En ymmärrä miksi jotkut murtuvat täysin jos petetään

En osaa sanoa, paljom minua pettäminen olisi loppuen lopuksi häirinnyt, koska siitä sopasta seurasi avioero, joka häiritsi enemmän. Mutta kyllähän parisuhteen kulmakivi on luottamus. Jos ei ole luottamusta, ei suhteessa ole mitään. Loppu on pelkkää illuusiota. 

Tähän ajattelutapaani vaikuttaa se, että luottamus on yksi perusarvoni. Muita ovat vapaus ja itsenäisyys. Omista arvoistani en luovu. Koska silloin minä en enää olisi mitään. 

Oudosti luotan nykyiseen aviomieheeni sataprosenttisesti, vaikka minulla on tämä tausta. Ei se luottamusta kaikkiin miehiin vienyt.  

 

Vierailija kirjoitti:

Kyse on heikosta itseluottamusta, ja siitä että henkilön idetiteetti rakentuu toisten ihmisten varaan. Usein nämä henkilöt eivät itse ymmärrä tätä. Tästä osoituksena tämäkin kommentti tulee saamaan runsaasti alapeukkuja, ja todennäköisesti myös aggressiivisia vastakommentteja. Hyvän itsetuntemuksen omaavan ihmisen miekenrauhaa ei toisen ihmisen valinnat saa raiteiltaan, vaikka pahalta tuntuisivatkin. Hyvän itsetuntemuksen omaava ihminen ei pyöri egonsa ympärillä. 

Itseluottamus tietty vaikuttaa siihen, miten pettymyksen jälkeen nousee takaisin pystyyn, mutta et ota huomioon, että tilanteeseen vaikuttaa myös suhde. Kysymys ei ole pelkästään minun selviämisestäni, vaan siitä, miten suhde selviää. Pettäminen muuttaa suhteen dynamiikkaa aina. 

Vierailija kirjoitti:

Kyse on heikosta itseluottamusta, ja siitä että henkilön idetiteetti rakentuu toisten ihmisten varaan. Usein nämä henkilöt eivät itse ymmärrä tätä. Tästä osoituksena tämäkin kommentti tulee saamaan runsaasti alapeukkuja, ja todennäköisesti myös aggressiivisia vastakommentteja. Hyvän itsetuntemuksen omaavan ihmisen miekenrauhaa ei toisen ihmisen valinnat saa raiteiltaan, vaikka pahalta tuntuisivatkin. Hyvän itsetuntemuksen omaava ihminen ei pyöri egonsa ympärillä. 

Tämä.

Kuvitelma, että toisen voisi omistaa on harhaa. Todellinen rakkaus jättää ihmisen vapaaksi, päästää irti, eikä tahdo omistaa. 
Pettäminen satuttaa silti. Kaikkia osapuolia. Ei kannata rakentaa kenenkään usko,lisuuden varaan tulevaisuuttaan. Vain oman itsen varaan voi rakentaa ja se se vasta vaikeaa onkin. Ihminen joka pettää, on alhaisten viettiensä vietävissä, eikä ole oman itsensä herra. Sen voi vain todeta ja suhtautua kyseiseen ihmiseen jatkossa  sen mukaan. Ei aihetta draamalle, olankohautus ja totuuden hyväksyminen sekä eteenpäin meneminen. Ei kannata kyyneliä vuodattaa.

Ensinnäkin kyse on rakkaudesta, järkytys on ihan luonnollinen reaktio.

Mutta tunnistan kyllä tietyn ihmistyypin joilla petetyksi joutuminen voi johtaa jopa psykoosiin, nimittäin ne naiset jotka rakentavat koko elämänsä miehen varaan. Ovat usein valmiiksi traumataustaisia ja yhteiskunta tuputtaa sellaista parisuhdemallia oikeana, joten vaikea heitä siitä syyttää.

Itse olisin toivonut että ero johtuisi pettämisestä tai mieluummin jopa väkivallasta, mutta syynä olikin miehen pedofilia. Se oli kyllä sellainen matonveto jalkojen alta, ettei mitään rakkautta koskaan ollutkaan, vaan mies huijasi minut avioliittoon asti ja vielä perustamaan perheenkin, eikä koskaan ole pystynyt selittämään miksi.

Hirviön on vaikea käsittää miksi kiltille hirviön teko on järkyttävä. Mutta ei se mitään, voidaan kyllä järjestää sinulle vastaavia kokemuksia, että järkytyt toisten pahuudesta sen uhriksi joutumalla.

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin kyse on rakkaudesta, järkytys on ihan luonnollinen reaktio.

Mutta tunnistan kyllä tietyn ihmistyypin joilla petetyksi joutuminen voi johtaa jopa psykoosiin, nimittäin ne naiset jotka rakentavat koko elämänsä miehen varaan. Ovat usein valmiiksi traumataustaisia ja yhteiskunta tuputtaa sellaista parisuhdemallia oikeana, joten vaikea heitä siitä syyttää.

Itse olisin toivonut että ero johtuisi pettämisestä tai mieluummin jopa väkivallasta, mutta syynä olikin miehen pedofilia. Se oli kyllä sellainen matonveto jalkojen alta, ettei mitään rakkautta koskaan ollutkaan, vaan mies huijasi minut avioliittoon asti ja vielä perustamaan perheenkin, eikä koskaan ole pystynyt selittämään miksi.

Väärin, kyse ei ole ollut rakkaudesta. Huomaat sen itse, jos tutkit asiaa sisälläsi totuudenmukaisesti. Aito rakkaus ei halua omistaa.

Luin vaan ekan sivun. En tiedä kuinka moni miehen pettämisestä romahtaisi. Ehkä varsinkin nuorempana jos puoliso on kaikki kaikessa ja kaikki luotto puolisossa.

Itse en kuulu siihen porukkaan joka romahtaisi, vaikka ollaan oltu 15 vuotta yhdessä ja lapsiakin on. Todennäköisesti osoittaisin ovea ja jatkaisin omaa elämää. Jos mies katuu oikeasti, yrittäisin antaa anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin kyse on rakkaudesta, järkytys on ihan luonnollinen reaktio.

Mutta tunnistan kyllä tietyn ihmistyypin joilla petetyksi joutuminen voi johtaa jopa psykoosiin, nimittäin ne naiset jotka rakentavat koko elämänsä miehen varaan. Ovat usein valmiiksi traumataustaisia ja yhteiskunta tuputtaa sellaista parisuhdemallia oikeana, joten vaikea heitä siitä syyttää.

Itse olisin toivonut että ero johtuisi pettämisestä tai mieluummin jopa väkivallasta, mutta syynä olikin miehen pedofilia. Se oli kyllä sellainen matonveto jalkojen alta, ettei mitään rakkautta koskaan ollutkaan, vaan mies huijasi minut avioliittoon asti ja vielä perustamaan perheenkin, eikä koskaan ole pystynyt selittämään miksi.

Väärin, kyse ei ole ollut rakkaudesta. Huomaat sen itse, jos tutkit asiaa sisälläsi totuudenmukaisesti. Aito rakkaus ei halua omistaa.

Ehkä sun pitäisi mennä jauhamaan tota johonkin vapaan rakkauden orgiaan eikä normaaleille ihmisille? Pettäminen, petos on ihan oikea olemassa oleva ilmiö. Yhteisten sopimusten rikkominen ja toisen huijaaminen on toisen tahallista satuttamista, ja luonnollisesti tuntuu kurjalta siitä petoksen uhrista jolla on ollut kaikki syyt olettaa että se toinen ei halua hänelle pahaa, että hyväntahtoisuus oli vastavuoroista.

Sen lisäksi petetyksi tulemiseen voi liittyä vahvasti terveyteen tai talouteen liittyvä shokki. Epätietoisuus siitä onko mahdollisesti tartutettu joku seksitauti, pahimmillaan elämänpilaava sellainen kuten HIV. Ja taloudellinen vahinko mikä tulee erosta, varsinkin jos on lapsia, ja vielä enemmän jos miehen resurssit menee lehtolastenkin elättämiseen. Tämä kaikki on osa pettämisen väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä järkytyin.  Se kun vuosia rakastaa ja luottaa....luottamuksen pettäminen.   Tietenkin otin välittömästi eron. En halunnut häntä ikinä takaisin meni niin syvältä. Kesti vuosia kun tuntui vaan pahalta.  Sen jälkeen oli kyllä ollut ottajia mutta en pystynyt enää luottamaan täysillä kehenkään mieheen..

Kiitos kirjoituksesta ja peukutuksista. Todistaa ettei naisen rakkaus mieheen ole todellista. 

Jos unohdetaan moraalinäkökulma, löytyy vastaus ap:n kysymykseen kiintymyssuhdemalleista.

Välttelevästi kiintynyt ei mene tolaltaan, kun muut ihmiset kohdistavat häneen jotain sellaista, mikä yleisesti trautisoi ja romahduttaa ihmistä. Heidän lähtöoletuksensa on se, että ihminen on paha ja epäluotettava. He luottavat vain itseensä. Ihmissuhteita voi olla, mutta ne eivät perustu luottamukseen tai mihinkään muuhunkaan tunnesiteeseen, joka altistaa haavoittuvuudelle.

Muun tyyppisen kiintymyssuhdemallin omaksuneet reagoivat pettämiseen takuulla voimakkaammin.

Identiteetin rakenteista en sen sijaan löydä päteviä selitysvoimaisia teorioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisihan se menetys. Jokainen minuutti antamaani aikaa, jokainen teko, jokainen kosketus, jokainen keskustelu. Kaikki muuttuu tappioksi ja kuvotukseksi. Sitten jo se, että on erehtynyt päästämään lähelleen saastaisen sian. On itselläkin saastunut olo.

Ihan sama ihminenhän se on edelleen, ja kaikki mikä on ollut hyvää, on ollut hyvää. En siis mitenkään väheksy etteikö pettäminen sattuisi, mutta tuollainen reagointi on jo itsepetosta.

Millä tavalla se asia mikä on "ollut hyvää" - sinun silmissäsi, mutta vain koska sinä et ole tiennyt siitä jotain erittäin oleellista piirrettä, minkä se toinen tietää - voisi olla aidosti hyvää sen jälkeen kun tämä salattu totuus asianlaidasta paljastuu ja muuttaa koko kokemuksen asiasta, tahraa sen muiston hetkeksi jolloin luulit olevan jotain hyvää mutta olitkin vain huijattavana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä järkytyin.  Se kun vuosia rakastaa ja luottaa....luottamuksen pettäminen.   Tietenkin otin välittömästi eron. En halunnut häntä ikinä takaisin meni niin syvältä. Kesti vuosia kun tuntui vaan pahalta.  Sen jälkeen oli kyllä ollut ottajia mutta en pystynyt enää luottamaan täysillä kehenkään mieheen..

Kiitos kirjoituksesta ja peukutuksista. Todistaa ettei naisen rakkaus mieheen ole todellista. 

Selvästi naisilla on kyky rakastaa jos tuntevat pettymystäkin

Mutta sinulta mieheltä puuttuu täysin kyky rakastaa, tai edes olla rakastettava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on heikosta itseluottamusta, ja siitä että henkilön idetiteetti rakentuu toisten ihmisten varaan. Usein nämä henkilöt eivät itse ymmärrä tätä. Tästä osoituksena tämäkin kommentti tulee saamaan runsaasti alapeukkuja, ja todennäköisesti myös aggressiivisia vastakommentteja. Hyvän itsetuntemuksen omaavan ihmisen miekenrauhaa ei toisen ihmisen valinnat saa raiteiltaan, vaikka pahalta tuntuisivatkin. Hyvän itsetuntemuksen omaava ihminen ei pyöri egonsa ympärillä. 

Toivottavasti kohtaat paljon kaltaisiasi ja kohtelette toisianne arvonne mukaisesti.

Kyllä, vietän aikaani ainoastaan kaltaisteni ihmisten kanssa. En halua elämääni draamailevia ja heikon itsetunnon omaavia henkilöitä. Kohtelemme toisiamme arvostavasti ja hyvin. 

 

Miten tämä liittyi AP:n avaamaan keskustelunaiheeseen? Taisit tehdä typerän oletuksen, että hyväksyn pettämisen tai peräti harjoitan sitä itse, kun en murentuisi tai draamailisi tilanteen tullessa kohdalle? Oletit väärin. Suosittelen sisälukutaidon harjoittelua. En sallisi pettämistä omassa suhteessa. Aiemmassa suhteessa sitä oli, ja lopetin suhteen saatuani tietää. En murentunut. Enkä draamaillut. 

Kuulostaa, ettei sinulla ollut voimakkaita tunteita toista kohtaan.

Ei ehkä omistushaluisia tunteita?

Tyhmät ihmiset jää kiinni pettämisestä. Ei siinä sen kummenpaa. Kyllähän pettämistä tapahtuu ihan koko ajan, se että se sitten tulee toisen osapuolen tietoom on tyhmyyttä ja taktiikkaa, että pettäjä jätettäisiin

Ootteko ihan tosissanne, että yks "pettäminen" ja heti ero. Voihan sen niinkim kai tehdä..aika naiivia ajatella, että se oli eka kerta ja nyt otan eron ja seuraavassa suhteessa tällaista ei saa tapahtua. Sitä tapahtuu ihan koko ajan!

Vierailija kirjoitti:

Tyhmät ihmiset jää kiinni pettämisestä. Ei siinä sen kummenpaa. Kyllähän pettämistä tapahtuu ihan koko ajan, se että se sitten tulee toisen osapuolen tietoom on tyhmyyttä ja taktiikkaa, että pettäjä jätettäisiin

Ootteko ihan tosissanne, että yks "pettäminen" ja heti ero. Voihan sen niinkim kai tehdä..aika naiivia ajatella, että se oli eka kerta ja nyt otan eron ja seuraavassa suhteessa tällaista ei saa tapahtua. Sitä tapahtuu ihan koko ajan!

Et sinä laadi sääntöjä, joita meidän muiden pitää ihmissuhteissa noudattaa. Pidä siis typerät mielipiteesi omana tietonasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä järkytyin.  Se kun vuosia rakastaa ja luottaa....luottamuksen pettäminen.   Tietenkin otin välittömästi eron. En halunnut häntä ikinä takaisin meni niin syvältä. Kesti vuosia kun tuntui vaan pahalta.  Sen jälkeen oli kyllä ollut ottajia mutta en pystynyt enää luottamaan täysillä kehenkään mieheen..

Kiitos kirjoituksesta ja peukutuksista. Todistaa ettei naisen rakkaus mieheen ole todellista. 

Selvästi naisilla on kyky rakastaa jos tuntevat pettymystäkin

Mutta sinulta mieheltä puuttuu täysin kyky rakastaa, tai edes olla rakastettava.

Ei se ole rakkautta jos se loppuu siihen että mies käy jotain panemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä järkytyin.  Se kun vuosia rakastaa ja luottaa....luottamuksen pettäminen.   Tietenkin otin välittömästi eron. En halunnut häntä ikinä takaisin meni niin syvältä. Kesti vuosia kun tuntui vaan pahalta.  Sen jälkeen oli kyllä ollut ottajia mutta en pystynyt enää luottamaan täysillä kehenkään mieheen..

Kiitos kirjoituksesta ja peukutuksista. Todistaa ettei naisen rakkaus mieheen ole todellista. 

Mitä ihmettä. Tuohan todistaa, että naisen rakkaus mieheen OLI todellista. Muutenhan ei olisi tuntunut pahalta ja hän olisi kyennyt vaihtamaan lennosta miestä.

Eri

Niin, miksi? Hyvä kysymys. 

Kyllä siinä on vähän sama tilanne että jos hyvä sydänystävä jonka kanssa olet tuntenut aina, kerrottu kaikki asiat toiselle, luotettu toiseen ym pettää sinut jollain todella ikävällä tavalla, esimerkiksi nyt vaikka yrittää iskeä pitkällisesti ehkä avoimesti sinun miestäsi. Kyllähän se on niin shokeeraava tunne jota et olisi ikinä toivonut kokevasi. Se pettymyksen ja epäuskoisuuden tunne "ei helv..ti tää voi olla ees totta" fiilis on ihan hirveä. Siinä menee jotain niin pahasti rikki ettei sitä voi korjata.

Olen itse tullut petetyksi ja jätetyksi 2x. Tunne oli molemmilla kerroilla hirveä, mutta eri tavalla riippuen siitä mitä ja miten paljon tunsin pettäjää kohtaan. 

1x oli rakkaus, syvä sellainen, tunne oli: menetys, syvä loukatuksi ja hylätyksi tuleminen, ikävä, kaipaus, suru ja HÄPEÄ. Huom, häpeä oli nuorena hirveä, en kertonut varmaan 5 v että avomieheni petti ja jätti, sepitin vain tarinan että "mä lähdun kun en enää jaksanut katella sitä ryyppäämistä ja joka viikonlopun saunailtoja peliporukan kanssa". Halusin säilyttää kasvoni.

2.x tyyppi oli laastarisuhde, 1.korvike, ihan ok mut toisaalta vain seuraa ja ajankulua jotta. Kun hän sitten petti ja jäi kiinni nopeasti koska olen hyvin hoksaavainen ja nokkelaälyinen ja tunnistan naistennaurattajapersoonan, se tunne oli silkkaa halveksuntaa, haukuin sen niin pahasti kun ikinä voi miehen haukkua, keräsin sen vähät tavarat muovipussiin ja heitin rappukäytävään sanoin "kuka sun kaltasta mitättömyyttä jää edes kaipaamaan, älä ikinä ota enää yhteyttä".  En jäänyt häntä henkilönä kaipaamaannkoska en rakastanut häntä. 

Tässäkin casessa 1.pettämis- ja jätetyksitulemis kerran tunne nousi pintaan ja kun itkin, huomasin itkeväni sitä nuorena rakastamaani miestä ja sitä tunnetta minkä hän aiheutti joskus 15 v sitten. Itkin hänen ikäväänsä. Itkin sitä että minulle kävi taas näin ja että miten tunnevammaisia miehet ovatkaan. Mutta pääsin hyvin nopeasti yli tuosta, niin koska en rakastanut häntä, hän oli kuin joku kaveri jonka kanssa parin vko välein vietettiin yö yhdessä ja joskus sai pusun ja halauksen, ihan kiva mut ihan yhdentekevä mies kuitenkin. 

Molemmat miehet ovat kuitenkin jälkikäteen olleet ruikuttamassa takaisin pitkänkin ajan jälkeen. 

ja mikä kummallisinta, asia jota en vieläkään ymmärrä 25 v jälkeenkään oli se että molemmissa näissä  suhteissa miehet oli melko matalalipitoisia, minä olisin ollut huomattavadti aktiivisempi, aloitteellisempi, taitavampi ja estottomampi, eli seksin puutteesta ei kummassakaan tapauksessa ollut kyse. 

 Olen tulkinnut jopa tilanteet niin että juuri minulla tuo fyysisen läheisyyden puute ja sen heikko laatu ei tyydyttänyt minua emotionaalisesti, siitä aiheutui minulle ärtyisyyttä, turhaantumista, etääntymistä, emotionaalista tunnevajetta ym ym, joka kulminoituu ennen pitkää siihen että en osoita kumppanilleni arvostusta, huomiota, hyväksyntää jopa ihailua JOTA MIEHET TUNTUU TARVITSEVAN PALJON meitä naisia huomattavasti enemmän. Kun he eivät minulta saa enää tuota he hakee sen jostain muualta. Pettämisessä ei siis välttämättä ole kyse pelkästään seksuaalisten tarpeiden tyydyttämisestä vaan siitä että saa tarvitsemaansa hyväksyntää, ihailua, viehättävyyden tunnetta jostain muualta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä järkytyin.  Se kun vuosia rakastaa ja luottaa....luottamuksen pettäminen.   Tietenkin otin välittömästi eron. En halunnut häntä ikinä takaisin meni niin syvältä. Kesti vuosia kun tuntui vaan pahalta.  Sen jälkeen oli kyllä ollut ottajia mutta en pystynyt enää luottamaan täysillä kehenkään mieheen..

Kiitos kirjoituksesta ja peukutuksista. Todistaa ettei naisen rakkaus mieheen ole todellista. 

Selvästi naisilla on kyky rakastaa jos tuntevat pettymystäkin

Mutta sinulta mieheltä puuttuu täysin kyky rakastaa, tai edes olla rakastettava.

Ei se ole rakkautta jos se loppuu siihen että mies käy jotain panemassa.

Luottamus ainakin loppuu ja sen myötä rakkaus kuihtuu.

Ei se ole rakkautta jos se loppuu siihen että mies käy jotain panemassa.

=> ei kirjoittaja sanonut, että rakkaus loppui. 

Minä rakastan miestäni todella syvästi. Hän on elämäni rakkaus ja sielunkumppanini. Olen joka päivä niiiin kiitollinen, että löysin juuri hänet. 

Mutta rakastan myös itseäni. Se tarkoittaa konkreettisesti sitä, että suojelen itseäni, ettei muut ihmiset saa tehdä minulle pahaa. Kenelläkään ei ole oikeutta kohdella minua huonosti eikä pettää luottamustani. Ei edes aviomiehelläni ole sitä oikeutta.