Parisuhde ja erilaiset elämäntavat, erityisesti liikunnallisuus

Mulle ei olisi ongelma. Olen käynyt itsekseni salilla kymmenen vuotta, en vaatisi kumppania mukaan. Ihan kuten en vaatisi osallistumaan muihinkaan harrastuksiini, esim. ompeluun. "Nyt sun pitää ostaa oma ompelukone että saadaan ommella vierekkäin pari tuntia kerrallaan useamman kerran viikossa, muuten ei tule tästä suhteesta mitään".

Sulla ei selvästikään ole kemiaa miehen kanssa, joten eroa ja jätä mies jollekin jolle liikunta ei ole kynnyskysymys.

Vierailija kirjoitti:

Tapailin miestä, joka uniongelmien takia (heräsi 03) tapasi käydä salitreeneissä aamuyöllä: yhteensä kaksi tuntia kuntopyörää, juoksua, soutua yms. Tämä vähintään joka toinen yö, välillä joka yö.

Kun olimme yötä yhdessä, mies ei tietenkään poistunut yöllä salille.

Mutta mietin, että jos suhteemme olisi vakiintunut (yhteenmuutto), olisiko mies palannut omiin, tuttuihin tapoihinsa?

Onko kellään kokemusta jostain vastaavasta pakkomielteisestä ja erikoisesta tavasta?

Meillä on kaksi lasta ja molemmilla vaativat työt. Harrastuksille vähän omaa aikaa. Mieheni käy yöaikaan juoksemassa ja kuntosalilla. Stressikin helpottaa, kun juoksee. 

Itse olen heikko liikkuja. Kunto sen mukainen. Kunhan nuorimmainen kasvaa on aika elämäntavan muutokselle. 

Vierailija kirjoitti:

Taas nainen yrittämässä muuttaa miestä.

Eli ap:n pitäisi katsoa vierestä kun rakastamansa mies lihoo vanhoihin mittoihin pian takaisin kun liikunta ei kiinnosta? Sitten syytetään siitä naista, kun ei ollut kannustava, ja hylkäsi kun miehestä tuli läski. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli samanlainen tilanne, itse juoksen maratoneja harrastusmielessä. Liikunnallinen elämäntapa kiinnosti miestäkin ja välillä siitä innostunutkin, mutta se oli kausittaista ja lyhyt kestoista. Tämä ei ole ollut sinänsä parisuhteelle mikään ongelma, mutta siitä alkoi vuosien mittaan tulla ongelma, koska sillä alkoi olla terveydellisiä vaikutuksia.

 

15 vuotta mentiin näin ja yritin kannustaa parempiin elämäntapoihin laihoin tuloksin. Ei siihen sinänsä parisuhteen osalta ongelmia liittynyt, mutta huoli alkoi kasvaa kun ikää tuli lisää. Sitten sai lääkäriltä karua ennustetta ja oikeasti alkoi pitää itsestään huolta ja panostaa siihen elämäntapamuutokseen. Nyt menty jo jokunen vuosi näin ja se on tuonut meitä lähemmäs kun liikuntaakin harrastetaan yhdessä ja omilta harteilta on pudonnut se huoli, kun puoliso on saanut kaikki arvot kohdilleen ja ensimmäistä kertaa suhteemme aikana on päässyt normaalipainoon. Toki rankemmat treenit teen edelleen itsekseni, mutta se nyt ei haittaa mitään.

 

Ei siis ole minusta automaattisesti mikään ongelma, mutta pitkällä tähtäimellä siitä voi sellainen tulla, jos toinen ei pidä itsestään huolta.

Tähän huomauttaisin, että liikkumattomuus ei välttämättä kovin pian aiheuta kaikille terveysongelmia. Asia riippuu paljon myös geeneistä ja liikunnan lisäksi muista elämäntavoista.

Kyllä huonokuntoinen ihminen on aina jaksamaton arjessa. Eikä ihminen voi olla hyväkuntoinen ellei harjoita kuntoaan. Tämä voi olla vaikea ymmärtää, jos ei ymmärrä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa ja miten sitä voi liikkumalla systemaattisesti kehittää.

Lisäksi karttuva ikä tekee sen, että kunto romahtaa nopeammin kuin nuorena ja sen saamiseksi takaisin joutuu tekemään huomattavasti enemmän töitä, kuin nuorena. Mitä enemmän tulee ikää, sitä tärkeämpää ylläpitää säännöllinen liikuntarytmi. 

Ymmärrän että sinua nyt mietityttää tuo hänen liikkumattomuus ja erilaiset elintavat, mutta minulla särähti korvaan tuo että hän puhuu jotain, mutta se ei näy teoissa. "Kyllä mä aion... Juu mä tiiän että pitäis..." Hän sanoo asioita mitä luulee sinun haluavan kuulla (toisin sanoen, valehtelee). Se ei tule muuttumaan ja sitä tulee tapahtumaan muistakin aiheista puhuttaessa. Siitä se suurempi ongelma tulisi suhteen edetessä.

Vierailija kirjoitti:

Sulla ei selvästikään ole kemiaa miehen kanssa, joten eroa ja jätä mies jollekin jolle liikunta ei ole kynnyskysymys.

Fakta on että ap:lla ei ole kemiaa testohuuruisen urheilusonnin kanssa, kuten ei kovin monella muullakaan. Urheilu ei yksinkertaisesti ole seksikästä modernissa yhteiskunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas nainen yrittämässä muuttaa miestä.

Eli ap:n pitäisi katsoa vierestä kun rakastamansa mies lihoo vanhoihin mittoihin pian takaisin kun liikunta ei kiinnosta? Sitten syytetään siitä naista, kun ei ollut kannustava, ja hylkäsi kun miehestä tuli läski. 

Kuka sanoo, että testonaisen lähteminen olisi tälle miehelle menetys? Itse ainakin toivotan hyvää matkaa kun tällainen ramppaaja lähtee ramppaamaan jonnekin kaltaistensa joukkoon ja jättää minut rauhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen mies ja olen samanlaisessa tilanteessa, mutta niin päin että olen itse liikuntaa harrastava. olen normaalipainoinen BMI 23 mies, minulle tärkeää on itsestäni huolehtiminen, liikuntaa monipuolisesti, lenkkeilyä lähes joka päivä, laskettelu, pyöräily, uinti, vaellus, hiihto, lihaskunto treeniä. Syön tosi terveellisesti kasviksia ja kiinnostusta terveellistä ruokaa kohtaan on. Näkyy itsessäni päällepäin. Vaimo taas on BMI yli 40 nainen ja ei liiku vähääkään, ei ole ollenkaan kiinnostunut samoista asioista. Itse olen sitä mieltä että todellakin tällä on merkitystä, on esimerkiksi todella vaikeaa löytää yhteisiä kiinnostuksenkohteita, lisäksi liikkumattomuus valitettavasti näkyy myös saamattomuutena, aina on väsynyt ja kipeä, kaikki tuntuu olevan liikaa. Olen tosissani miettinyt eroa ja uuden kumppanin kanssa yksi tärkeimmistä asioista olisi juuri se yhteisen tekemisen ja kiinnostuksen kohteiden löytyminen. Ei todellakaan riitä että luonteet metsää ja on ihan kivaa yhdessä. Varsinkin kun arki tulee eteen niin se yhteinen juttu pitää olla 

Ei pysty arvostamaan tämmöisiä henkisiä tossukoita, olet näköjään suhteessa siksi ettet uskalla yksinkään olla ja pelkäät ettei löydy ketään parempaa tilalle. 1. Eroa, 2. kasva aikuiseksi, ja sitten ehkä jossain vaiheessa parisuhde jos vaihe 2 onnistui

Taas sellaisia oletuksia asioista joista ei tiedä vähääkään. Ensinnäkin minne lähdet yhtäkkiä suhteesta jossa on pieniä lapsia ja vastuu heistä, lisäksi vaikka olet ollut 20 vuotta vakityössä niin tilillä on rahaa alle sata euroa, johtuen siitä että elämässä on ollut aika rankkoja solmuja, mm koti on kerran mennyt. Olen jutellut asioista aika monien naisten kanssa ja olisin hetkessä varattu toiselle naiselle jos niin haluaisin. Olisikin elämä sellaista että joka hetkessä voisi tehdä niin kuin itsestä parhaaksi tuntuu. Olen huomannut että naiset ovat usein olleet huonoissa suhteissa, on ollut alkoholisti mies, väkivaltaa monenlaista pahaa, mutta kun kysytään mitä mieheltä haluaa niin minkäänlaisia kriteereitä ei löydy, kelpaisi samanlainen ansakin, kunhan vain alkuun olisi kiva. Sensijaan minä miehenä tiedän, liikunnallisuus on niin tärkeää että en hyväksy naista joka ei liiku ollenkaan umppanikseni, elämästä hänen kanssaan jää elämättä ja kokematta liikaa.

Haluaisitko kertoa mitä jää kokematta ihmisen kanssa joka ei ole niin liikunnallinen?

Esimerkiksi itse haluaisin käydä lomareissuilla vaikkapa Lapin luonto kohteissa ja muuallakin niitä nähtävyyksiä on, niihin ei huonokuntoinen pääse. Ei satakiloinen ihminen jaksa kiivetä tunturin huipulle nähdäkseen kauniita maisemia. Jos ei niille reissuille lähde yksin niin ne jää käymättä. Käyn talvella laskettelemassakin, vaimo ei saa edes laskettelumonoja jalkaan, jää se yhteinen päivä rinteessä viettämättä, huvipuisto, et mahdu laitteisiin, minä mahdin. Kyllä on todella tärkeää että liikunnallisella ihmisellä on liikunnallinen kumppani. Sitä kannattaa myös arvostaa.

Nainenhan ei siis ole mikään koira joka seuraa miestä tämän typerillä kinttupoluilla vaan tällä on ihan oma biologinen funktionsa. Vahingoitatte itsejänne ja koko parisuhteen konseptia kohtelemalla naista kuin koiraa. Perinteisesti nainen on kotona ja synnyttää lapset, ja sitten miehen poika juoksee tämän perässä niitä kinttupolkuja. 

Ja mies ei myöskään r aiskaa sitä seuralaistaan, parittelu on vain lisääntymistarkoitusta varten.

Kunpa edes naiset tajuaisivat ettei tuollaiseen tarvitse suostua.

Joo, eihän teille voi muuta kuin nauraa. Mutta jos ajatellaan että se kumppani otetaan elämään niin kertokaa hyviä syitä miksi ihmeessä sen otatte jos ei yhteisiä seikkailuja varten? Tuliko nyt paljastettua että rahoittamaan omaa elämääsi. Ei kukaan mies niin seksihullukaan ole etteikö siinäkin kohtuus olisi tarpeeksi.

Ööh... Yhteisiä seikkailuja, kuulostat kirjaimellisesti 5-vuotiaalta. 

Elämässä voi tehdä paljon kaikenlaista, mistä jalkojensa ja sukuelintensä käyttäminen on vain hyvin pieni osa. Sanoisin jopa että häviävän pieni osa.

Koirat ovat perinteisesti sellaisia että seuraavat omistajaansa pusikoihin ja oikeastaan minne tahansa. Koiraa joudut tosiaan myös elättämään tämän edun saadaksesi, muuten koirakin lähtee v ittuun. Ihmiset kuvittelevat että toinen ihminen antaisi oman elämänsä ja tahtonsa ihan huvikseen jollekin toiselle - jos joku on naurettavaa niin tämä. Mutta jatka toki psykoosikampanjaasi, missä saat ilmaisen orjan, seuralaisen ja s eksiorjan joka juoksentelee sinun mielihalujesi perässä muka omaksi ilokseen. Not...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla ei selvästikään ole kemiaa miehen kanssa, joten eroa ja jätä mies jollekin jolle liikunta ei ole kynnyskysymys.

Fakta on että ap:lla ei ole kemiaa testohuuruisen urheilusonnin kanssa, kuten ei kovin monella muullakaan. Urheilu ei yksinkertaisesti ole seksikästä modernissa yhteiskunnassa.

Tulikohan tää väärään ketjuun? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen mies ja olen samanlaisessa tilanteessa, mutta niin päin että olen itse liikuntaa harrastava. olen normaalipainoinen BMI 23 mies, minulle tärkeää on itsestäni huolehtiminen, liikuntaa monipuolisesti, lenkkeilyä lähes joka päivä, laskettelu, pyöräily, uinti, vaellus, hiihto, lihaskunto treeniä. Syön tosi terveellisesti kasviksia ja kiinnostusta terveellistä ruokaa kohtaan on. Näkyy itsessäni päällepäin. Vaimo taas on BMI yli 40 nainen ja ei liiku vähääkään, ei ole ollenkaan kiinnostunut samoista asioista. Itse olen sitä mieltä että todellakin tällä on merkitystä, on esimerkiksi todella vaikeaa löytää yhteisiä kiinnostuksenkohteita, lisäksi liikkumattomuus valitettavasti näkyy myös saamattomuutena, aina on väsynyt ja kipeä, kaikki tuntuu olevan liikaa. Olen tosissani miettinyt eroa ja uuden kumppanin kanssa yksi tärkeimmistä asioista olisi juuri se yhteisen tekemisen ja kiinnostuksen kohteiden löytyminen. Ei todellakaan riitä että luonteet metsää ja on ihan kivaa yhdessä. Varsinkin kun arki tulee eteen niin se yhteinen juttu pitää olla 

Ei pysty arvostamaan tämmöisiä henkisiä tossukoita, olet näköjään suhteessa siksi ettet uskalla yksinkään olla ja pelkäät ettei löydy ketään parempaa tilalle. 1. Eroa, 2. kasva aikuiseksi, ja sitten ehkä jossain vaiheessa parisuhde jos vaihe 2 onnistui

Taas sellaisia oletuksia asioista joista ei tiedä vähääkään. Ensinnäkin minne lähdet yhtäkkiä suhteesta jossa on pieniä lapsia ja vastuu heistä, lisäksi vaikka olet ollut 20 vuotta vakityössä niin tilillä on rahaa alle sata euroa, johtuen siitä että elämässä on ollut aika rankkoja solmuja, mm koti on kerran mennyt. Olen jutellut asioista aika monien naisten kanssa ja olisin hetkessä varattu toiselle naiselle jos niin haluaisin. Olisikin elämä sellaista että joka hetkessä voisi tehdä niin kuin itsestä parhaaksi tuntuu. Olen huomannut että naiset ovat usein olleet huonoissa suhteissa, on ollut alkoholisti mies, väkivaltaa monenlaista pahaa, mutta kun kysytään mitä mieheltä haluaa niin minkäänlaisia kriteereitä ei löydy, kelpaisi samanlainen ansakin, kunhan vain alkuun olisi kiva. Sensijaan minä miehenä tiedän, liikunnallisuus on niin tärkeää että en hyväksy naista joka ei liiku ollenkaan umppanikseni, elämästä hänen kanssaan jää elämättä ja kokematta liikaa.

Haluaisitko kertoa mitä jää kokematta ihmisen kanssa joka ei ole niin liikunnallinen?

Esimerkiksi itse haluaisin käydä lomareissuilla vaikkapa Lapin luonto kohteissa ja muuallakin niitä nähtävyyksiä on, niihin ei huonokuntoinen pääse. Ei satakiloinen ihminen jaksa kiivetä tunturin huipulle nähdäkseen kauniita maisemia. Jos ei niille reissuille lähde yksin niin ne jää käymättä. Käyn talvella laskettelemassakin, vaimo ei saa edes laskettelumonoja jalkaan, jää se yhteinen päivä rinteessä viettämättä, huvipuisto, et mahdu laitteisiin, minä mahdin. Kyllä on todella tärkeää että liikunnallisella ihmisellä on liikunnallinen kumppani. Sitä kannattaa myös arvostaa.

Nainenhan ei siis ole mikään koira joka seuraa miestä tämän typerillä kinttupoluilla vaan tällä on ihan oma biologinen funktionsa. Vahingoitatte itsejänne ja koko parisuhteen konseptia kohtelemalla naista kuin koiraa. Perinteisesti nainen on kotona ja synnyttää lapset, ja sitten miehen poika juoksee tämän perässä niitä kinttupolkuja. 

Ja mies ei myöskään r aiskaa sitä seuralaistaan, parittelu on vain lisääntymistarkoitusta varten.

Kunpa edes naiset tajuaisivat ettei tuollaiseen tarvitse suostua.

Joo, eihän teille voi muuta kuin nauraa. Mutta jos ajatellaan että se kumppani otetaan elämään niin kertokaa hyviä syitä miksi ihmeessä sen otatte jos ei yhteisiä seikkailuja varten? Tuliko nyt paljastettua että rahoittamaan omaa elämääsi. Ei kukaan mies niin seksihullukaan ole etteikö siinäkin kohtuus olisi tarpeeksi.

Ööh... Yhteisiä seikkailuja, kuulostat kirjaimellisesti 5-vuotiaalta. 

Elämässä voi tehdä paljon kaikenlaista, mistä jalkojensa ja sukuelintensä käyttäminen on vain hyvin pieni osa. Sanoisin jopa että häviävän pieni osa.

Koirat ovat perinteisesti sellaisia että seuraavat omistajaansa pusikoihin ja oikeastaan minne tahansa. Koiraa joudut tosiaan myös elättämään tämän edun saadaksesi, muuten koirakin lähtee v ittuun. Ihmiset kuvittelevat että toinen ihminen antaisi oman elämänsä ja tahtonsa ihan huvikseen jollekin toiselle - jos joku on naurettavaa niin tämä. Mutta jatka toki psykoosikampanjaasi, missä saat ilmaisen orjan, seuralaisen ja s eksiorjan joka juoksentelee sinun mielihalujesi perässä muka omaksi ilokseen. Not...

Vain orettu lääke auttaa. Onko tää aina samanlaista keväisin? 

Vierailija kirjoitti:

Aloituksen sukupuolet toisinpäin ja ap olisi foorumin mielestä vittum#inen rahkaniilo, kontrollifriikki, alistajamanipuloija eikä oikeasti rakastaisi puolisoaan vaan lähinnä nauttisi hänen piinaamisestaan.

Ihan yhtä sairaalloista toisen kontrollointi on siitä riippumatta onko aloittaja mies vai nainen. Ja lisäksi tämä ravaamisen ja painavien asioiden nostelun ihannointi on yhteiskunnassamme sairaalloisessa mittakaavassa. Nimenomaan sillä ihmiskunta ei olisi koskaan kehittynyt mihinkään, jos kaikki juoksentelisivat ympyrää kehittelemässä lihaksiaan. Ihmiskuntaa edistää ajatustyö ja se vaatii liikkumattomuutta ja korkeampien toimintojen, kuin lihasten käyttämistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen mies ja olen samanlaisessa tilanteessa, mutta niin päin että olen itse liikuntaa harrastava. olen normaalipainoinen BMI 23 mies, minulle tärkeää on itsestäni huolehtiminen, liikuntaa monipuolisesti, lenkkeilyä lähes joka päivä, laskettelu, pyöräily, uinti, vaellus, hiihto, lihaskunto treeniä. Syön tosi terveellisesti kasviksia ja kiinnostusta terveellistä ruokaa kohtaan on. Näkyy itsessäni päällepäin. Vaimo taas on BMI yli 40 nainen ja ei liiku vähääkään, ei ole ollenkaan kiinnostunut samoista asioista. Itse olen sitä mieltä että todellakin tällä on merkitystä, on esimerkiksi todella vaikeaa löytää yhteisiä kiinnostuksenkohteita, lisäksi liikkumattomuus valitettavasti näkyy myös saamattomuutena, aina on väsynyt ja kipeä, kaikki tuntuu olevan liikaa. Olen tosissani miettinyt eroa ja uuden kumppanin kanssa yksi tärkeimmistä asioista olisi juuri se yhteisen tekemisen ja kiinnostuksen kohteiden löytyminen. Ei todellakaan riitä että luonteet metsää ja on ihan kivaa yhdessä. Varsinkin kun arki tulee eteen niin se yhteinen juttu pitää olla 

Ei pysty arvostamaan tämmöisiä henkisiä tossukoita, olet näköjään suhteessa siksi ettet uskalla yksinkään olla ja pelkäät ettei löydy ketään parempaa tilalle. 1. Eroa, 2. kasva aikuiseksi, ja sitten ehkä jossain vaiheessa parisuhde jos vaihe 2 onnistui

Taas sellaisia oletuksia asioista joista ei tiedä vähääkään. Ensinnäkin minne lähdet yhtäkkiä suhteesta jossa on pieniä lapsia ja vastuu heistä, lisäksi vaikka olet ollut 20 vuotta vakityössä niin tilillä on rahaa alle sata euroa, johtuen siitä että elämässä on ollut aika rankkoja solmuja, mm koti on kerran mennyt. Olen jutellut asioista aika monien naisten kanssa ja olisin hetkessä varattu toiselle naiselle jos niin haluaisin. Olisikin elämä sellaista että joka hetkessä voisi tehdä niin kuin itsestä parhaaksi tuntuu. Olen huomannut että naiset ovat usein olleet huonoissa suhteissa, on ollut alkoholisti mies, väkivaltaa monenlaista pahaa, mutta kun kysytään mitä mieheltä haluaa niin minkäänlaisia kriteereitä ei löydy, kelpaisi samanlainen ansakin, kunhan vain alkuun olisi kiva. Sensijaan minä miehenä tiedän, liikunnallisuus on niin tärkeää että en hyväksy naista joka ei liiku ollenkaan umppanikseni, elämästä hänen kanssaan jää elämättä ja kokematta liikaa.

Haluaisitko kertoa mitä jää kokematta ihmisen kanssa joka ei ole niin liikunnallinen?

Esimerkiksi itse haluaisin käydä lomareissuilla vaikkapa Lapin luonto kohteissa ja muuallakin niitä nähtävyyksiä on, niihin ei huonokuntoinen pääse. Ei satakiloinen ihminen jaksa kiivetä tunturin huipulle nähdäkseen kauniita maisemia. Jos ei niille reissuille lähde yksin niin ne jää käymättä. Käyn talvella laskettelemassakin, vaimo ei saa edes laskettelumonoja jalkaan, jää se yhteinen päivä rinteessä viettämättä, huvipuisto, et mahdu laitteisiin, minä mahdin. Kyllä on todella tärkeää että liikunnallisella ihmisellä on liikunnallinen kumppani. Sitä kannattaa myös arvostaa.

Nainenhan ei siis ole mikään koira joka seuraa miestä tämän typerillä kinttupoluilla vaan tällä on ihan oma biologinen funktionsa. Vahingoitatte itsejänne ja koko parisuhteen konseptia kohtelemalla naista kuin koiraa. Perinteisesti nainen on kotona ja synnyttää lapset, ja sitten miehen poika juoksee tämän perässä niitä kinttupolkuja. 

Ja mies ei myöskään r aiskaa sitä seuralaistaan, parittelu on vain lisääntymistarkoitusta varten.

Kunpa edes naiset tajuaisivat ettei tuollaiseen tarvitse suostua.

Joo, eihän teille voi muuta kuin nauraa. Mutta jos ajatellaan että se kumppani otetaan elämään niin kertokaa hyviä syitä miksi ihmeessä sen otatte jos ei yhteisiä seikkailuja varten? Tuliko nyt paljastettua että rahoittamaan omaa elämääsi. Ei kukaan mies niin seksihullukaan ole etteikö siinäkin kohtuus olisi tarpeeksi.

Ööh... Yhteisiä seikkailuja, kuulostat kirjaimellisesti 5-vuotiaalta. 

Elämässä voi tehdä paljon kaikenlaista, mistä jalkojensa ja sukuelintensä käyttäminen on vain hyvin pieni osa. Sanoisin jopa että häviävän pieni osa.

Koirat ovat perinteisesti sellaisia että seuraavat omistajaansa pusikoihin ja oikeastaan minne tahansa. Koiraa joudut tosiaan myös elättämään tämän edun saadaksesi, muuten koirakin lähtee v ittuun. Ihmiset kuvittelevat että toinen ihminen antaisi oman elämänsä ja tahtonsa ihan huvikseen jollekin toiselle - jos joku on naurettavaa niin tämä. Mutta jatka toki psykoosikampanjaasi, missä saat ilmaisen orjan, seuralaisen ja s eksiorjan joka juoksentelee sinun mielihalujesi perässä muka omaksi ilokseen. Not...

Vain orettu lääke auttaa. Onko tää aina samanlaista keväisin? 

Mikä? Elukkamainen käytös vai? Kyllä se on joillakin ihan ympärivuotinen ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla ei selvästikään ole kemiaa miehen kanssa, joten eroa ja jätä mies jollekin jolle liikunta ei ole kynnyskysymys.

Fakta on että ap:lla ei ole kemiaa testohuuruisen urheilusonnin kanssa, kuten ei kovin monella muullakaan. Urheilu ei yksinkertaisesti ole seksikästä modernissa yhteiskunnassa.

Tulikohan tää väärään ketjuun? 

Ei vaan nimenomaan oikeaan. Ap on miehen kanssa johon rakastui, ja nyt haluaa muovata tästä jotakin muuta. Tosiasia on, että hän ei rakastunut siihen muuhun vaan nimenomaan tähän pullantuoksuiseen mieheen. Deal with it.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla ei selvästikään ole kemiaa miehen kanssa, joten eroa ja jätä mies jollekin jolle liikunta ei ole kynnyskysymys.

Fakta on että ap:lla ei ole kemiaa testohuuruisen urheilusonnin kanssa, kuten ei kovin monella muullakaan. Urheilu ei yksinkertaisesti ole seksikästä modernissa yhteiskunnassa.

Tulikohan tää väärään ketjuun? 

Ei vaan nimenomaan oikeaan. Ap on miehen kanssa johon rakastui, ja nyt haluaa muovata tästä jotakin muuta. Tosiasia on, että hän ei rakastunut siihen muuhun vaan nimenomaan tähän pullantuoksuiseen mieheen. Deal with it.

Eikun tossa väitetään, ettei aplla ole kemiaa testohuuruisen sonnin kanssa, mutta kun eihän tämä mies ole sellainen. Mistä miehestä, jonka kanssa ei ole kemiaa, siis puhutaan? 

Sanoisin lähes 50 elinvuoden ja useamman parisuhteen kokemuksella, että yksi tärkeimpiä asioita toimivassa, pitkässä parisuhteessa on kiinnostus samoja asioita kohtaan ja samanlainen elämänrytmi. Jossakin vaiheessa rupeaa oikeasti hiertämään aika pahasti, jos toinen on esimerkiksi aamuvirkku ja toinen haluaa viikonloppuna nukkua puoleenpäivään. Tai matkoilla toinen haluaa kiertää taidenäyttelyt ja hyvät ruokaravintolat, ja toinen haluaa kiertää vaatekauppoja. Tai kuten aloittajan tapauksessa: Toinen haluaa harrastaa liikuntaa ja treenata tosissaan monta kertaa viikossa, toista tämä ei kiinnosta yhtään. 

En tietenkään tarkoita, että puolisoiden pitäisi kaikessa tehdä samaa. Uskon, että mieheni lähtee ihan mielellään äijien kalareissulle ilman minua enkä minä puolestani häntä kaipaa joogasalilleni pari kertaa viikossa, mutta suurimmaksi osaksi pitäisi kuitenkin elämänrytmien ja kiinnostuksen kohteiden olla samansuuntaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla ei selvästikään ole kemiaa miehen kanssa, joten eroa ja jätä mies jollekin jolle liikunta ei ole kynnyskysymys.

Fakta on että ap:lla ei ole kemiaa testohuuruisen urheilusonnin kanssa, kuten ei kovin monella muullakaan. Urheilu ei yksinkertaisesti ole seksikästä modernissa yhteiskunnassa.

Tulikohan tää väärään ketjuun? 

Ei vaan nimenomaan oikeaan. Ap on miehen kanssa johon rakastui, ja nyt haluaa muovata tästä jotakin muuta. Tosiasia on, että hän ei rakastunut siihen muuhun vaan nimenomaan tähän pullantuoksuiseen mieheen. Deal with it.

Eikun tossa väitetään, ettei aplla ole kemiaa testohuuruisen sonnin kanssa, mutta kun eihän tämä mies ole sellainen. Mistä miehestä, jonka kanssa ei ole kemiaa, siis puhutaan? 

Testohuuruisen urheilusonnin. Mutta tämä mieshän on pullantuoksuinen sohvaperuna, joten kenen kanssa aplla ei ole kemiaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla ei selvästikään ole kemiaa miehen kanssa, joten eroa ja jätä mies jollekin jolle liikunta ei ole kynnyskysymys.

Fakta on että ap:lla ei ole kemiaa testohuuruisen urheilusonnin kanssa, kuten ei kovin monella muullakaan. Urheilu ei yksinkertaisesti ole seksikästä modernissa yhteiskunnassa.

Tulikohan tää väärään ketjuun? 

Ei vaan nimenomaan oikeaan. Ap on miehen kanssa johon rakastui, ja nyt haluaa muovata tästä jotakin muuta. Tosiasia on, että hän ei rakastunut siihen muuhun vaan nimenomaan tähän pullantuoksuiseen mieheen. Deal with it.

AP rakastui mieheen jota mies vain esitti olevansa. Nyt miehen esitys alkaa rakoilemaan ja AP pääsee vasta nyt pikkuhiljaa näkemään millainen se mies oikeasti on. 

Olin suhteessa, jossa meillä ei ollut oikein muuta yhteistä kuin kotielämä ja mies oli työnsä takia paljon poissa. Tunsin itseni todella yksinäiseksi, siis siinä parisuhteessa, kun onhan mulla muuten kavereita jne. Sittemmin löysin miehen, jonka kanssa on yhteisiä harrastuksia, myös liikunnallisia, ja tajusin, miten onneton ja yksinäinen olin todella ollut aikaisemmin. On meillä silti nykyisen kanssa omiakin juttuja. 

On ihmisiä, varmaan meidän kaikkien tuttavapiirissä, jotka on vuosia puhuneet, miten pitäisi alkaa liikkumaan. Toiset alkaa, toisille se on täysi mahdottomuus jos ei koskaan ole liikkunut säännöllisesti. 

Jos kaipaa liikunnallista kumppania, kannattaa tapailla sellaisia.