Lue keskustelun säännöt.
Traumaattisen Stressin aiheuttama lihavuus
12.04.2026 |
Traumaattinen Stressi aiheuttaa lihomista. Mitäs sitten kun lihomiselle ei löydy syytä, ei diabetesta, ei korkeaa verenpainetta, ei kilpirauhasen vajaatoimintaa ja ruokapäiväkirjan mukaan ei myöskään ylensyöntiä ja ruoka terveellistä. Silti lihot, syynä voi olla Stressi ja etenkin traumaattinen Stressi. Tästä puhutaan ihan liian vähän miten Trauma peräinen Stressi voi lihottaa kun keho on jatkuvassa hälytystilassa. Hoitokeinoja? Kun sekään ei auta että syö terveellisesti ja liikkuu. Miinuskaloreilla olokaan ei auta siihen, että kehon hormonitasapaino on pysyvästi sekaisin.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla kortisoli koholla, keho imee kaikki kalorit itseensä, varastoi rasvaksi, turvottaa ja muuttaa kaikin tavoin rumaksi. Kortisoli on tunnettu stressihormoni. Kierre on syytä katkaista, ei roskaruokaa, riittävästi unta, mindfulness, jooga, meditointi, uinti, kävely tai mikä tahansa mieltä rauhoittava asia kehiin ja kaikki stressiä aiheuttavat sivuun.
Kaikkea noita toteutan, saan tarpeeksi unta, ei roskaruokaa. Ravintolassa käyn max kerran kuussa jos sitäkään. Ollut välillä kuukaudenkin karkki/sokerilakossa ja kävellyt päivittäin sen noin 1h. Ihmiset ei taida ymmärtää, että traumaattinen stressi ei ole sama asia kuin esim työstressi. Trauma jättää kehoon jäljen. Jonkun ihmeellisen kehollisen hälytystilan joka toimii automaatiolla. Vaikka kuinka olisi mieli rauhallinen ja traumasta toivuttu niin silti se pysyy kehossa.
Lisää sitä kävelyä. Tunti ei itselläni auta yhtään mitään. Pari tunnin lenkkiä päivittäin auttaa vähän, pari 1,5- 2 h lenkkiä auttaa paljon. Kun keho on väsynyt, et riuhdo sitä enempää, vaan annat sen olla. Kortisolia erittyy liikuntasuorituksen aikana, mutta se laskee sen jälkeen enemmän kuin mitä se on noussut. Siksi jatkuva liikunta on tärkeää, ja sitä olisi hyvä lisätä pikkuhiljaa, jos liika kortisoli häiritsee elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi asia myös, josta puhutaan aivan liian vähän on trauman aiheuttama ns. painavien luiden-syndrooma. Terveellinen ruokavalio muuttuu tällöin kropassa höttöhiilareiksi ja vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan - ei auta reenaaminen ja itsestä huolehtiminen.
Ainoastaan jodioitu yrttitee ja pitkät aamut on auttanut itsellä tähän Sad Blue Mama-oireyhtymään, jossa roppa reenaamisesta huolimatta tekee ns. quiet quitting-ilmiön.
Ei tunnin kävely päivässä ole mitään liikuntaa vaan ulkoilua. Ei nouse syke eikä lähde keho polttamaan rasvaa. Juoksua, kuntopyöräilyä, hiihtoa, hiki-treeniä... Siinä vastaus ongelmaasi(ylipaino), sinulta puuttuu hikiliikunta arjesta.
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia myös, josta puhutaan aivan liian vähän on trauman aiheuttama ns. painavien luiden-syndrooma. Terveellinen ruokavalio muuttuu tällöin kropassa höttöhiilareiksi ja vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan - ei auta reenaaminen ja itsestä huolehtiminen.
Ainoastaan jodioitu yrttitee ja pitkät aamut on auttanut itsellä tähän Sad Blue Mama-oireyhtymään, jossa roppa reenaamisesta huolimatta tekee ns. quiet quitting-ilmiön.
Minusta tuntuu juuri tuolta, kroppa tekee quiet quittingia vaikka oma mieli on virkeä ja traumasta toipunut niin kroppa ei. Vieläkin joskus säpsähtelen tms. En näe enää painajaisia ja nukun hyvin, mutta silti trauma ei päästä kehosta irti. Traumasta jäi riesaksi ylipainoisuus vaikka kaikki muu on hallinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tunnin kävely päivässä ole mitään liikuntaa vaan ulkoilua. Ei nouse syke eikä lähde keho polttamaan rasvaa. Juoksua, kuntopyöräilyä, hiihtoa, hiki-treeniä... Siinä vastaus ongelmaasi(ylipaino), sinulta puuttuu hikiliikunta arjesta.
Mulla on kotona crosstrainer jolla treenaan hikiliikuntaa, ensin teen noin 30 minuutin hikijumpan ja lihaskunto liikkeitä kuten kyykkyjä, vatsoja jne. ja siihen päälle vielä crosstrainingilla loppukiri kunnon hikeen 10-20 minuuttia pitäisi riittää painonpudotukseen. Silti paino ei tipu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ultraprosessoitu roskaruoka kokonaan pois. Kahvia kohtuudella, ei mitään sipsejä, jäätelöä, keksejä, ruokakermoja, margariineja, pizzoja tai hamppareita, itse saan heti oireita noista, jos syön niitä kun on elämässä stressaava tilanne. Leipäkin kannattaa jättää pois, jos siihen pystyy. Suolistohormonit vaikuttavat myös mielialaan. Paljon kasviksia ja hedelmiä, vähintään 500-800 g /pvä, vesi pääasialliseksi juomaksi, tosin kannattaa kokeilla myös gefilus-tuotteita.
Vierailija kirjoitti:
Voi jeesus mitä selittelyä taas. Sun ruokavalio on pielessä etkä näköjään aidosti ymmärrä sitä. Annoskoot, sokerimäärät, proteiinin määrät jne.
Etkö ymmärrä lukemaasi. Lue ja sisäistä. Lue vielä uudestaan jos et heti ymmärtänyt äläkä vastaa jos et ole ensin miettinyt mitä luit. Kirjoitin, että olen pitänyt ruokapäiväkirjaa ja ruokavalioni on kunnossa, olen pitänyt jopa kuukauden sokeri/karkki lakkoja joten en saa sokeriakaan liikaa. Annoskoot on myös kunnossa ja suositusten mukaiset. Sinulla ei ole mitään oikeaa tietoa nimenomaan traumaattisen stressin aiheuttamasta painonnoususta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ultraprosessoitu roskaruoka kokonaan pois. Kahvia kohtuudella, ei mitään sipsejä, jäätelöä, keksejä, ruokakermoja, margariineja, pizzoja tai hamppareita, itse saan heti oireita noista, jos syön niitä kun on elämässä stressaava tilanne. Leipäkin kannattaa jättää pois, jos siihen pystyy. Suolistohormonit vaikuttavat myös mielialaan. Paljon kasviksia ja hedelmiä, vähintään 500-800 g /pvä, vesi pääasialliseksi juomaksi, tosin kannattaa kokeilla myös gefilus-tuotteita.
Tuotakin toteutan jo. Olen tehnyt meal preppingiä, eli tehnyt kasvisvoittoisia salaatteja ja ruokia valmiiksi punninnut ne, ettei tule liikaa kaloreita ym. Kuten jo aiemmin sanoin en syö jatkuvasti hamppareita, en sipsejä enkä jäätelöä enkä mitään muutakaan epäterveellistä. Minulla oli pitkään tauko myös sipseistä, joita syön max kerran viikossa sen pienimmän pussin en sitä isoa pussia. Leipääkään en syö arkena vaan aamulla lautasellisen puuroa, josta saan viljat. Välipalatkin pitänyt kurissa, syönyt esim. maustamattoman fit rahkan tms. ei mitään napostelua. Ja paino ei vaan tipu, olen saanut tuolla painon nousun pysähtymään mutta paino ei lähde tippumaan.
Läskien kootut selitykset osa 467568744.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tunnin kävely päivässä ole mitään liikuntaa vaan ulkoilua. Ei nouse syke eikä lähde keho polttamaan rasvaa. Juoksua, kuntopyöräilyä, hiihtoa, hiki-treeniä... Siinä vastaus ongelmaasi(ylipaino), sinulta puuttuu hikiliikunta arjesta.
Mulla on kotona crosstrainer jolla treenaan hikiliikuntaa, ensin teen noin 30 minuutin hikijumpan ja lihaskunto liikkeitä kuten kyykkyjä, vatsoja jne. ja siihen päälle vielä crosstrainingilla loppukiri kunnon hikeen 10-20 minuuttia pitäisi riittää painonpudotukseen. Silti paino ei tipu.
Olet ilmeisesti aika lähellä ideaalipainoa? Toisin on ap:;n laita ja monen muun aloittelijan, heihin tehoaa ja hyvin tehoaakin.
Onnistuaksesi sinun pitäisi ensin saada tunteet hallintaan ettet roikkuisi vanhassa traumassa Mennyt on mennyttä, niin kauan kuin menneillä asioilla perustelet, laihdutus ei onnistu.
Tietoisuuden kehottämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sulla ap jo se trauma hoidossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tunnin kävely päivässä ole mitään liikuntaa vaan ulkoilua. Ei nouse syke eikä lähde keho polttamaan rasvaa. Juoksua, kuntopyöräilyä, hiihtoa, hiki-treeniä... Siinä vastaus ongelmaasi(ylipaino), sinulta puuttuu hikiliikunta arjesta.
Mulla on kotona crosstrainer jolla treenaan hikiliikuntaa, ensin teen noin 30 minuutin hikijumpan ja lihaskunto liikkeitä kuten kyykkyjä, vatsoja jne. ja siihen päälle vielä crosstrainingilla loppukiri kunnon hikeen 10-20 minuuttia pitäisi riittää painonpudotukseen. Silti paino ei tipu.
Olet ilmeisesti aika lähellä ideaalipainoa? Toisin on ap:;n laita ja monen muun aloittelijan, heihin tehoaa ja hyvin tehoaakin.
En todellakaan ole lähellä ideaalipainoa painoindeksin mukaan mutta saatan olla keskivertoa lihaksikaampi kun on taustaa fyysisesti raskaasta työstä en kuulemma näytä niin lihavalta kuin puntari näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla ap jo se trauma hoidossa?
Trauma on hoidossa, lue koko ketju jossa kuvailen olotilaani. Trauma ei vaivaa enää henkisesti. Tässä ketjussa puhutaan sitä mitä trauma tekee sun keholle vaikka pääsisit traumasta henkisesti ylitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla ap jo se trauma hoidossa?
Trauma on hoidossa, lue koko ketju jossa kuvailen olotilaani. Trauma ei vaivaa enää henkisesti. Tässä ketjussa puhutaan sitä mitä trauma tekee sun keholle vaikka pääsisit traumasta henkisesti ylitse.
Niin siis, onko se oikeasti hoidettu asia ammattilaisten toimesta? Kuulitat nimittäin aika kireältä ja hyökkääväktä. Ne on tyypillisiä reaktioita. kun trauma on hoitamaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla kortisoli koholla, keho imee kaikki kalorit itseensä, varastoi rasvaksi, turvottaa ja muuttaa kaikin tavoin rumaksi. Kortisoli on tunnettu stressihormoni. Kierre on syytä katkaista, ei roskaruokaa, riittävästi unta, mindfulness, jooga, meditointi, uinti, kävely tai mikä tahansa mieltä rauhoittava asia kehiin ja kaikki stressiä aiheuttavat sivuun.
Kaikkea noita toteutan, saan tarpeeksi unta, ei roskaruokaa. Ravintolassa käyn max kerran kuussa jos sitäkään. Ollut välillä kuukaudenkin karkki/sokerilakossa ja kävellyt päivittäin sen noin 1h. Ihmiset ei taida ymmärtää, että traumaattinen stressi ei ole sama asia kuin esim työstressi. Trauma jättää kehoon jäljen. Jonkun ihmeellisen kehollisen hälytystilan joka toimii automaatiolla. Vaikka kuinka olisi mieli rauhallinen ja traumasta toivuttu niin silti se pysyy kehossa.
Olin 2 vuotta sokerilakossa, eikä ollut mitään vaikutusta.
Ruokapäiväkirja mahdollistaa itselleen valehtelun, kirjallisesti.
Komppaan edellisiä. Itsekin kuvittelin, että jokin hormoniasia oli salakavalan painonnousun ja pöhötyksen takana. Söin mielestäni terveellisesti ja harrastin säännöllisesti liikuntaa (muutakin kuin kävelyä) vähintään kolme kertaa viikossa.
Vaan kas, sitten kun oikeasti aloin tarkastella raatorehellisesti elämäntapojani ja tehdä korjausliikkeitä, paino lähtikin putoamaan. Mitä tein?
Jätin KAIKKI herkut (karkin, suklaan, jäätelön,keksit, pullat, kakut - aivan kaiken ilman mitään tekosyitä ja selityksiä) pois ruokavaliostani viideksi kuukaudeksi. Jätin pois myös kaikki juustot, rasvatonta raejuustoa lukuunottamatta. Vaalea leipä jäi myös pois. Roskaruokaa en syönyt. Alkoholia en käyttänyt tippaakaan kolmeen ensimmäiseen kuukauteen, sen jälkeen max. kaksi kertaa kuukaudessa max. kolme annosta kerrallaan. Limut ja tuoremehut jäivät myös pois kokonaan.
Söin reilusti ja säännöllisesti rehellistä ja monipuolista ruokaa: puuroa, ruisleipää, näkkäriä tai hapankorppua, runsaasti hedelmiä, salaatteja, raasteita, maustamatonta jugurttia, marjoja, perunaa, pastaa, lihaa, kalaa, kanaa ja kasvisruokaa. Ei karppamista tai muuta erikoista. Katsoin, että sain tarpeeksi kuituja ja proteiinia. Treenasin säännöllisesti 4 krt viikossa kuntosalia ja juoksua (2+2). Kävelylenkkejä en laskenut liikunnaksi, vaan ihan perusulkoiluksi. Ei selityksiä, miksi ei voi tai jaksa lähteä treenaamaan. Ja ihmeellistä: paino putosi 5 kk:n aikana 7,5 kiloa.
Omia elämäntapojaan katsoo helposti liian positiivisten lasien läpi. Ei tajua sitä kaikkea höttöä, mitä menee koneistoon. Myöskään kävelylenkki liikuntana ei ole kovin tehokasta touhua painonhallinnan kannalta. Kun itse tuon tiukan kuurini jälkeen lopetin totaalikieltäytymisen (Söin esim. juhlissa kakkua ja silloin tällöin juustoja), tajusin kuinka paljon olin aiemmin höttöravintoa mussuttanut sitä itse tajuamatta. Paino ei ole lähtenyt nousemaan, vaikka kuuristani on nyt vuosi aikaa. Aktiivinen liikunta on painonhallinnassa avainasiassa, mutta varsinainen painonpudotus tapahtuu ravinnon kautta.
Voi jeesus mitä selittelyä taas. Sun ruokavalio on pielessä etkä näköjään aidosti ymmärrä sitä. Annoskoot, sokerimäärät, proteiinin määrät jne.