Lue keskustelun säännöt.
Miten saada vanhus ympärivuorokautiseen hoivakotiin? Emme maksa!
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en missään olosuhteissa laittaisi vanhempiani laitokseen.
Toivottavasti sinulla on sisaruksia tai muita, joiden kanssa voit jakaa hoitopäivän kolmeen osaan: yhdellä päivävuoro, sitten iltavuoro ja yövuoro.
Itse yritin hoitaa äkillisesti dementoitunutta isääni (94 v) kaikki "vuorot", hänellä oli pakko-oireita, halusi ylös istumaan, sitten taas alas, tätä koko ajan. Nukahti vihdoin yhdeltä yöllä ja heräsi viideltä aamulla ja herätti minut taas auttamaan, nukuin samassa huoneessa. Uuvuin perusteellisesti, olin jo itse eläkkeellä.
Kun hän muutti hoitolaitokseen, sama rumba jatkui niin että työntekijät ottivat välillä soittokellon pois, kun jonkun olisi pitänyt koko ajan mennä hänen huoneeseensa viiden minuutin välein. Tätä on todellisuus dementiassa.
Eli älä uhoa ennen kuin olet kokenut. Ja kun ryhdyt omaishoitajaksi, huolehdi siitä, että saat tarpeeksi unta. Se on yhtä välttämätöntä kuin pikkuvauvan hoidossa.
Hän ei ole kokenut oloaan turvalliseksi selvästi. Ja kyllä, hoidan vanhempani kuten hoidin isovanhempanikin.
En usko, että tuo pakko-oireisuus liittyy välttämättä turvallisuudentunteeseen. Isäni oli polttanut piippua koko ikänsä ja dementian myötä tästä tavasta tuli pakkomielle myös, hän halusi puolen tunnin välein polttaa piippua ja se piti hänelle ladata ja valvoa sen polttamista. Sekin kuormitti. Hän oli omassa rakkaassa kodissaan, omassa sängyssään kissojensa kanssa, en usko, että hän vielä kotona tunsi turvattomuutta.
Sinä ohitat vastauksessasi ne käytännön järjestelyt, jotka on oltava kunnossa, jos haluaa jaksaa hoitaa muistisairasta. Jos dementia on sellainen, että valvottaa hoitajaa öisin, on pakko olla kaksi hoitajaa, tämä on ihan selvä asia.
Muistisairaan omaishoito on kuormittavampaa kuin päästään selkeän mutta muuten vajaakuntoisen omaisen.
Mun täytyy nyt kyllä sanoa että sulle ei ole vastattu yhtään mitään eikä ole sanottu mitään vanhuksista tai muistisairaista.
Tuolla jo aiemmin kysyttiin että mikä pointti näissä lynkkaus-kommenteissa on. Mitä sä yrität sanoa? Yleensä on jotain muutakin asiaa kuin että vaikeetahan se on.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikäihmisten perhehoito on yksi vaihtoehto silloin, jos vanhus ei vielä ihan vuodepotilaskaan ole. Olen nähnyt joitakin ohjelmia perhekodeista, mutta niistä ei kyllä selvinnyt, pärjäävätkö siellä sekaisin olevien karkailevien muistisairaiden kanssa. Varsinkin, jos vanhus on vielä aggressiivinen. Kovin leppoisia ja rauhallisia vanhuksia ainakin niissä ohjelmissa oli. Ja tosiaan monenlaista toimintakykyä ylläpitävää touhua näytti olevan vanhuksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo vuosikymmeniä kun kotiin jätetty iäkkäät ihmiset jotka ei sinne kuulu.Kauhulla ajattelin monesti kotipalvelu työtä kun tein mitä näin.Mutta koti paras ja kuka sieltä haluaa lähteä istumaan, makaamaan laitoksiin.Tulee aika kun ei kotona enää pärjää.Iäkäs itse maksukykynsä mukaan paikasta.Sinne menee eläke..
Hoitopaikan kustannus on vanhukselle 85% eläkkeestä. Sillä saa paikan missä asua, kaikki ateriat ja hoidon. Eläke menee siis elämiseen. Mitä muuta sillä eläkkeellä pitäisi tehdä kuin kustantaa elämistään?
Sen pitäisi mennä nimenomaan siihen elämiseen eikä mukaelämiseen. Tuo maksubon täysin ylimitoitettu. Vanhukset maksaisivat murto-osan kotona asuessaan, asunnosta, jonka ovat töissä ollessaan maksaneet.
Jos ei halua maksaa hoivapaikan huoneenvuokraa, jatkaa asumista kotonaan
No dah! Olipas järkevä kommentti. Kyllä minustakin on kohtuutonta maksaa tuollaisia summia laitoksessa makaamisesta ja laitosruosta.
Tämä! Me tehtiin niin, että litoksen sijaan isälle hankittiin hoitaja kotiin. Nytkin on vaikka kuinka paljon työttömiä ammattilaisia, jotka ilomielin työllistyvät vanhuksesta huolta pitämään ja kustannus ei ole lähellekään sitä mitä laitos nyhtää eläkkeestä. Ja paljon mielekkäämpää elämää elää ja ruoka on kotiruokaa eikä sitä sontaa mitä laitoksessa tungetaan lautaselle.
Kerrotko tarkemmin tästä vaihtoehdosta. Mitä hoitaja maksaa ja onko hän siellä 24/7?
Vanhuksella taitaa olla hyvä eläke, jos yksityinen hoitaja kannattaa.
Ei ole 24/7 vaan duunipäivä. Meidän isä ei tarvitse yöllä hoitoa ja me asutaan lähellä, jos tulee tarve nopeasti. Ihan perus eläke hänellä on, hoitajan palkka on noin 2000€/kk.
Eli maksatte pimeänä?
Ei makseta vaan ihan verokortilla Heta-Tesin mukaan.
Jos te olette työnantajan asemassa, tuon 2000€ päälle tulee vielä kaikki työnantajakulut, eli paljonko oikeasti maksatte? Vai onko hoitaja yrittäjä?
Olen eri, mutta työnantajan sivukulut voi vähentää kotitalousvähennyksenä. Sen yläraja tulee kyllä täyteen ennen vuoden loppua, mutta jos työnantajana on osaksi vanhus itse ja osaksi 2 lasta, saa sivukulut melkein kokonaan vähennettyä. 2000 euron palkalla työnantajan sivukulut ovat vähän päälle 400 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en missään olosuhteissa laittaisi vanhempiani laitokseen.
Toivottavasti sinulla on sisaruksia tai muita, joiden kanssa voit jakaa hoitopäivän kolmeen osaan: yhdellä päivävuoro, sitten iltavuoro ja yövuoro.
Itse yritin hoitaa äkillisesti dementoitunutta isääni (94 v) kaikki "vuorot", hänellä oli pakko-oireita, halusi ylös istumaan, sitten taas alas, tätä koko ajan. Nukahti vihdoin yhdeltä yöllä ja heräsi viideltä aamulla ja herätti minut taas auttamaan, nukuin samassa huoneessa. Uuvuin perusteellisesti, olin jo itse eläkkeellä.
Kun hän muutti hoitolaitokseen, sama rumba jatkui niin että työntekijät ottivat välillä soittokellon pois, kun jonkun olisi pitänyt koko ajan mennä hänen huoneeseensa viiden minuutin välein. Tätä on todellisuus dementiassa.
Eli älä uhoa ennen kuin olet kokenut. Ja kun ryhdyt omaishoitajaksi, huolehdi siitä, että saat tarpeeksi unta. Se on yhtä välttämätöntä kuin pikkuvauvan hoidossa.
Kuitenkin hienoa, että häntä ei lääkitty tainnoksiin.
Ai ajattelet, että se pakkoneuroottinen piipun imeminen oli jotain elämän laatua?
Minusta olisi ollut parempi, jos hän olisi kellunut opiaattien höyhensaarilla loppukuukaudet, olisi ollut todellinen syvärentoutus sodassa haavoittuneelle miehelle. Tuohon tarkoitukseen opiaatit ovat omiaan, eivät nuorten ihmisten käyttöön.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Ikäihmisten perhehoito on yksi vaihtoehto silloin, jos vanhus ei vielä ihan vuodepotilaskaan ole. Olen nähnyt joitakin ohjelmia perhekodeista, mutta niistä ei kyllä selvinnyt, pärjäävätkö siellä sekaisin olevien karkailevien muistisairaiden kanssa. Varsinkin, jos vanhus on vielä aggressiivinen. Kovin leppoisia ja rauhallisia vanhuksia ainakin niissä ohjelmissa oli. Ja tosiaan monenlaista toimintakykyä ylläpitävää touhua näytti olevan vanhuksille.
Miksi eivät pärjäisi? Puolisotkin pärjää heidän kanssaan hyvin usein. Ongelmahan karkaileva tai sekava vanhus on vain silloin, jos hoitajia on liian vähän ja hoidettavia liikaa, eli näissä laitoksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhus on hampaaton? Hyvä. Vanhus on muistin suhteen heikoilla? Erinomaista! Kevättä ja lämpöä luvassa öihin? Täydellistä:
Vaipat vanhukselle ja uffesta vasta ostettu (tunnistamaton) yöpaita ylle. Pari pulloa konjakkia muovipussiin vanhukselle ratoksi ja lämmikkeeksi.
Viekää vanhusparka keskiyöllä korutta, papereitta, ilman maksuvälineitä tms tunnistettavaa himoisemanne hoivalaitoksen pihapenkille. Napatkaa siivut konjakkia, hyvästelkää taakkanne ikiajaksi.
Jos vanhus tulee syystä tai toisesta bumerangina takaisin, voitte turvautua intiaanien entiskikkaan ikärasitustyksilöiden suhteen: viekää vanhus kauas korpeen ja jättäkää hänet sinne. Te kunniattomat paskiaiset.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Ikäihmisten perhehoito on yksi vaihtoehto silloin, jos vanhus ei vielä ihan vuodepotilaskaan ole. Olen nähnyt joitakin ohjelmia perhekodeista, mutta niistä ei kyllä selvinnyt, pärjäävätkö siellä sekaisin olevien karkailevien muistisairaiden kanssa. Varsinkin, jos vanhus on vielä aggressiivinen. Kovin leppoisia ja rauhallisia vanhuksia ainakin niissä ohjelmissa oli. Ja tosiaan monenlaista toimintakykyä ylläpitävää touhua näytti olevan vanhuksille.
Miksi eivät pärjäisi? Puolisotkin pärjää heidän kanssaan hyvin usein. Ongelmahan karkaileva tai sekava vanhus on vain silloin, jos hoitajia on liian vähän ja hoidettavia liikaa, eli näissä laitoksissa.
Perhehoidossa työntekijöitä on usein vain se yksi perhehoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä ei usko ennekuin kokeilee kuinka paljon vanhus tarvitsee hoivaa / vrk, siis sellainen joka menee ja tulee ovista ja ikkunoista hjos häntä ei vahdi. Ihan sama hoivantarve kuin pikkuvauvalla elikkä pitäisi olla samat oikeudet ja palkka kuin äitiyslomalaisilla .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Ikäihmisten perhehoito on yksi vaihtoehto silloin, jos vanhus ei vielä ihan vuodepotilaskaan ole. Olen nähnyt joitakin ohjelmia perhekodeista, mutta niistä ei kyllä selvinnyt, pärjäävätkö siellä sekaisin olevien karkailevien muistisairaiden kanssa. Varsinkin, jos vanhus on vielä aggressiivinen. Kovin leppoisia ja rauhallisia vanhuksia ainakin niissä ohjelmissa oli. Ja tosiaan monenlaista toimintakykyä ylläpitävää touhua näytti olevan vanhuksille.
Miksi eivät pärjäisi? Puolisotkin pärjää heidän kanssaan hyvin usein. Ongelmahan karkaileva tai sekava vanhus on vain silloin, jos hoitajia on liian vähän ja hoidettavia liikaa, eli näissä laitoksissa.
Perhehoidossa työntekijöitä on usein vain se yksi perhehoitaja.
Toki, mutta karkailevia vanhuksiakin on silloin korkeintaan se yksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä ei usko ennekuin kokeilee kuinka paljon vanhus tarvitsee hoivaa / vrk, siis sellainen joka menee ja tulee ovista ja ikkunoista hjos häntä ei vahdi. Ihan sama hoivantarve kuin pikkuvauvalla elikkä pitäisi olla samat oikeudet ja palkka kuin äitiyslomalaisilla .
Mitkäs ne äitiyslomalaisella on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemuksella ei mitenkään. Toisella vanhemmalla kävi kotihoito 5 kertaa päivässä. Silti toistuvasti makasi kaatuneena lattialla tunteja ym. Tuhri ulosteilla. Ei syönyt. Silti oli aina vaan liian hyväkuntoinen edes hoivapaikka jonoon.
Toisella vanhemmalla on dementia. Ei ole suostuvainen kotihoidon apuun. Nyt on saatu suostuun kerta päivässä että saadaan lääkkeet valvottua. Ei syö eikä peseydy mutta ei pääse edes arviointiin.
Tee huoli-ilmoitus. Sen jälkeen arviointi on pakollinen, lakisääteinen. Ja raja tulee jossain vaiheessa, milloin dementiaa sairastava ei kykene päättämään enää itse. Silloin se hiovakotiin lähtö ei ole enää suostumiskysymys.
Tein huoli ilmoituksen soittivat 2min puhelun ja se oli siinä.
Kotihoidon asia ei kuulemma ole puuttua tai tehdä mitään ilmoitusta asunnon asuinkuntoon tai henkilön hygieniaan. Ihminen saa itse päättää asioista ja esim kotihoito ei mene ns väkisin. Hoivakoti jono arvioon ei pääse ennen kuin käyntejä on enemmän. Nyt on vain tuo 1 kerta vrk kun äiti ei suostu enempään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemuksella ei mitenkään. Toisella vanhemmalla kävi kotihoito 5 kertaa päivässä. Silti toistuvasti makasi kaatuneena lattialla tunteja ym. Tuhri ulosteilla. Ei syönyt. Silti oli aina vaan liian hyväkuntoinen edes hoivapaikka jonoon.
Toisella vanhemmalla on dementia. Ei ole suostuvainen kotihoidon apuun. Nyt on saatu suostuun kerta päivässä että saadaan lääkkeet valvottua. Ei syö eikä peseydy mutta ei pääse edes arviointiin.
Tee huoli-ilmoitus. Sen jälkeen arviointi on pakollinen, lakisääteinen. Ja raja tulee jossain vaiheessa, milloin dementiaa sairastava ei kykene päättämään enää itse. Silloin se hiovakotiin lähtö ei ole enää suostumiskysymys.
Tein huoli ilmoituksen soittivat 2min puhelun ja se oli siinä.
Kotihoidon asia ei kuulemma ole puuttua tai tehdä mitään ilmoitusta asunnon asuinkuntoon tai henkilön hygieniaan. Ihminen saa itse päättää asioista ja esim kotihoito ei mene ns väkisin. Hoivakoti jono arvioon ei pääse ennen kuin käyntejä on enemmän. Nyt on vain tuo 1 kerta vrk kun äiti ei suostu enempään.
Mulla sama (huono) kokemus huoli-ilmoituksesta: asiasta soitettiin takaisin kuukauden(!) päästä, kun sosiaalipuoli ole ensin pallotellut keskenään, kenen alueelle aav7ntarvitsija kuului. Näköjään lyhyt puhelinsoitto riittää täyttämään lain kirjaimen, että huoli-ilmoitus on huomioitu. Mitään muuta ei seurannut. Ai niin, kehotettiin ottamaan yhteyttä toiseen viranomaiseen, mutta esim. osoitetta saati puhelinnumeroa ei annettu. Näin kätevästi siirtyvät toimenpiteet vähintään tuonnemmaksi, josko tarvii vaivautua enää lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en missään olosuhteissa laittaisi vanhempiani laitokseen.
Toivottavasti sinulla on sisaruksia tai muita, joiden kanssa voit jakaa hoitopäivän kolmeen osaan: yhdellä päivävuoro, sitten iltavuoro ja yövuoro.
Itse yritin hoitaa äkillisesti dementoitunutta isääni (94 v) kaikki "vuorot", hänellä oli pakko-oireita, halusi ylös istumaan, sitten taas alas, tätä koko ajan. Nukahti vihdoin yhdeltä yöllä ja heräsi viideltä aamulla ja herätti minut taas auttamaan, nukuin samassa huoneessa. Uuvuin perusteellisesti, olin jo itse eläkkeellä.
Kun hän muutti hoitolaitokseen, sama rumba jatkui niin että työntekijät ottivat välillä soittokellon pois, kun jonkun olisi pitänyt koko ajan mennä hänen huoneeseensa viiden minuutin välein. Tätä on todellisuus dementiassa.
Eli älä uhoa ennen kuin olet kokenut. Ja kun ryhdyt omaishoitajaksi, huolehdi siitä, että saat tarpeeksi unta. Se on yhtä välttämätöntä kuin pikkuvauvan hoidossa.
Miksei sekoilevalle dementille anneta illalla unilääkettä, joka pitää unessa läpi yön?
En ole itse edes vanhus saati dementoitunut, mutta kroonisten unihäiriöiden takia otan joka ilta unilääkkeet, että ylipäätään nukahdan. Tarvittaessa otan yöllä lisää, jos en saa uudelleen unta herättyäni pikkutunneilla.
Unilääkettä annettiin, hoitaja antoi sen puolenyön aikaan kotikäynnillä, yhdeltä nukahti, viideltä oli hereillä kuin tikka. Ehkä eivät uskaltaneet antaa vanhukselle kovin vahvoja.
Pakko-oireisiin alettiin antaa Ketipinoria, psykoosilääkettä, joka ei lopettanut pakko-oireita vaan mies oli muuten pihalla kuin lumiukko. Itse ehdotin lääkärille Diapamia, mutta lääkäri pelkäsi 94-vuotiaan dementoituneen potilaansa maksan puolesta. Minusta myös jokin opioidipohjainen kipulääke olisi hyvä ratkaisu elämän viime metreillä myös dementin oireita rauhoittamaan.
Heh. Keski-ikäisen bentsokäyttäjän resepti kyllä uusitaan säännöllisesti, lääkäriä näkemättä.
Ketipinoria tosin tyrkytetään aluksi, mutta onneksi potilasta uskotaan, eli sivuvaikutukset ylittävät toivotut.
Ketipinoria tosin tyrkytetään aluksi, mutta onneksi potilasta uskotaan
Siksi minusta olikin vastuutonta antaa Ketipinoria dementoituneelle vanhukselle, joka ei pysty omasta mielentilastaan enää viestimään. Kesti kolme kuukautta, että saatiin lääkitys pois. Siinä vaiheessa isä oli jo niin heikentynyt, että ei soitellut enää kelloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en missään olosuhteissa laittaisi vanhempiani laitokseen.
Toivottavasti sinulla on sisaruksia tai muita, joiden kanssa voit jakaa hoitopäivän kolmeen osaan: yhdellä päivävuoro, sitten iltavuoro ja yövuoro.
Itse yritin hoitaa äkillisesti dementoitunutta isääni (94 v) kaikki "vuorot", hänellä oli pakko-oireita, halusi ylös istumaan, sitten taas alas, tätä koko ajan. Nukahti vihdoin yhdeltä yöllä ja heräsi viideltä aamulla ja herätti minut taas auttamaan, nukuin samassa huoneessa. Uuvuin perusteellisesti, olin jo itse eläkkeellä.
Kun hän muutti hoitolaitokseen, sama rumba jatkui niin että työntekijät ottivat välillä soittokellon pois, kun jonkun olisi pitänyt koko ajan mennä hänen huoneeseensa viiden minuutin välein. Tätä on todellisuus dementiassa.
Eli älä uhoa ennen kuin olet kokenut. Ja kun ryhdyt omaishoitajaksi, huolehdi siitä, että saat tarpeeksi unta. Se on yhtä välttämätöntä kuin pikkuvauvan hoidossa.
Hän ei ole kokenut oloaan turvalliseksi selvästi. Ja kyllä, hoidan vanhempani kuten hoidin isovanhempanikin.
Miten sinulla on noin vähän ymmärrystä jos olet kerran mustisairaita vanhuksia hoitanut? Muistisairauksiin kuuluu täysin normaalina oireena se ettei tunneta oloa turvalliseksi edes tutussa paikassa ja seurassa. Siinä ei hoitaja paljon mahda kun hoidettava ei tiedä missä on (edes kotonaan) miksi on, kenen kanssa on ja kokee turvattomuutta vaikka hänelle on 190 kertaa asiaa rauhallisesti selittänyt, ollut läsnä, kuunnellut, jutellut, ohjannut toimintaa ja huomiota muualle täysin tuloksetta. Jännä että siihen väsyy, eikö? Myös masennus, ahdistus, pakko-oireet, pelot, agressiivisuus yms ovat aivan täysin normaaleita muistisairauden oireita, eikä siinä kyllä nukuta millään jos sinulla on yksin hoidettavana vanhus joka esim. Huutaa sekavuutensa vuoksi 5min välein päivin öin ja lopou ajan koittaa käydä käsiksi. On paljon vanhuksia joiden oireille ei voida yhtään mitään eivätkä tunne oloaan turvalliseksi edes omassa rakkaassa kodissaan perheen ympäröimänä kun eivät tunnista perhettä ja kotia. Itse hoidan laitoskuntoisia muistisairaita ja pidän tuota kirjoitteluasi todella näköalattomana ja tietämättömän vaikka väitätkin että sinulla olisi asiasta kokemusta. Ei vaikuta kyllä yhtään siltä että sulla on aavistustakaan mistä sä puhut.
No näinhän se on pahimmillaan ja erityisesti vieraassa ympäristössä. Mikä on pointtisi? Ai että tällainen vanhus pitää laittaa lääkittynä laitokseen vai? Sitä kuule toiset hoitaa vanhempansa vaikka oireilu olisi mitä. Fobioita ja mt-puolta tietenkin hoidetaan asianmukaisesti.
Miten onnistut lukemaan noinkin selkeän tekstin noinkin päin v i t t u a? Hän ei käskenyt laittamaan yhtään ketään yhtään minnekkään. Onko useinkin tapana keksiä sanoja toisten teksteihin/suuhun? Hyvä hoitaja varmaan olet jos et kykene edes sisäistämään lukemaasi. Hän totesi tosiasian, eli sen että kuullostat siltä ettei sinulla ole mitään kokemusta tosielämästä muistisairaiden kanssa. Ketään hän ei käskenyt mihinkään laittamaan enkä löytänyt koko tekstistä sanaakaan lääkkeistä. Epäili sinua kyllä valehtelijaksi kuten epäilen minäkin. Vaikea uskoa että olet edes nähnyt muistisairaan hoitoa muualta kuin korkeintaan telkkarista jos ei kerran edes kaiken kuvitellun kokemuksesikaan pohjalta riitä ymmärrys siihen miksi hoitajat väsyvät, eivät pysty nukkua yms. Helppohan se on jeesustella esim. nukkumisesta kun ei ole itselläsi selvästi edes pientä kokemusta viiden minuutin välein huutavasta ja herättävästä sairaasta vanhuksesta. Kukaan jolla on, ei vähättele näitä asioita kuten sinä teet.
Missä kukaan on jeesustellut tai puhun nukkumisesta tai mistään muustakaan? Selvästi sinä ja tuo toinen näkee jotain sellaista mitä kukaan ei ole sanonut. Mikä sulla meni tunteisiin?
Tasan on todettu että koki turvattomuutta. Se synnyttää nyt teissä ihme defenssin ja sen perusteella ei ole hoitanut ketään 😂
Ihan fakta todettiin kuule.
Tasan on todettu että koki turvattomuutta. Se synnyttää nyt teissä ihme defenssin
Yksi ihminen sanoi, että pakko-oire ilmaisee turvattomuutta. Sen kummemmin sitä ei ole täällä "todettu".
Pakko-oireisuudelle voi olla monta muutakin syytä kuin turvattomuuden tunne, esim. epämieluisien muistojen pakoilu sijaistoimintaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se hoiva maksetaan sen vanhuksen eläkkeestä, jos ei ole riittävästi niin hoitakaapa itse.
No ei todellakaan makseta. Ympärivuorokautisen hoivan kustannukset ovat n. 5000-6000e/kk laitoksesta ja sijainnista riippuen. Harvan eläke on niin iso että sillä voi noin isoja summia maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en missään olosuhteissa laittaisi vanhempiani laitokseen.
Toivottavasti sinulla on sisaruksia tai muita, joiden kanssa voit jakaa hoitopäivän kolmeen osaan: yhdellä päivävuoro, sitten iltavuoro ja yövuoro.
Itse yritin hoitaa äkillisesti dementoitunutta isääni (94 v) kaikki "vuorot", hänellä oli pakko-oireita, halusi ylös istumaan, sitten taas alas, tätä koko ajan. Nukahti vihdoin yhdeltä yöllä ja heräsi viideltä aamulla ja herätti minut taas auttamaan, nukuin samassa huoneessa. Uuvuin perusteellisesti, olin jo itse eläkkeellä.
Kun hän muutti hoitolaitokseen, sama rumba jatkui niin että työntekijät ottivat välillä soittokellon pois, kun jonkun olisi pitänyt koko ajan mennä hänen huoneeseensa viiden minuutin välein. Tätä on todellisuus dementiassa.
Eli älä uhoa ennen kuin olet kokenut. Ja kun ryhdyt omaishoitajaksi, huolehdi siitä, että saat tarpeeksi unta. Se on yhtä välttämätöntä kuin pikkuvauvan hoidossa.
Hän ei ole kokenut oloaan turvalliseksi selvästi. Ja kyllä, hoidan vanhempani kuten hoidin isovanhempanikin.
Miten sinulla on noin vähän ymmärrystä jos olet kerran mustisairaita vanhuksia hoitanut? Muistisairauksiin kuuluu täysin normaalina oireena se ettei tunneta oloa turvalliseksi edes tutussa paikassa ja seurassa. Siinä ei hoitaja paljon mahda kun hoidettava ei tiedä missä on (edes kotonaan) miksi on, kenen kanssa on ja kokee turvattomuutta vaikka hänelle on 190 kertaa asiaa rauhallisesti selittänyt, ollut läsnä, kuunnellut, jutellut, ohjannut toimintaa ja huomiota muualle täysin tuloksetta. Jännä että siihen väsyy, eikö? Myös masennus, ahdistus, pakko-oireet, pelot, agressiivisuus yms ovat aivan täysin normaaleita muistisairauden oireita, eikä siinä kyllä nukuta millään jos sinulla on yksin hoidettavana vanhus joka esim. Huutaa sekavuutensa vuoksi 5min välein päivin öin ja lopou ajan koittaa käydä käsiksi. On paljon vanhuksia joiden oireille ei voida yhtään mitään eivätkä tunne oloaan turvalliseksi edes omassa rakkaassa kodissaan perheen ympäröimänä kun eivät tunnista perhettä ja kotia. Itse hoidan laitoskuntoisia muistisairaita ja pidän tuota kirjoitteluasi todella näköalattomana ja tietämättömän vaikka väitätkin että sinulla olisi asiasta kokemusta. Ei vaikuta kyllä yhtään siltä että sulla on aavistustakaan mistä sä puhut.
No näinhän se on pahimmillaan ja erityisesti vieraassa ympäristössä. Mikä on pointtisi? Ai että tällainen vanhus pitää laittaa lääkittynä laitokseen vai? Sitä kuule toiset hoitaa vanhempansa vaikka oireilu olisi mitä. Fobioita ja mt-puolta tietenkin hoidetaan asianmukaisesti.
Miten onnistut lukemaan noinkin selkeän tekstin noinkin päin v i t t u a? Hän ei käskenyt laittamaan yhtään ketään yhtään minnekkään. Onko useinkin tapana keksiä sanoja toisten teksteihin/suuhun? Hyvä hoitaja varmaan olet jos et kykene edes sisäistämään lukemaasi. Hän totesi tosiasian, eli sen että kuullostat siltä ettei sinulla ole mitään kokemusta tosielämästä muistisairaiden kanssa. Ketään hän ei käskenyt mihinkään laittamaan enkä löytänyt koko tekstistä sanaakaan lääkkeistä. Epäili sinua kyllä valehtelijaksi kuten epäilen minäkin. Vaikea uskoa että olet edes nähnyt muistisairaan hoitoa muualta kuin korkeintaan telkkarista jos ei kerran edes kaiken kuvitellun kokemuksesikaan pohjalta riitä ymmärrys siihen miksi hoitajat väsyvät, eivät pysty nukkua yms. Helppohan se on jeesustella esim. nukkumisesta kun ei ole itselläsi selvästi edes pientä kokemusta viiden minuutin välein huutavasta ja herättävästä sairaasta vanhuksesta. Kukaan jolla on, ei vähättele näitä asioita kuten sinä teet.
Missä kukaan on jeesustellut tai puhun nukkumisesta tai mistään muustakaan? Selvästi sinä ja tuo toinen näkee jotain sellaista mitä kukaan ei ole sanonut. Mikä sulla meni tunteisiin?
Tasan on todettu että koki turvattomuutta. Se synnyttää nyt teissä ihme defenssin ja sen perusteella ei ole hoitanut ketään 😂
Ihan fakta todettiin kuule.Tasan on todettu että koki turvattomuutta. Se synnyttää nyt teissä ihme defenssin
Yksi ihminen sanoi, että pakko-oire ilmaisee turvattomuutta. Sen kummemmin sitä ei ole täällä "todettu".
Pakko-oireisuudelle voi olla monta muutakin syytä kuin turvattomuuden tunne, esim. epämieluisien muistojen pakoilu sijaistoimintaan.
Eikä sanonut. Siinä lueteltiin miten vanhus sekoili ja pelkäsi kotona ja hoidossa. Ja siihen tadan että koki turvattomuutta. Se pakko-oire oli vain pitkän vuodatuksen yksi osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemuksella ei mitenkään. Toisella vanhemmalla kävi kotihoito 5 kertaa päivässä. Silti toistuvasti makasi kaatuneena lattialla tunteja ym. Tuhri ulosteilla. Ei syönyt. Silti oli aina vaan liian hyväkuntoinen edes hoivapaikka jonoon.
Toisella vanhemmalla on dementia. Ei ole suostuvainen kotihoidon apuun. Nyt on saatu suostuun kerta päivässä että saadaan lääkkeet valvottua. Ei syö eikä peseydy mutta ei pääse edes arviointiin.
Tee huoli-ilmoitus. Sen jälkeen arviointi on pakollinen, lakisääteinen. Ja raja tulee jossain vaiheessa, milloin dementiaa sairastava ei kykene päättämään enää itse. Silloin se hiovakotiin lähtö ei ole enää suostumiskysymys.
Tein huoli ilmoituksen soittivat 2min puhelun ja se oli siinä.
Kotihoidon asia ei kuulemma ole puuttua tai tehdä mitään ilmoitusta asunnon asuinkuntoon tai henkilön hygieniaan. Ihminen saa itse päättää asioista ja esim kotihoito ei mene ns väkisin. Hoivakoti jono arvioon ei pääse ennen kuin käyntejä on enemmän. Nyt on vain tuo 1 kerta vrk kun äiti ei suostu enempään.
Mulla sama (huono) kokemus huoli-ilmoituksesta: asiasta soitettiin takaisin kuukauden(!) päästä, kun sosiaalipuoli ole ensin pallotellut keskenään, kenen alueelle aav7ntarvitsija kuului. Näköjään lyhyt puhelinsoitto riittää täyttämään lain kirjaimen, että huoli-ilmoitus on huomioitu. Mitään muuta ei seurannut. Ai niin, kehotettiin ottamaan yhteyttä toiseen viranomaiseen, mutta esim. osoitetta saati puhelinnumeroa ei annettu. Näin kätevästi siirtyvät toimenpiteet vähintään tuonnemmaksi, josko tarvii vaivautua enää lainkaan.
Pahoittelut että teilläkin oli sama kokemus. Itse aloin jo epäillä itseäni kun kaikki niin vannovat että huoli ilmoituksella saa avun. Mutta meillä se ei johtanut yhtään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en missään olosuhteissa laittaisi vanhempiani laitokseen.
Toivottavasti sinulla on sisaruksia tai muita, joiden kanssa voit jakaa hoitopäivän kolmeen osaan: yhdellä päivävuoro, sitten iltavuoro ja yövuoro.
Itse yritin hoitaa äkillisesti dementoitunutta isääni (94 v) kaikki "vuorot", hänellä oli pakko-oireita, halusi ylös istumaan, sitten taas alas, tätä koko ajan. Nukahti vihdoin yhdeltä yöllä ja heräsi viideltä aamulla ja herätti minut taas auttamaan, nukuin samassa huoneessa. Uuvuin perusteellisesti, olin jo itse eläkkeellä.
Kun hän muutti hoitolaitokseen, sama rumba jatkui niin että työntekijät ottivat välillä soittokellon pois, kun jonkun olisi pitänyt koko ajan mennä hänen huoneeseensa viiden minuutin välein. Tätä on todellisuus dementiassa.
Eli älä uhoa ennen kuin olet kokenut. Ja kun ryhdyt omaishoitajaksi, huolehdi siitä, että saat tarpeeksi unta. Se on yhtä välttämätöntä kuin pikkuvauvan hoidossa.
Hän ei ole kokenut oloaan turvalliseksi selvästi. Ja kyllä, hoidan vanhempani kuten hoidin isovanhempanikin.
En usko, että tuo pakko-oireisuus liittyy välttämättä turvallisuudentunteeseen. Isäni oli polttanut piippua koko ikänsä ja dementian myötä tästä tavasta tuli pakkomielle myös, hän halusi puolen tunnin välein polttaa piippua ja se piti hänelle ladata ja valvoa sen polttamista. Sekin kuormitti. Hän oli omassa rakkaassa kodissaan, omassa sängyssään kissojensa kanssa, en usko, että hän vielä kotona tunsi turvattomuutta.
Sinä ohitat vastauksessasi ne käytännön järjestelyt, jotka on oltava kunnossa, jos haluaa jaksaa hoitaa muistisairasta. Jos dementia on sellainen, että valvottaa hoitajaa öisin, on pakko olla kaksi hoitajaa, tämä on ihan selvä asia.
Muistisairaan omaishoito on kuormittavampaa kuin päästään selkeän mutta muuten vajaakuntoisen omaisen.
Mun täytyy nyt kyllä sanoa että sulle ei ole vastattu yhtään mitään eikä ole sanottu mitään vanhuksista tai muistisairaista.
Tuolla jo aiemmin kysyttiin että mikä pointti näissä lynkkaus-kommenteissa on. Mitä sä yrität sanoa? Yleensä on jotain muutakin asiaa kuin että vaikeetahan se on.
-eri
Vastasin tähän kommenttiin, joka oli kommentti kuvaukselleni isästäni sairaana: "Hän ei ole kokenut oloaan turvalliseksi selvästi. Ja kyllä, hoidan vanhempani kuten hoidin isovanhempanikin."
Itse luulin jaksavani hoitaa isäni kotona, mutta aikani sitä tehtyäni tajusin, että en jaksa jos en saa nukkua öisin katkeamattomia yöunia. En ollut enää kolmikymppinen vauvan äiti, jota hormonit buustaavat jaksamaan, vaan itsekin liki 70-vuotias.
Pointtini on siis varoittaa dementikkojen lapsia, että ei kannata yrittää yksin selvitä kokovuorokautisesta dementiaa sairastavan hoidosta, jos potilas valvottaa öisin. Täytyy olla mahdollisuus vuorotella jonkun toisen kanssa, ei se viikonloppu kerran kuukaudessa riitä.
Mikä sinua tässä minun realismissani oikein ärsyttää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en missään olosuhteissa laittaisi vanhempiani laitokseen.
Toivottavasti sinulla on sisaruksia tai muita, joiden kanssa voit jakaa hoitopäivän kolmeen osaan: yhdellä päivävuoro, sitten iltavuoro ja yövuoro.
Itse yritin hoitaa äkillisesti dementoitunutta isääni (94 v) kaikki "vuorot", hänellä oli pakko-oireita, halusi ylös istumaan, sitten taas alas, tätä koko ajan. Nukahti vihdoin yhdeltä yöllä ja heräsi viideltä aamulla ja herätti minut taas auttamaan, nukuin samassa huoneessa. Uuvuin perusteellisesti, olin jo itse eläkkeellä.
Kun hän muutti hoitolaitokseen, sama rumba jatkui niin että työntekijät ottivat välillä soittokellon pois, kun jonkun olisi pitänyt koko ajan mennä hänen huoneeseensa viiden minuutin välein. Tätä on todellisuus dementiassa.
Eli älä uhoa ennen kuin olet kokenut. Ja kun ryhdyt omaishoitajaksi, huolehdi siitä, että saat tarpeeksi unta. Se on yhtä välttämätöntä kuin pikkuvauvan hoidossa.
Hän ei ole kokenut oloaan turvalliseksi selvästi. Ja kyllä, hoidan vanhempani kuten hoidin isovanhempanikin.
Miten sinulla on noin vähän ymmärrystä jos olet kerran mustisairaita vanhuksia hoitanut? Muistisairauksiin kuuluu täysin normaalina oireena se ettei tunneta oloa turvalliseksi edes tutussa paikassa ja seurassa. Siinä ei hoitaja paljon mahda kun hoidettava ei tiedä missä on (edes kotonaan) miksi on, kenen kanssa on ja kokee turvattomuutta vaikka hänelle on 190 kertaa asiaa rauhallisesti selittänyt, ollut läsnä, kuunnellut, jutellut, ohjannut toimintaa ja huomiota muualle täysin tuloksetta. Jännä että siihen väsyy, eikö? Myös masennus, ahdistus, pakko-oireet, pelot, agressiivisuus yms ovat aivan täysin normaaleita muistisairauden oireita, eikä siinä kyllä nukuta millään jos sinulla on yksin hoidettavana vanhus joka esim. Huutaa sekavuutensa vuoksi 5min välein päivin öin ja lopou ajan koittaa käydä käsiksi. On paljon vanhuksia joiden oireille ei voida yhtään mitään eivätkä tunne oloaan turvalliseksi edes omassa rakkaassa kodissaan perheen ympäröimänä kun eivät tunnista perhettä ja kotia. Itse hoidan laitoskuntoisia muistisairaita ja pidän tuota kirjoitteluasi todella näköalattomana ja tietämättömän vaikka väitätkin että sinulla olisi asiasta kokemusta. Ei vaikuta kyllä yhtään siltä että sulla on aavistustakaan mistä sä puhut.
No näinhän se on pahimmillaan ja erityisesti vieraassa ympäristössä. Mikä on pointtisi? Ai että tällainen vanhus pitää laittaa lääkittynä laitokseen vai? Sitä kuule toiset hoitaa vanhempansa vaikka oireilu olisi mitä. Fobioita ja mt-puolta tietenkin hoidetaan asianmukaisesti.
Miten onnistut lukemaan noinkin selkeän tekstin noinkin päin v i t t u a? Hän ei käskenyt laittamaan yhtään ketään yhtään minnekkään. Onko useinkin tapana keksiä sanoja toisten teksteihin/suuhun? Hyvä hoitaja varmaan olet jos et kykene edes sisäistämään lukemaasi. Hän totesi tosiasian, eli sen että kuullostat siltä ettei sinulla ole mitään kokemusta tosielämästä muistisairaiden kanssa. Ketään hän ei käskenyt mihinkään laittamaan enkä löytänyt koko tekstistä sanaakaan lääkkeistä. Epäili sinua kyllä valehtelijaksi kuten epäilen minäkin. Vaikea uskoa että olet edes nähnyt muistisairaan hoitoa muualta kuin korkeintaan telkkarista jos ei kerran edes kaiken kuvitellun kokemuksesikaan pohjalta riitä ymmärrys siihen miksi hoitajat väsyvät, eivät pysty nukkua yms. Helppohan se on jeesustella esim. nukkumisesta kun ei ole itselläsi selvästi edes pientä kokemusta viiden minuutin välein huutavasta ja herättävästä sairaasta vanhuksesta. Kukaan jolla on, ei vähättele näitä asioita kuten sinä teet.
Missä kukaan on jeesustellut tai puhun nukkumisesta tai mistään muustakaan? Selvästi sinä ja tuo toinen näkee jotain sellaista mitä kukaan ei ole sanonut. Mikä sulla meni tunteisiin?
Tasan on todettu että koki turvattomuutta. Se synnyttää nyt teissä ihme defenssin ja sen perusteella ei ole hoitanut ketään 😂
Ihan fakta todettiin kuule.Tasan on todettu että koki turvattomuutta. Se synnyttää nyt teissä ihme defenssin
Yksi ihminen sanoi, että pakko-oire ilmaisee turvattomuutta. Sen kummemmin sitä ei ole täällä "todettu".
Pakko-oireisuudelle voi olla monta muutakin syytä kuin turvattomuuden tunne, esim. epämieluisien muistojen pakoilu sijaistoimintaan.
Eikä sanonut. Siinä lueteltiin miten vanhus sekoili ja pelkäsi kotona ja hoidossa. Ja siihen tadan että koki turvattomuutta. Se pakko-oire oli vain pitkän vuodatuksen yksi osa.
No näinpä. Kauhea ulina siitä miten hoitajien työtä arvostellaan, heitä arvostellaan ja ei kyllä ole nähnyt muistisairasta jne., kun toteaa yhdellä lauseella silkan faktan. Turvattomuutta koki juu.
Ehkä on edelleen traumareaktio päällä ijmisellä, joka repii tollaset kierrokset ja ylitulkinnat asiasta.
Missä kukaan on jeesustellut tai puhun nukkumisesta tai mistään muustakaan? Selvästi sinä ja tuo toinen näkee jotain sellaista mitä kukaan ei ole sanonut. Mikä sulla meni tunteisiin?
Tasan on todettu että koki turvattomuutta. Se synnyttää nyt teissä ihme defenssin ja sen perusteella ei ole hoitanut ketään 😂
Ihan fakta todettiin kuule.