Lue keskustelun säännöt.
Millaista elämä oli Suomessa 1930-luvulla?
06.04.2026 |
Oliko silloin jo autoja?
Entä millaista oli asua kaupungissa? Oliko silloin kerrostaloja vai oliko kaikilla oma pikku tönö?
Kommentit (32)
Äitini asui vanhempineen Helsingin Töölössä, kolmen huoneen, hallin ja keittiön asunnossa. 2 wc:tä ja kylpyhuone. Isoisä oli työssä ostajana puutavaraliikkeessä, isoäiti kotona, kunnes äiti meni oppikouluun. Silloin isoäiti meni osa-aikaiseksi myyjäksi hattukauppaan. Hän myös oppi valmistamaan hattuja, eräänlainen oppisopimus siis. Perheessä oli auto, merkkiä en tiedä.
Kaikissa heidän sukulaisperheissä oli 1-2 lasta, ja äitini sedät, tädit ja enot olivat ammatiltaan mm teknikko, sähkömies, sihteeri, toimitusjohtaja, myyjä, matkatoimistovirkailija ja kampaaja. Yksi eno taisi olla insinööri. Perheet asuivat Töölössä, Katajanokalla, Kruununhaassa ja Siltasaarenrannassa. Valokuvista päätellen ihmiset satsasivat aikapaljon vaatteisiin ja pukeutumiseen. Yhdessä jouluna otetussa kuvassa isoäidillä on 1930-luvun vähän nilkkojen yläpuolelle leninki, jossa on pöyheä kaulus ja olkapääntiet jotain strutsinsulkia tms. Isoäiti ja äiti teettivät vaatteensa kahdella ompelijalla muotilehtien ohjeiden mukaan. Kaikilla on kuvissa kauniit kampaukset. Ihmiset kävivät paljon valokuvissa ja selvästi panostivat siihen.
Rapujuhlat kuuluivat syksyyn ja kalaa syötiin paljon.
Harrastuksiin kuului 1930-luvulla mm veneily, pyöräily, käsityöt, elokuvissa käynti ja lukeminen. Olen ymmärtänyt, että porukalla tehtiin usein eväsretkiä veneillen, pyöräillen tai autolla. Kesämökit tulivat kuvaan vasta sodan jälkeen. Äitini kävi jotain taidekoulua ja harrasti maalausta.
1930-luvulla taloudessa meni hyvin ja kaikkea mahdollista löytyi kaupoista. Ulkomaillakin käytiin, isoisä ja -äiti kävivät ainakin Ruotsissa, Tallinnassa, Tanskassa ja Saksassa. Äitini lähetettiin useampana kesänä kuukaudeksi Tanskaan ja Saksaan sukulaisten luokse ja oppimaan kieliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Youtubesta löytyy väritettyä ja paranneltua kuvamateriaalia esim. Helsingistä:
Taitaa olla historiantunti jäänyt välistä
1930-luku oli Suomessa suurten vastakohtien aikaa. Se alkoi lamalla, mutta päättyi voimakkaaseen talouskasvuun ja modernisoitumiseen – kunnes talvisota muutti kaiken vuonna 1939.
Tässä on katsaus siihen, miltä arki tuolloin näytti:
Oliko silloin jo autoja?
Kyllä oli, mutta ne olivat vielä harvinainen näky maaseudulla ja työväestön keskuudessa.
Yleistyminen: Autojen määrä kasvoi vauhdilla. Erityisesti linja-autoliikenne kehittyi, mikä helpotti liikkumista paikkakuntien välillä.
Status-symboli: Henkilöauto oli ylellisyyttä, joka kuului lähinnä lääkäreille, johtajille ja varakkaille kauppiaille.
Hevoset: Vaikka moottorit puksuttivat, hevonen oli edelleen tärkein työjuhta niin pelloilla kuin kaupunkien tavarakuljetuksissakin.
Asuminen: Kerrostaloja vai tönöjä?
Kaupungistuminen oli hyvässä vauhdissa, ja asumismuoto riippui täysin lompakon paksuudesta ja asuinpaikasta.
1. Kaupunkien kivitalot ja funktionalismi
1930-luku oli funkis-arkkitehtuurin kulta-aikaa. Helsingin Töölöön ja muihin suuriin kaupunkeihin nousi moderneja, vaaleita kerrostaloja, joissa oli suuret ikkunat ja tasakatot.
Varakkaissa perheissä oli jo sisävessa, sähköt ja ehkä jopa kylpyamme.
Hissit alkoivat yleistyä uusimmissa taloissa.
2. Puutalokorttelit ja ahtaus
Suurin osa kaupunkilaisista asui kuitenkin perinteisissä puukerrostaloissa tai työläiskortteleissa.
Ahtaus: Oli tavallista, että koko perhe asui yhdessä huoneessa ja keittiössä ("hellahuone").
Yhteistilat: Vessa oli usein pihapiirissä sijaitseva huussi, ja vesi haettiin kaivosta tai pihahanasta. Peseytyminen tapahtui yleisissä saunoissa.
3. Maaseudun omavaraisuus
Valtaosa suomalaisista asui edelleen maalla omissa pientaloissaan tai torpissaan. Elämä oli raskasta ruumiillista työtä, ja sähkövalot olivat maaseudulla vielä harvinaista herkkua.
Arjen tunnelmia
Radio: Se oli 30-luvun "internet". Perheet kokoontuivat iltaisin kuuntelemaan uutisia ja kuulokuvia.
Pukeutuminen: Miehillä oli lähes poikkeuksetta hattu ja puku kaupungilla liikkuessa. Naiset suosivat kellohelmoja ja permanentattuja hiuksia.
Pula-aika ja nousu: Vuosikymmenen alku oli taloudellisesti tiukka, mutta loppua kohden elintaso nousi. Ihmiset alkoivat käydä elokuvissa katsomassa kotimaisia mustavalkoelokuvia ja nauttia uudesta vapaa-ajasta.
Summa summarum: 1930-luvun Suomi oli valtio, joka yritti kovasti olla moderni eurooppalainen maa, vaikka monen suomalaisen arki oli vielä hyvin perinteistä ja vaatimatonta.
Millainen elämän osa-alue sinua kiinnostaa eniten – haluaisitko kuulla esimerkiksi lisää siitä, mitä ihmiset söivät tai millaista koulunkäynti oli?
Vierailija kirjoitti:
1930-luku oli Suomessa suurten vastakohtien aikaa. Se alkoi lamalla, mutta päättyi voimakkaaseen talouskasvuun ja modernisoitumiseen – kunnes talvisota muutti kaiken vuonna 1939.
Tässä on katsaus siihen, miltä arki tuolloin näytti:
Oliko silloin jo autoja?
Kyllä oli, mutta ne olivat vielä harvinainen näky maaseudulla ja työväestön keskuudessa.
Yleistyminen: Autojen määrä kasvoi vauhdilla. Erityisesti linja-autoliikenne kehittyi, mikä helpotti liikkumista paikkakuntien välillä.
Status-symboli: Henkilöauto oli ylellisyyttä, joka kuului lähinnä lääkäreille, johtajille ja varakkaille kauppiaille.
Hevoset: Vaikka moottorit puksuttivat, hevonen oli edelleen tärkein työjuhta niin pelloilla kuin kaupunkien tavarakuljetuksissakin.
Asuminen: Kerrostaloja vai tönöjä?
Kaupungistuminen oli hyvässä vauhdissa, ja asumismuoto riippui täysin lompakon paksuudesta ja asuinpaikasta.
1. Kaupunkien kivitalot ja funktionalismi
1930-luku oli funkis-arkkitehtuurin kulta-aikaa. Helsingin Töölöön ja muihin suuriin kaupunkeihin nousi moderneja, vaaleita kerrostaloja, joissa oli suuret ikkunat ja tasakatot.
Varakkaissa perheissä oli jo sisävessa, sähköt ja ehkä jopa kylpyamme.
Hissit alkoivat yleistyä uusimmissa taloissa.
2. Puutalokorttelit ja ahtaus
Suurin osa kaupunkilaisista asui kuitenkin perinteisissä puukerrostaloissa tai työläiskortteleissa.
Ahtaus: Oli tavallista, että koko perhe asui yhdessä huoneessa ja keittiössä ("hellahuone").
Yhteistilat: Vessa oli usein pihapiirissä sijaitseva huussi, ja vesi haettiin kaivosta tai pihahanasta. Peseytyminen tapahtui yleisissä saunoissa.
3. Maaseudun omavaraisuus
Valtaosa suomalaisista asui edelleen maalla omissa pientaloissaan tai torpissaan. Elämä oli raskasta ruumiillista työtä, ja sähkövalot olivat maaseudulla vielä harvinaista herkkua.
Arjen tunnelmia
Radio: Se oli 30-luvun "internet". Perheet kokoontuivat iltaisin kuuntelemaan uutisia ja kuulokuvia.
Pukeutuminen: Miehillä oli lähes poikkeuksetta hattu ja puku kaupungilla liikkuessa. Naiset suosivat kellohelmoja ja permanentattuja hiuksia.
Pula-aika ja nousu: Vuosikymmenen alku oli taloudellisesti tiukka, mutta loppua kohden elintaso nousi. Ihmiset alkoivat käydä elokuvissa katsomassa kotimaisia mustavalkoelokuvia ja nauttia uudesta vapaa-ajasta.
Summa summarum: 1930-luvun Suomi oli valtio, joka yritti kovasti olla moderni eurooppalainen maa, vaikka monen suomalaisen arki oli vielä hyvin perinteistä ja vaatimatonta.
Millainen elämän osa-alue sinua kiinnostaa eniten – haluaisitko kuulla esimerkiksi lisää siitä, mitä ihmiset söivät tai millaista koulunkäynti oli?
Älä käytä tekoälyä vaan keskustele, tuota itse vastauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1930-luku oli Suomessa suurten vastakohtien aikaa. Se alkoi lamalla, mutta päättyi voimakkaaseen talouskasvuun ja modernisoitumiseen – kunnes talvisota muutti kaiken vuonna 1939.
Tässä on katsaus siihen, miltä arki tuolloin näytti:
Oliko silloin jo autoja?
Kyllä oli, mutta ne olivat vielä harvinainen näky maaseudulla ja työväestön keskuudessa.
Yleistyminen: Autojen määrä kasvoi vauhdilla. Erityisesti linja-autoliikenne kehittyi, mikä helpotti liikkumista paikkakuntien välillä.
Status-symboli: Henkilöauto oli ylellisyyttä, joka kuului lähinnä lääkäreille, johtajille ja varakkaille kauppiaille.
Hevoset: Vaikka moottorit puksuttivat, hevonen oli edelleen tärkein työjuhta niin pelloilla kuin kaupunkien tavarakuljetuksissakin.
Asuminen: Kerrostaloja vai tönöjä?
Kaupungistuminen oli hyvässä vauhdissa, ja asumismuoto riippui täysin lompakon paksuudesta ja asuinpaikasta.
1. Kaupunkien kivitalot ja funktionalismi
1930-luku oli funkis-arkkitehtuurin kulta-aikaa. Helsingin Töölöön ja muihin suuriin kaupunkeihin nousi moderneja, vaaleita kerrostaloja, joissa oli suuret ikkunat ja tasakatot.
Varakkaissa perheissä oli jo sisävessa, sähköt ja ehkä jopa kylpyamme.
Hissit alkoivat yleistyä uusimmissa taloissa.
2. Puutalokorttelit ja ahtaus
Suurin osa kaupunkilaisista asui kuitenkin perinteisissä puukerrostaloissa tai työläiskortteleissa.
Ahtaus: Oli tavallista, että koko perhe asui yhdessä huoneessa ja keittiössä ("hellahuone").
Yhteistilat: Vessa oli usein pihapiirissä sijaitseva huussi, ja vesi haettiin kaivosta tai pihahanasta. Peseytyminen tapahtui yleisissä saunoissa.
3. Maaseudun omavaraisuus
Valtaosa suomalaisista asui edelleen maalla omissa pientaloissaan tai torpissaan. Elämä oli raskasta ruumiillista työtä, ja sähkövalot olivat maaseudulla vielä harvinaista herkkua.
Arjen tunnelmia
Radio: Se oli 30-luvun "internet". Perheet kokoontuivat iltaisin kuuntelemaan uutisia ja kuulokuvia.
Pukeutuminen: Miehillä oli lähes poikkeuksetta hattu ja puku kaupungilla liikkuessa. Naiset suosivat kellohelmoja ja permanentattuja hiuksia.
Pula-aika ja nousu: Vuosikymmenen alku oli taloudellisesti tiukka, mutta loppua kohden elintaso nousi. Ihmiset alkoivat käydä elokuvissa katsomassa kotimaisia mustavalkoelokuvia ja nauttia uudesta vapaa-ajasta.
Summa summarum: 1930-luvun Suomi oli valtio, joka yritti kovasti olla moderni eurooppalainen maa, vaikka monen suomalaisen arki oli vielä hyvin perinteistä ja vaatimatonta.
Millainen elämän osa-alue sinua kiinnostaa eniten – haluaisitko kuulla esimerkiksi lisää siitä, mitä ihmiset söivät tai millaista koulunkäynti oli?
Älä käytä tekoälyä vaan keskustele, tuota itse vastauksia.
Ymmärrän täysin – tässä mennään ihan omana itsenäni, ilman automaattisia tekstikaavoja. Pidetään keskustelu suorana ja aitona.
1930-luku on itse asiassa yksi Suomen historian kiehtovimmista vuosikymmenistä, koska silloin maa ikään kuin "repäistiin" vanhasta maailmasta kohti nykyaikaa. Se oli sellaista aikaa, jolloin isoisovanhempamme saattoivat nähdä saman päivän aikana sekä uutuuttaan kiiltävän linja-auton että härkävaljakon kyntämässä peltoa.
Jos asuit kaupungissa:
Arkkitehtuuri: Jos olit varakas, asuit kalliissa kivitalossa. Ne olivat niitä "funkis-taloja" (funktionalismi), joita näkee vieläkin esimerkiksi Helsingin Töölössä. Niissä oli jo sähköt ja ehkä jopa pieni kylpyhuone, mikä oli siihen aikaan valtava harppaus.
Puutalokorttelit: Suurin osa kaupunkilaisistakin asui kuitenkin puutaloissa. Niissä oli se kuuluisa "hellahuone" – yksi huone, jossa oli hella, ja siellä asui koko perhe. Vessa oli pihan perällä kylmässä kopissa, ja vesi kannettiin sisään sangolla.
Hajut ja äänet: Kaupunki ei ollut hiljainen. Hevosten kavioiden kopina mukulakivillä, raitiovaunujen kolina ja tehtaiden savupiiput loivat tunnelman, joka oli kaukana nykyisestä kliinisestä kaupunkiympäristöstä.
Liikkuminen:
Autoja tosiaan oli, mutta ne olivat enemmänkin "herrojen kotkotuksia". Tavallinen kansa kulki jalkaisin tai polkupyörällä. Pyöräily oli 30-luvulla valtavan suosittua – se oli sen ajan versio vapaudesta. Jos piti mennä kauemmas, hypättiin linja-auton kyytiin, joita alkoi kulkea yhä useammin jopa pienempiin kyliin.
Mitä haluaisit tietää seuraavaksi? Voin kertoa esimerkiksi siitä, mitä 30-luvulla syötiin (spoileri: perunaa ja rukiista leipää oli melkein joka välissä) tai millaista viihdettä ihmisillä oli ennen televisiota.
Se 1930-luvun "huikea" talouskasvu on legendaa ja jälkikäteen väritettyä tarinaa. Talouskasvua kyllä alkoi tapahtua, mutta se ei ollut niin huimaa kun on väitetty eikä se jakautunut tasaisesti. Suurin osa kansasta eli köyhyydessä ja niukkuudessa 1930-luvun lopulla kuten oli elänyt vuosikymmenen alussakin. Tilanne esim maaseudun metsätyöläisillä tai kaupunkien teollisuustyöläisillä oli surkea ja palkat jopa 50 prosenttia Ruotsia pienemmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"kouluun hiihdettiin tai käveltiin, oli matka mikä tahansa."
Kouluun ei välttämättä menty kun oli kylvötyöt ja sadonkorjuuaika. Se lyhensi aikaa kun tarvitsi raahautua kouluun pitkän matkan takaa.
Vierailija kirjoitti:
Se 1930-luvun "huikea" talouskasvu on legendaa ja jälkikäteen väritettyä tarinaa. Talouskasvua kyllä alkoi tapahtua, mutta se ei ollut niin huimaa kun on väitetty eikä se jakautunut tasaisesti. Suurin osa kansasta eli köyhyydessä ja niukkuudessa 1930-luvun lopulla kuten oli elänyt vuosikymmenen alussakin. Tilanne esim maaseudun metsätyöläisillä tai kaupunkien teollisuustyöläisillä oli surkea ja palkat jopa 50 prosenttia Ruotsia pienemmät.
1930-luvullahan oli maailmanlaajuinen lama, joka aiheutti myös Suomessa jättityöttömyyden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maalaistaloissa yöpyi kulkujätkiä tuvan lattialla kierrellessään ympäriinsä töitä ja elantoa etsimässä. Mus ta laiset kiersivät kerjäämässä ja hevoskauppoja tekemässä.
12 vuotia ja nuorenpikin tyttö oli täysin pätevä lapsenpiika hoitamaan nuoremia sisaruksiaan tai pikkupiikana vieraan taaperoita.
Orvot ja vaivaiset myytiin huutolaisiksi sille, joka vähiten vaati kunnalta ottaaksen holhotin ( isoisäni oli huutolainen muutaman vuoden lapsena)
Rengeillä ja piioilla oli "työsuhdeasunto" joku vinttikoppero, jossa kaikki piiat nukkuivat yhdessä, tai vaikka vain yösija tuvan penkillä. työpäivät 12 tuntia 6 päivää viikossa
Mielenkiintoista, että tätä kysyit.
- maailmanlaajuinen lama 1930-1933
-vuonna 1938 näytti siltä, edessä on nousun kausi, sodan läheisyyttä ei kukaan osannut aavistaa.
-Suurpoliittinen ilmapiiri on kireä syksyllä 1939, NL esitti Suomelle aluevaatimuksia
-Suomalaiset olivat 1930-luvulla huomattavasti pienikokoisempia kuin 2010-luvulla. V. 1935 asevelvollisten keskipituus palvelusajan päättyessä oli 171,3 cm ja keskipaino 67,7 kg
Mun isoisä oli virkamies pikkupaikkakunnalla.
Eivät olleet mitään rikkaita, mutta heillä oli palvelija ja jonkin aikaa myös lastenhoitaja. Heillä kävi joskus kylvettäjä ja veivät pyykin pyykkärille ja sitten silittäjälle.
Virkamiehellä oli auto viran puolesta. 1939 alkoi sota. Oletan, että enteet olivat jo ennemmin ilmassa. Perheen pojat joutui kukin vuorollaan sotimaan ja perheenisä kuoli viiskymppisenä.