sitä aikaa takaisin, vaikka aika kultaa muistot.

Jokainen virhe vähennettiin kokeissa kympistä alaspäin tietyn kaavan mukaan.  Muistan, miten joku sai kokeista miinus 16.  Kyllä varmaan motivoi.  Käytöshäiriöistä seurasi koulusta erottaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin peruskoulun päättävät eivät selviäisi keskikoulun oppimäärästä. Kokoomus vastusti tasapäistämistä ja tavallaan oli oikeassa. Ennen karsittiin oppilasaines puoleen jo neljän luokan jälkeen. Noin puolet tai esim. äitini aikaan vain 30% ikäluokasta pääsi oppikouluun. Sielläkin jäätiin herkästi luokalleen ja keskikoulun jälkeen lukion käyneet olivatkin sitten tasolla, johon nykykoulussa ei päästä. Ja tämä näkyy yliopistoissa; ihan perusasioita joudutaan opettelemaan.

Höpöhöpö. Ei se keskikoulu mikään ihmekoulu ollut. Itse kävin keskikoulun ja insinööripoikani peruskoulun ja voin kyllä tunnustaa, että hän on paljon tietävämpi kuin minä.

Totta kai kokoomuslaiset yrittää kaikin mahdollisin tavoin selitellä sitä miksi vastustivat peruskoulua, joka kaikilla mittareilla on ollut menestys. Vasta kun kokoomus on saksineen päässyt leikkaamaan opetuksesta, on peruskoulutuksen tasokin saanut osumia, mutta varsinaisen peruskoulun syy se ei ole ollut.

Mitä niihin keskikoulun pääsykokeisiin tulee, niin nehän oli ihan naurettavan helpot ja käytännössä lähes kaikki hakijoista myös keskikouluun omana aikanani pääsi.

Ei pidä paikkansa.  Monet eivät selvinneet keskikoulusta, vaan palasivat kansakouluun vuoden parin jälkeen.  Paljon oli joka vuosi myös ehtoja ja luokallejääneitä.  Kahtena vuotena kahdet ehdot, joita ei saanut läpi, niin ulos.  Näin ainakin koko viisi- kuusikymmenluvun, kun suuret ikäluokat kävivät koulua.  Eihän oppikouluja edes jokapuolella ollut.  Sitä paitsi ne maksoivat,  oli lukukausimaksut, kirjat maksoivat, koulumatkat maksoivat, kouluruoka maksoi.  Moni lahjakas suomalainen jäi kouluttamatta vanhempien köyhyyden vuoksi.  Opettajat olivat sodan traumatisoimia hurjapäitä.  En haluaisi sitä aikaa takaisin, vaikka aika kultaa muistot.

Viimeisinä vuosina ennen peruskoulujärjestelmään siirtymistä oli kyllä jo kunnallisia keskikouluja, jotka olivat oppilaille maksuttomia. Niissä oli tosin mahdollista käydä pelkkä keskikoulu, eli jos halusi ja pääsi lukioon, niin se piti käydä jossain muualla.

Mikähän tämänkin keskustelun tarkoitus on?  Hienoa, että elämme protestanttisessa maassa, jossa lukutaitoa ja kansansivistystä on arvostettu.  Sillä on Suomi rakennettu.  Miten saataisiin nykyvanhemmat ymmärtämään koulun ja koulutuksen merkitys?  Ja etenkin nykyhallitus, joka haikailee paluuta jonnekin keskiajalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin peruskoulun päättävät eivät selviäisi keskikoulun oppimäärästä. Kokoomus vastusti tasapäistämistä ja tavallaan oli oikeassa. Ennen karsittiin oppilasaines puoleen jo neljän luokan jälkeen. Noin puolet tai esim. äitini aikaan vain 30% ikäluokasta pääsi oppikouluun. Sielläkin jäätiin herkästi luokalleen ja keskikoulun jälkeen lukion käyneet olivatkin sitten tasolla, johon nykykoulussa ei päästä. Ja tämä näkyy yliopistoissa; ihan perusasioita joudutaan opettelemaan.

Höpöhöpö. Ei se keskikoulu mikään ihmekoulu ollut. Itse kävin keskikoulun ja insinööripoikani peruskoulun ja voin kyllä tunnustaa, että hän on paljon tietävämpi kuin minä.

Totta kai kokoomuslaiset yrittää kaikin mahdollisin tavoin selitellä sitä miksi vastustivat peruskoulua, joka kaikilla mittareilla on ollut menestys. Vasta kun kokoomus on saksineen päässyt leikkaamaan opetuksesta, on peruskoulutuksen tasokin saanut osumia, mutta varsinaisen peruskoulun syy se ei ole ollut.

Mitä niihin keskikoulun pääsykokeisiin tulee, niin nehän oli ihan naurettavan helpot ja käytännössä lähes kaikki hakijoista myös keskikouluun omana aikanani pääsi.

Ei pidä paikkansa.  Monet eivät selvinneet keskikoulusta, vaan palasivat kansakouluun vuoden parin jälkeen.  Paljon oli joka vuosi myös ehtoja ja luokallejääneitä.  Kahtena vuotena kahdet ehdot, joita ei saanut läpi, niin ulos.  Näin ainakin koko viisi- kuusikymmenluvun, kun suuret ikäluokat kävivät koulua.  Eihän oppikouluja edes jokapuolella ollut.  Sitä paitsi ne maksoivat,  oli lukukausimaksut, kirjat maksoivat, koulumatkat maksoivat, kouluruoka maksoi.  Moni lahjakas suomalainen jäi kouluttamatta vanhempien köyhyyden vuoksi.  Opettajat olivat sodan traumatisoimia hurjapäitä.  En haluaisi sitä aikaa takaisin, vaikka aika kultaa muistot.

Viimeisinä vuosina ennen peruskoulujärjestelmään siirtymistä oli kyllä jo kunnallisia keskikouluja, jotka olivat oppilaille maksuttomia. Niissä oli tosin mahdollista käydä pelkkä keskikoulu, eli jos halusi ja pääsi lukioon, niin se piti käydä jossain muualla.

Kirjat ainakin maksoivat, samoin matkat ja ruoka.  Lukukausimaksuista en ole varma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta osaako ihmiset käyttää nettiä jos ne ei ole käynyt peruskoulua? Ne ei ehkä osaa tänne sivulle. En ole koskaan tavannut ihmistä joka ei ole käynyt peruskoulua.

Olen 77-vuotias. Minulla on ollut oma tietokone 1980-luvun alusta asti, kun monet teistä eivät olleet vielä syntyneetkään.

Kummallista jos joku ei ole tavannut ketään kansakoulun käynyttä. Se nyt oli tavallinen koulupohja monella vielä 50-luvullakin syntyneellä. Ei sukulaisissa, ei työelämäsdä vielä 2000-luvun alussa?

Mieheni käynyt pelkän kansakoulun, osaa käyttää tietokonetta, 79 v. Itse oon käynyt kansakoulun,  aikuisena keskikoulun ja kauppaopiston.