Suhde umpisolmussa, mutta erotakkaan ei haluttaisi. Mitä tehdä?
Hei, meillä on miehen kanssa kohta 20v yhteistä taivalta takana. Olemme alle viisikymppisiä. Kolme lasta, 18v, 15v ja 13v. Mies on melkein aina kokenut, ettei saa minulta tarpeeksi huomiota ja rakkautta. Ja näin kyllä onkin. Ehdimme olla yhdessä vain vajaa pari vuotta kun esikoinen syntyi ja jotenkin kaikki läheisyys ja huomio vain jäi ruuhkavuosissa. Mies on välillä vuosien varrella yrittänyt puhua asiasta, mutta jotenkin en ole osannut ajatella asiaa. Vaadin omaa aikaa ja kun lapset sai nukkumaan, niin kaipasin vain itseni seuraa. Ja kun lapset kasvoivat, niin jotenkin sitä läheisyyttä oli vaikea löytää uudelleen.
Nyt tilanne on se, että jotain pitää tehdä. Miehellä on tunteet täysin kuollut, minä taas olen havahtunut tilanteeseen, kun vihdoin olemme asioista puhuneet, paljonkin.
Me ei kumpikaan haluttaisi erota, kun muutoin kaikki on hyvin. Ei ole rahahuolia, ei väkivaltaa, ei alkoholiongelmaa.
Me kuitenkin kaikesta huolimatta halitaan ja pusutellaan päivittäin, seksiä on 3-5 kertaa viikossa. Mutta mies kaipaa jotain....menetettyä nuoruutta (jäänyt elämättä yrityksen takia) , tunne yhteyttä, yksinoloa.
Ollaan mietitty hetkellistä eroa, avointa suhdetta miehen puolelta. Ero tuntuu tosi raskaalta ajatukselta. Mieskään ei haluaisi luopua kaikesta tästä, talosta ja perheestä, mutta haluaa silti jotain.
Onko muilla vastaavia tilanteita?
Mitä ihmettä tässä voidaan tehdä?
Kommentit (64)
Mitä tunneyhteyttä mies kaipaa? Mutta tunteet kuolleet? Avoin suhde ei pelasta parisuhteita. Jos ei halua erota, sitten ei eroa, mutta elämän aika kuluu koko ajan, vuodet. Itse en tiedä olisinko henkilön kanssa jolla ei ole mitään tunteita. Voi olla että en.
Ap vastaa tähän, että en ole osannut aiemmin huomioida miestäni. Vasta nyt vuoden sisällä, kun olemme kunnolla puhuneet tunteista ja tarpeista, olen havahtunut tilanteeseen, että mieheni ei ole saanut huomiota ja olenkin nyt vasta alkanut halimaan, pusuttelemaan.
Miehellä on orastava viidenkympin villitys. On alkanut tajuamaan oman kuolevaisuutensa ja haluaisi vielä yhden perheen, nuoremman naisen, jonka rinnalla voisi tuntea vielä elävänsä samalla tavalla voimakkaasti kuin nuorena. Miehen tunteet sinua kohtaan ovat kuolleet, hän ei rakasta sinua enää ja tunnetasolla hän on jo päättänyt erota. Olet täyttänyt oman tehtäväsi hänen elämässään, vaikka panopuuksi kelpaat edelleen. Miehesi on iso N. Vika ei ole sinussa, joten pidä puolesi erossa.
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa tähän, että en ole osannut aiemmin huomioida miestäni. Vasta nyt vuoden sisällä, kun olemme kunnolla puhuneet tunteista ja tarpeista, olen havahtunut tilanteeseen, että mieheni ei ole saanut huomiota ja olenkin nyt vasta alkanut halimaan, pusuttelemaan.
No, onkos miehesi aikaisemmin sanonut, että hän tarvitsisi enemmän halitusta ja pusuttelua? Onko hän ollut aloitteellinen asiassa ja antanut sinulle huomiota? Vai onko tässä nyt käynyt niin, että sinua syyllistetään, että et ole osannut olla ajatustenlukija.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei välttämättä liity teidän väliseen suhteeseen varsinaisesti, vaan miehellä on ihan itsensä kanssa nyt joku käännekohta ja kehityskohta ja tyytymätömyys. Sitten hän vain heijastaa sen siten, että tämä hankala olo johtuisi jotenkin teidän suhteesta.
Tämä on niin monesti nähty, että se on juurikin niin. Ei siis kannattaisi heittää hyvää liittoa romukoppaan, jos on itsensä kanssa "issues".
Tältä tuo minustakin kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä tähän, että me ei riidellä eikä tapella. Kaikesta pystytään nykyään puhumaan. Mies ei ole pettänyt, enkä minäkään.
Älähän ole niin varma, etteikö olsi pettänyt!
Jos miehellä on tunteet jo täysin kuolleet, se viittaa siihen, että hän on tunnetasolla jo hyvin pitkällä omassa eroprosessissaan. Eihän se halimalla ja pusuttelemalla tai edes säännöllisellä seksillä korjaannu, jos toisella ei ole tunteita sinua kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on orastava viidenkympin villitys. On alkanut tajuamaan oman kuolevaisuutensa ja haluaisi vielä yhden perheen, nuoremman naisen, jonka rinnalla voisi tuntea vielä elävänsä samalla tavalla voimakkaasti kuin nuorena. Miehen tunteet sinua kohtaan ovat kuolleet, hän ei rakasta sinua enää ja tunnetasolla hän on jo päättänyt erota. Olet täyttänyt oman tehtäväsi hänen elämässään, vaikka panopuuksi kelpaat edelleen. Miehesi on iso N. Vika ei ole sinussa, joten pidä puolesi erossa.
Vika ei ole aloittajassa, vaan miehessä. Mies haluaa toisen tai Valtuutuksen pettämiselleen. Vaimo hoitanut hienosti suhteen sekä perheen. Nyt mies kokee jääneensä perheen ulkopuoliseksi kun häntä ei enää kukaan kaipaa, niin alkaa valitus. Jätä se.
Mies on rakastunut toiseen naiseen mahdollisesti. Onko viitteitä siitä ollut miehen käytöksessä?
Ettekö te pölvästit tunnista tätä tarinatätiä, nimeltään "Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä". Iankaikkisen vanha aloitus, ja tarinana huono. turha jatkaa tai kommentoida tarinatädin jaarituksia.Voi mennä jatkamaan jaaritteluitaan Nyyrikkiin jos se vielä ilmestyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa tähän, että en ole osannut aiemmin huomioida miestäni. Vasta nyt vuoden sisällä, kun olemme kunnolla puhuneet tunteista ja tarpeista, olen havahtunut tilanteeseen, että mieheni ei ole saanut huomiota ja olenkin nyt vasta alkanut halimaan, pusuttelemaan.
No, onkos miehesi aikaisemmin sanonut, että hän tarvitsisi enemmän halitusta ja pusuttelua? Onko hän ollut aloitteellinen asiassa ja antanut sinulle huomiota? Vai onko tässä nyt käynyt niin, että sinua syyllistetään, että et ole osannut olla ajatustenlukija.
Ap tässä, mieheni on huomioinut minua. Ja hän on vuosien varrella yrittänyt puhua että kaipaa läheisyyttä ja huomiota, mutta en jotenkin ole osannut sitä antaa.
Taitaa miehellä olla jo avoimeen suhteeseen valmiiksi katsottuna salarakas. Ihan selvä tapaus, taas kerran.
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa tähän, että en ole osannut aiemmin huomioida miestäni. Vasta nyt vuoden sisällä, kun olemme kunnolla puhuneet tunteista ja tarpeista, olen havahtunut tilanteeseen, että mieheni ei ole saanut huomiota ja olenkin nyt vasta alkanut halimaan, pusuttelemaan.
Tämähän on Provo, koska tarina muuttuu kokoajan.
Eli olet nyt viimeisen vuoden aikana halaillut ja pussaollut miestäsi, ja ilmeisesti myös antanut seksiä. Aiemmin tätä ei ole suhteessanne ollut, ja olette olleet yhdessä sen 20 vuotta
Olen sen 18-19 vuotta myöhässä nainen. Ei se enää auta.
Menkää pariterapiaan. Keksikää uusi harrastus, menkää treffeille. Kaksin johonkin reissuun. Tehkää asioita jotka tekevät teidät iloisiksi. Muistelkaa suhteen alkuaikoja, mihin toisissanne rakastuitte, mitkä hetket tuntuvat lämpimiltä edelleen.
Meillä pitkässä suhteessa on ollut useita tällaisia kausia. Kun jämähtää tai kriiseilee, eikä tiedä enää rakastaako, kun se ei tunnu samalta, kuin silloin alkuaikoina. Kertaalleen mies on todennut haluavansa erota, kun ei enää rakasta minua.
Pyysin että katsotaan loppuvuosi vielä yhdessä. Jos sen jälkeenkin tuntee ettei rakasta, erotaan. Näin sovittiin.
Sitten miehellä alkoi tulla rajuja uupumusoireita työstä ym. Siitä johtui kaikki ongelmat.
Ei erottu, ja kyllä rakastaa edelleen.
Mikä teillä muka on hyvin? Te olette vaan liian laiskoja muuttamaan elämäänne. Eroaminen on saakelin työlästä. Miksi ihmiset tekee monta lasta huonoihin suhteisiin??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa tähän, että en ole osannut aiemmin huomioida miestäni. Vasta nyt vuoden sisällä, kun olemme kunnolla puhuneet tunteista ja tarpeista, olen havahtunut tilanteeseen, että mieheni ei ole saanut huomiota ja olenkin nyt vasta alkanut halimaan, pusuttelemaan.
No, onkos miehesi aikaisemmin sanonut, että hän tarvitsisi enemmän halitusta ja pusuttelua? Onko hän ollut aloitteellinen asiassa ja antanut sinulle huomiota? Vai onko tässä nyt käynyt niin, että sinua syyllistetään, että et ole osannut olla ajatustenlukija.
Ap tässä, mieheni on huomioinut minua. Ja hän on vuosien varrella yrittänyt puhua että kaipaa läheisyyttä ja huomiota, mutta en jotenkin ole osannut sitä antaa.
Eli mies on kokenut olevansa itsestään selvyys. Et ole yhtään nähnyt vaivaa hänen eteensä. Häntä ei ole arvostettu eikä pidetty kiinnostavana. Kyllähän siinä pidemmän päälle tunteet kuolevat. Ymmärtäisittekö psremmin, jos ap olisikin mies ja nainen se puoliso, jota on pidetty itsestään selvyytenä.
On surullista lukea, kuinka tässä ketjussa ihmetellään miehen toiveita ja kaipuuta yhteyteen, vaikka tajutaan, että yhteenkuuluvaisuuteen, tunneyhteyteen vaaditaan muutakin kuin jonkun verran aikaa yhdessä ja seksiä.
Miehen toive suhteen avaamisesta kertoo siitä, että hän on turhautunut yrittämään ap:n kanssa yhteyttä, koska ei ole kokenut saavansa vastakaikua.
Kumpikaan ei ole väärässä, vaan on vain liitto, joka kaipaa raikastamista. Voisko sanoa, että molemmat kaipaavat halua olla aitoja ja olla onnellisia. Se on mahdollista myös yhdessä, varsinkin jos perusasiat toimivat, kuten teillä näyttää toimivan.
Pari- ja seksuaaliterapia auttaa. Se on tehokasta, kun menet ap kokeneelle ammatti-ihmiselle.
Mitä ei kannata tehdä:
ei kannata erota sokeasti, tutkimatta tilannetta ja tekemättä perusteltua ratkaisua
ei kannata suinpäin sukeltaa muihin suhteisiin, ilman vakaata harkintaa, selkeitä ja realistisia sääntöjä
on suuri riski, että suhteen ns. avaaminen johtaa ihastukseen ja eroon, joka sitten alkuhuuman jälkeen katoaa, mutta avioliitto on karilla ja hyvä puoliso on menetetty.
Ei kannata riskeerata hyvää puolisoa, puolin ja toisin.
ON normaalia, että suhde vaatii virkistämistä. Me muutumme, suhde muuttuu, elämä muuttuu ja muuttaa meitä.
Varatkaa vastaanottoaika heti tiistaina ammattilaiselle!
Tämä ei välttämättä liity teidän väliseen suhteeseen varsinaisesti, vaan miehellä on ihan itsensä kanssa nyt joku käännekohta ja kehityskohta ja tyytymätömyys. Sitten hän vain heijastaa sen siten, että tämä hankala olo johtuisi jotenkin teidän suhteesta.
Tämä on niin monesti nähty, että se on juurikin niin. Ei siis kannattaisi heittää hyvää liittoa romukoppaan, jos on itsensä kanssa "issues".