Miten toimia tuttavien kanssa jos elämässä tapahtuu hirveitä asioita, joista ei halua puhua, eikä myöskään jaksa teeskennellä?
Ratkaisuni on ollut etäisyyden otto, mutta siitäkin tulee jotenkin paska olo, hävettää.
Kommentit (16)
Sano niille että nyt on vähän rankkaa
Lopetin yhteydenpidon, ja ennen pitkää toisetkin sen lopettivat minun suuntaani.
Sitten pitää keskittyä niihin pieniin mukaviin asioihin, arkisuuteen, olla ylimalkainen mutta rehellinen siitä ettei elä elämänsä parasta ajanjaksoa.
Riippuu keneltä kysyt. Ihmiset suhtautuu kokemustensa salassapitoon kukin omalla tavallaan. Itse en vain kerro. Jatkan heidän ja uusien tuttavuuksien kanssa kuten ennenkin. En vain kerro.
Vierailija kirjoitti:
Sitten pitää keskittyä niihin pieniin mukaviin asioihin, arkisuuteen, olla ylimalkainen mutta rehellinen siitä ettei elä elämänsä parasta ajanjaksoa.
Ihmisyyteen kuuluu rankat ajanjaksot.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu keneltä kysyt. Ihmiset suhtautuu kokemustensa salassapitoon kukin omalla tavallaan. Itse en vain kerro. Jatkan heidän ja uusien tuttavuuksien kanssa kuten ennenkin. En vain kerro.
Tämä on suht järkevää, ellei ole pakko kertoa.
Mutta just se kun en enää jaksanut teeskennellä että pystyn normaaliin kanssakäymiseen kuin ei mitään. Kun mietin vaan, että jaksanko seuraavaan päivään. Enkä missään nimessä halunnut hänen tietävän siitä mitään. Eikä loputtomiin voi valehdella tai puhua ympäripyöreitä. Ap
Paras on ettet tapaa etkä vastaa kenellekään. Eristäydy kotiin 5 vuotta, jonka jälkeen asiasta ei enää tarvitse puhua.
Vierailija kirjoitti:
Mutta just se kun en enää jaksanut teeskennellä että pystyn normaaliin kanssakäymiseen kuin ei mitään. Kun mietin vaan, että jaksanko seuraavaan päivään. Enkä missään nimessä halunnut hänen tietävän siitä mitään. Eikä loputtomiin voi valehdella tai puhua ympäripyöreitä. Ap
Psykiatrinen päivystys ja osastohoito on ainoa oikea paikka, jos on niin huonossa kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Mutta just se kun en enää jaksanut teeskennellä että pystyn normaaliin kanssakäymiseen kuin ei mitään. Kun mietin vaan, että jaksanko seuraavaan päivään. Enkä missään nimessä halunnut hänen tietävän siitä mitään. Eikä loputtomiin voi valehdella tai puhua ympäripyöreitä. Ap
Aliarvioit avuntarpeesi nyt. Et tarvitse apua siihen, kertoaki vai eikö, vaan tarvitset apua sen salaisuutesi kanssa än yy tee nyt.
Älä ota asiaa noin raskaasti, relaa.
Millaista apua tarvitset? Että onko auttajasi sekasin-chat vai kirkon diakoniatyö. En uski, että avaudut kenellekään tosielämässä, kun kirjoitat tälle trollien riivaamalle palstalle.
Mitä siis on tapahtunut? Olet anonyymi, joten voit kertoa.
Keksii päteviä tekosyitä. Ellei tosiaan kerro, mutta kertooko se eteenpäin.
Kerrot ylimalkaisesti juuri sen verran että ihmiset ymmärtävät miksi et nyt jaksa joutavia jutustella. Ei tartte mennä yksityiskohtiin. Kerrot että haluat hoitaa tilanteen yksin.
Jos tulee tarvetta avautua asiasta niin et ole eristänyt itseäsi muista eli on vielä ihmisiä joille voit puhua. Eristäytyminen voi lisätä ahdistusta ja toivottomuutta ellei ahdistus jotenkin liity nimenomaan sosiaalisiin tilanteisiin.
M60
Oon jättäytynyt yksin, koska jotkut tekevät elämästäni täyttä helv ettiä