Miksi hindulaisuus ja muut idän uskonnot kiinnostavat suomalaisia

Jooga ja mindfullness ei liity uskontoon. Välillä tuntuu että Suomessa eletään ihan perunakuopissa vielä kun tällaista aloitusta lukee.. Meilläkin mummot loukkaantuneet kun Kirkko järjestää nykyään joogaa. 

Odotin keskustelua oikeasti tästä aiheesta, koska esim. Buddhalaisuus kiinnostaa itseäkin ja ne patsaat ja musiikki kotona rauhoittaa levotonta länsimaalaista mieltä ihan eri tavalla kuin joku sunnuntain saarna kirkossa. Lisäksi Itämaiset uskonnot ei ole niin tuomitsevia. Vaikka toki onhan ortodoksisuuskin nousussa Suomessa, vaikka on melko vanhoillinen uskonto. Ehkä ihmistä ei kiinnosta se mitä hänelle väkisin tuputetaan, vaan jokainen haluaa itse löytää oman tapansa elää ja uskoa. 

Niin, jokainen saa kuitenkin valita tai seurata sen sorttista hengellisyyttä (tai useampiakin) mikä sattuu itselle sopimaan. Kysehän ei ole puhtaan rationaalisesta toiminnasta, joten vaikka jotkut asian tuomitsevatkin, niin niitä saa yhdistellä ja muodostaa oman mielensä mukaisen paketin. 

Vierailija kirjoitti:

Olen persu, ja olen myös osittain valaistunut. Buddhalaiset tekstit ovat erittäin tarkkoja ohjekirjoja miten hankkia valaistuminen jos sellaisen hankinta kiinnostaa tai jos epäilee valaistuneensa vahingossa tietämättä alunperin että se on mahdollista kenelle vain. Sen voi saada taivaasta lahjana spontaanistikin. Toisaalta sen haluaminen vie siitä heti poispäin koska valaistuminen ei ole sitä mitä tavallisesti ajatellaan. Se voi tapahtua vaikka kadulla jos olosuhteet ovat oikeat. On itseasiassa mahdotonta, että valaistumista voisi estää aika tai paikka. Persujen äänestäminenkään ei estänyt omaa valaistumistani. Tästä sainkin inspiraation Zen-aiheiseen runooni :)

Ennen valaistumista, äänestä persuja ja kanna vettä. Valaistumisen jälkeen, äänestä persuja ja kanna vettä.

Ei valaistuminen ole mitään mitä voisi saavuttaa. Ei ole hetkeä että sä et olisi valaistunut. Puhumattakaan mistään osittaisesta.

Se on pysyvä tila.

Vierailija kirjoitti:

Ei-dualistinen advaita-vedaanta on "hindufilosofian" ekstremistinen suuntaus: sarvaM khalvidaM brahma (kaikki tämä on totisesti brahma[n(ia)]). Se oli Erwin Schrödingerin, yhden kvanttifyssan superstaroista, suosikkifilosofia.

Gemini:  Kyllä, Erwin Schrödinger oli syvästi ja tunnetusti kiinnostunut intialaisesta filosofiasta, erityisesti vedantasta ja upanishadeista. Tämä ei ollut hänelle vain ohimenevä harrastus, vaan se vaikutti perustavanlaatuisesti hänen maailmankuvaansa ja tapaansa tulkita kvanttimekaniikkaa.

Schrödinger löysi tiensä itämaisen ajattelun pariin jo nuorena Arthur Schopenhauerin teosten kautta, ja hänestä tuli elinikäinen vedanta-filosofian opiskelija.

Tässä on kooste siitä, miten tämä kiinnostus näkyi hänen työssään ja ajattelussaan:

1. Ykseyden idea (Atman = Brahman)

Vedantan keskeinen oppi on se, että yksilöllinen sielu (Atman) on lopulta identtinen perimmäisen todellisuuden (Brahman) kanssa. Schrödinger omaksui tämän ajatuksen ratkaisuna siihen, miten tietoisuus voi olla olemassa maailmassa.

Hän uskoi, ettei ole olemassa useita erillisiä tietoisuuksia, vaan ainoastaan yksi tietoisuus, joka heijastuu eri tavoin eri yksilöissä. Hän käytti vertauskuvana peiliä, joka on särkynyt useisiin paloihin: jokainen pala näyttää eri kuvan, mutta ne kaikki heijastavat samaa aurinkoa.

2. Kvanttimekaniikka ja todellisuus

Schrödinger näki mielenkiintoisen yhteyden aaltofunktion ja vedantan välillä. Kvanttimekaniikassa hiukkanen ei ole tietyssä paikassa ennen havaintoa, vaan se on eräänlaisessa ”mahdollisuuksien tilassa”.

Vedantassa näkyvä maailma on usein kuvattu termillä Maya (illuusio), joka peittää todellisen luonnon.

Schrödingerille fysikaalinen maailma oli mielen rakennelma, ja perimmäinen totuus löytyi fyysisten muotojen takana olevasta ykseydestä.

3. Teos: Mitä on elämä? (What is Life?)

Vuonna 1944 julkaistussa kuuluisassa kirjassaan Schrödinger käsittelee biologian ja fysiikan suhdetta, mutta teoksen lopussa (Epilogissa) hän hyppää puhtaaseen filosofiaan. Hän toteaa suoraan, että itämainen ajatus ykseydestä on ainoa tapa välttää tieteellinen umpikuja tietoisuuden luonteesta:

"Tietoisuus on monikoton substantiivi, josta ei ole monikkoa."

Keskeisiä lainauksia

Schrödingerin kirjoitukset paljastavat hänen ihailunsa vedantaa kohtaan:

"Upanishadien ja vedantan opetus... on sellainen, johon jokainen todellinen tiedemies ja filosofi lopulta päätyy."

Hän piti vedantaa loogisempana ja tieteellisemmälle maailmankuvalle sopivampana kuin perinteisiä länsimaisia uskontoja, koska se ei vaatinut yliluonnollista ”puuttujaa”, vaan näki jumaluuden olevan läsnä kaikessa olevassa.

Yhteenveto

Schrödingerille vedanta ei ollut uskonto, vaan metafyysinen kehys, joka auttoi häntä ymmärtämään kvanttifysiikan paradokseja. Vaikka hän oli matemaattinen nero, hän uskoi, että tiede ei voi koskaan antaa täydellistä vastausta olemassaoloon ilman filosofista pohdiskelua tietoisuuden luonteesta.

Olipa hyvä lainaus. Vaikka olen aiheeseen tutustunut, niin en ole tätä lukenut aiemmin. 

Tuo seuraa sitä samaa minkä itse olen kokenut. Huomasin aikoinaan, kun tutustuin kvanttifysiikkaan, että sen pohjalta oli paljon helpompi ymmärtää Nag Hammadin kirjaston tekstejä, joissa oli Jeesuksen opetuksia.

Lisäksi käsitys Mayasta on yhtenevä Schrödingerin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Jooga ja mindfullness ei liity uskontoon. Välillä tuntuu että Suomessa eletään ihan perunakuopissa vielä kun tällaista aloitusta lukee.. Meilläkin mummot loukkaantuneet kun Kirkko järjestää nykyään joogaa. 

 

Odotin keskustelua oikeasti tästä aiheesta, koska esim. Buddhalaisuus kiinnostaa itseäkin ja ne patsaat ja musiikki kotona rauhoittaa levotonta länsimaalaista mieltä ihan eri tavalla kuin joku sunnuntain saarna kirkossa. Lisäksi Itämaiset uskonnot ei ole niin tuomitsevia. Vaikka toki onhan ortodoksisuuskin nousussa Suomessa, vaikka on melko vanhoillinen uskonto. Ehkä ihmistä ei kiinnosta se mitä hänelle väkisin tuputetaan, vaan jokainen haluaa itse löytää oman tapansa elää ja uskoa. 

Joogassa ja mindfulnessissakin on se uskonnollinen ulottuvuus. Ei ehkä aina, mutta ainakin itse olen ollut kursseilla joissa on rukoiltu intialaisia jumalia mantroilla ja tehty rukous asanoita. Tämäkin puoli siis löytyy sieltä ja niistä puhutaan silloin ihan näillä sanoilla. 

Ehkä vähän tämän kokemuksen (kurssi) jälkeen olen hämmästellyt kristillisen kirkon joogahetkiä. En ole siis niissä käynyt enkä tiedä hoetaanko siellä mantroja ja puhutaanko palvonnan asennoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hindulaisuus ja buddhalaisuus on kyllä varsin fiksuja uskontoja jos vertaa kristinuskoon ja islamiin.

Kristinuskossa on paljon hyviä erinomaisia fiksuja makupaloja mutta i*lamissa ei ole mitään hyvää tai fiksua. Koko i*lam perustuu että heitetään fiksuus jorpakkoon.

Kristinuskon vökisin tuputtama neitseestäsyntyminen ja outo kolminaisuusoppi ovat monelle ongelma. 

 

Samoin kristilliskoservatiivit, nuo maailman epäkristillisimmät ihmiset.  Uskon kyllä Jumalaan mutta en jaksa kristittyjä

Neitseestä syntymisessä ei ole mitään kovin ihmeellistä, monet organismit toimivat näin ja ihminen on vain kasa erilaisia organismeja ja genetiikkaa. Se on ennemminkin vaan harmi miehille, jotka kuvittelivat omaavansa jotain biologista valtaa elämästä. Tosiasiassa miehen valta on tullut tuohon aina naisen kautta ja tätä alistamalla.

Kristinusko on alkuasetelmaltaan todella tuomitseva perisynteineen ja ihmisen pahuutta korostava. Ikään kuin tehtäisiin syntejä lähtökohtaisesti koko ajan ellei joku olisi viikottain opettamassa mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Ehkä tämä toimii sellaisille ihmisille jotka ovat moraaliltaan vähän yksinkertaisempia ja pitävät joukkokurista?

Hindunationalismi on verrattavissa magalaisuuteen ja 30-luvun Saksaan. Sen verran rasistinen ja suvaitsematon liike. Valitettavasti ollut jo pitkään Intiassa johdossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jooga ja mindfullness ei liity uskontoon. Välillä tuntuu että Suomessa eletään ihan perunakuopissa vielä kun tällaista aloitusta lukee.. Meilläkin mummot loukkaantuneet kun Kirkko järjestää nykyään joogaa. 

 

Odotin keskustelua oikeasti tästä aiheesta, koska esim. Buddhalaisuus kiinnostaa itseäkin ja ne patsaat ja musiikki kotona rauhoittaa levotonta länsimaalaista mieltä ihan eri tavalla kuin joku sunnuntain saarna kirkossa. Lisäksi Itämaiset uskonnot ei ole niin tuomitsevia. Vaikka toki onhan ortodoksisuuskin nousussa Suomessa, vaikka on melko vanhoillinen uskonto. Ehkä ihmistä ei kiinnosta se mitä hänelle väkisin tuputetaan, vaan jokainen haluaa itse löytää oman tapansa elää ja uskoa. 

Joogassa ja mindfulnessissakin on se uskonnollinen ulottuvuus. Ei ehkä aina, mutta ainakin itse olen ollut kursseilla joissa on rukoiltu intialaisia jumalia mantroilla ja tehty rukous asanoita. Tämäkin puoli siis löytyy sieltä ja niistä puhutaan silloin ihan näillä sanoilla. 

 

Ehkä vähän tämän kokemuksen (kurssi) jälkeen olen hämmästellyt kristillisen kirkon joogahetkiä. En ole siis niissä käynyt enkä tiedä hoetaanko siellä mantroja ja puhutaanko palvonnan asennoista.

Tähän liittyen vielä todettava että on ollut kiinnostavaa huomata ettei tästä joogan uskonnollisesta puolesta haluta tai saa puhua. Kuitenkin on niitä kursseja, retriittejä ja kouluja joissa tuo aspekti on vahvasti läsnä. Ei tämä maailmalla ole mitenkään tabu tai hämärretty puoli. Siellä puhutaan ihan nimillä tietyistä jumalista ja jumalattarista, joiden puoleen käännytään. Osalla on niille myös kotona alttarit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jooga ja mindfullness ei liity uskontoon. Välillä tuntuu että Suomessa eletään ihan perunakuopissa vielä kun tällaista aloitusta lukee.. Meilläkin mummot loukkaantuneet kun Kirkko järjestää nykyään joogaa. 

 

Odotin keskustelua oikeasti tästä aiheesta, koska esim. Buddhalaisuus kiinnostaa itseäkin ja ne patsaat ja musiikki kotona rauhoittaa levotonta länsimaalaista mieltä ihan eri tavalla kuin joku sunnuntain saarna kirkossa. Lisäksi Itämaiset uskonnot ei ole niin tuomitsevia. Vaikka toki onhan ortodoksisuuskin nousussa Suomessa, vaikka on melko vanhoillinen uskonto. Ehkä ihmistä ei kiinnosta se mitä hänelle väkisin tuputetaan, vaan jokainen haluaa itse löytää oman tapansa elää ja uskoa. 

Joogassa ja mindfulnessissakin on se uskonnollinen ulottuvuus. Ei ehkä aina, mutta ainakin itse olen ollut kursseilla joissa on rukoiltu intialaisia jumalia mantroilla ja tehty rukous asanoita. Tämäkin puoli siis löytyy sieltä ja niistä puhutaan silloin ihan näillä sanoilla. 

 

Ehkä vähän tämän kokemuksen (kurssi) jälkeen olen hämmästellyt kristillisen kirkon joogahetkiä. En ole siis niissä käynyt enkä tiedä hoetaanko siellä mantroja ja puhutaanko palvonnan asennoista.

Tähän liittyen vielä todettava että on ollut kiinnostavaa huomata ettei tästä joogan uskonnollisesta puolesta haluta tai saa puhua. Kuitenkin on niitä kursseja, retriittejä ja kouluja joissa tuo aspekti on vahvasti läsnä. Ei tämä maailmalla ole mitenkään tabu tai hämärretty puoli. Siellä puhutaan ihan nimillä tietyistä jumalista ja jumalattarista, joiden puoleen käännytään. Osalla on niille myös kotona alttarit.

Joogasta on kirjoitettu kirja missä selitetään, miten kyseinen termi on tarkoittanut lukuisia eri asioita, jopa toisilleen päin vastaisia, tuhansia vuosia pitkän historiansa aikana. Sama pätee nykypäivään. Yksinkertaisimmillaan se on fyssarimaista kuntojumppaa asanoita imitoiden, hengellisimmässä merkityksessään syvää mystistä yhteyttä maailmankaikkeuteen ja mahtuvatpa väliin nuo palvontamenotkin eli kuvien kautta tiettyjen elämän aspektien, kuten vaikkapa naiseutensa, omassa elämässä korostaminen. 

Kristilliseen perinteeseen kuuluu lähinnä jäykistely, surulliset hymnit ja raivokas paasaus. Protestanttisuuteen pojygamia ja pallien palvonta isän ja pojan muodossa. Jooga sopii ihan hyvin kristilliseen kirkkoon, missä naiseus on kielletty noituutena.

Vierailija kirjoitti:

Hindunationalismi on verrattavissa magalaisuuteen ja 30-luvun Saksaan. Sen verran rasistinen ja suvaitsematon liike. Valitettavasti ollut jo pitkään Intiassa johdossa.

Miehet ovat miehiä kaikkialla. Reviirikiistat ja oma asema kukkona omalla tunkiolla on ihan kiinteä osa kaikkia ryhmiä, missä on miehiä. Naaraillakin on reviirejä, mutta reviirikäytös on hieman erilaista.

Yleensä nämä korostuvat, kun henkilö sikiää eli tällä on lapsia. Jeesus ei tainnut paljon reviireistä piitata. Kannattaisi kristittyjenkin keskittyä siihen lähemmäksi jeesusta tulemiseen ja antaa hännän tehdä mitä häntä tekee. Aika kaukana nimittäin olette jeesuksen opeista.

Ei liity nyt suoraan otsikkoon, mutta kun uskonnosta nyt kirjoitellaan paljon, Lähi-idästä, Afrikasta ja Aasiasta tänne tulevien uskonnot kai aika hyvin selvillä, mutta mitä uskontoa ukrainalaiset pääosin kannattavat? Ovatko ortodokseja vai katolilaisia kristittyjä vai jotain muuta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jooga ja mindfullness ei liity uskontoon. Välillä tuntuu että Suomessa eletään ihan perunakuopissa vielä kun tällaista aloitusta lukee.. Meilläkin mummot loukkaantuneet kun Kirkko järjestää nykyään joogaa. 

 

Odotin keskustelua oikeasti tästä aiheesta, koska esim. Buddhalaisuus kiinnostaa itseäkin ja ne patsaat ja musiikki kotona rauhoittaa levotonta länsimaalaista mieltä ihan eri tavalla kuin joku sunnuntain saarna kirkossa. Lisäksi Itämaiset uskonnot ei ole niin tuomitsevia. Vaikka toki onhan ortodoksisuuskin nousussa Suomessa, vaikka on melko vanhoillinen uskonto. Ehkä ihmistä ei kiinnosta se mitä hänelle väkisin tuputetaan, vaan jokainen haluaa itse löytää oman tapansa elää ja uskoa. 

Joogassa ja mindfulnessissakin on se uskonnollinen ulottuvuus. Ei ehkä aina, mutta ainakin itse olen ollut kursseilla joissa on rukoiltu intialaisia jumalia mantroilla ja tehty rukous asanoita. Tämäkin puoli siis löytyy sieltä ja niistä puhutaan silloin ihan näillä sanoilla. 

 

Ehkä vähän tämän kokemuksen (kurssi) jälkeen olen hämmästellyt kristillisen kirkon joogahetkiä. En ole siis niissä käynyt enkä tiedä hoetaanko siellä mantroja ja puhutaanko palvonnan asennoista.

Otahan selvää mikä mantra on tai mitä jooga tarkoittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei liity nyt suoraan otsikkoon, mutta kun uskonnosta nyt kirjoitellaan paljon, Lähi-idästä, Afrikasta ja Aasiasta tänne tulevien uskonnot kai aika hyvin selvillä, mutta mitä uskontoa ukrainalaiset pääosin kannattavat? Ovatko ortodokseja vai katolilaisia kristittyjä vai jotain muuta?

Ortodokseja. 

Mutta vastaus alkuperäiseen kysymykseen: hengellinen etsii reflektiopintaa ja valitsee sen, missä saa kasvaa rauhassa ilman väkivaltaa ja väärinkohtelua. Ovatko kristilliset yhteisöt ja viitekehykset tällaisia? LOL MIKÄ VITSI

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei liity nyt suoraan otsikkoon, mutta kun uskonnosta nyt kirjoitellaan paljon, Lähi-idästä, Afrikasta ja Aasiasta tänne tulevien uskonnot kai aika hyvin selvillä, mutta mitä uskontoa ukrainalaiset pääosin kannattavat? Ovatko ortodokseja vai katolilaisia kristittyjä vai jotain muuta?

Ortodokseja. 

Käytännössä polygamisia apinoita eli jumalattomia pakanoita. Samanlaisia riviuskovia ja "monogamikkoja" kuin suomalaisetkin. Ei mitään tietoa kristillisistä moraaleista eikä varsinkaan jeesuksen seuraamisesta. Uskonto pelkkä kerran vuodessa tapahtuva rituaali. 364 päivää ollaan ihan muuta kuin uskossa.

Ihan samanlainen naisia alistava paska kultti on hindulaisuus kuten esim. islam. Kaikissa maailman köyhissä persreikä maissa on joku toksinen miesuskonto, joka varmistaa 100% sen ettei niistä paska läävistä tule koskaa kehittyneitä ja vauraita ja tasa-arvoisia sivistysmaita! Minun puoesta voivat ollakin sellaisia, mutta tänne Suomeen ei tarvitse tulla mitään ilosanomaa levittämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei liity nyt suoraan otsikkoon, mutta kun uskonnosta nyt kirjoitellaan paljon, Lähi-idästä, Afrikasta ja Aasiasta tänne tulevien uskonnot kai aika hyvin selvillä, mutta mitä uskontoa ukrainalaiset pääosin kannattavat? Ovatko ortodokseja vai katolilaisia kristittyjä vai jotain muuta?

Ortodokseja. 

Käytännössä polygamisia apinoita eli jumalattomia pakanoita. Samanlaisia riviuskovia ja "monogamikkoja" kuin suomalaisetkin. Ei mitään tietoa kristillisistä moraaleista eikä varsinkaan jeesuksen seuraamisesta. Uskonto pelkkä kerran vuodessa tapahtuva rituaali. 364 päivää ollaan ihan muuta kuin uskossa.

Kristillinen kirkko ei koskaan Jeesusta halunnutkaan seurata. Gnostikot halusivat kasvaa siinä Jumalaisessa valossa, kun kirkko halusi luoda liturgeja ja rituaaleja jotka vetoaa kansaan.

Kristillinen kirkko sen sijaan vainosi Jeesuksen seuraajia ja tuhosi kaiken sen kirjallisuuden, joista osa löytyy Vatikaanin kellarista vain harvoille ja valituille. 

Raamattuun valittiin yhtenäisiä tarinoita, joissa Jeesuksen opetuksia oli vain vähän ja niitäkin vääristeltiin kirkon omien näkemysten mukaisiksi. Jopa rukoileminenkin opetetaan ihmisille juuri päinvastoin kuin miten Jeesus sen opetti, jotta ihmiset kääntyisivät kirkon puoleen ja toisi uhrilahjansa tms. kolehdin heille. Kyse oli vain Kuninkaan vallan jakamisesta kirkon ja kuninkaan kesken ja sen takia molemmilla oli oman kielensäkin, jotta kansa ei sitä tajuaisi.

Siellä missä kuninkaan valta oli heikompaa, niin kirkon valta vahvempaa ja kansa oli siten säädelty ja hallinnassa.

Verotonta harrastusta eikä tulijärveä pelättävissä mikäli pitää joskus hauskaa. Eikä tarvitse äänestää kristillisdemoneita.

Vierailija kirjoitti:

Ei-dualistinen advaita-vedaanta on "hindufilosofian" ekstremistinen suuntaus: sarvaM khalvidaM brahma (kaikki tämä on totisesti brahma[n(ia)]). Se oli Erwin Schrödingerin, yhden kvanttifyssan superstaroista, suosikkifilosofia.

Gemini:  Kyllä, Erwin Schrödinger oli syvästi ja tunnetusti kiinnostunut intialaisesta filosofiasta, erityisesti vedantasta ja upanishadeista. Tämä ei ollut hänelle vain ohimenevä harrastus, vaan se vaikutti perustavanlaatuisesti hänen maailmankuvaansa ja tapaansa tulkita kvanttimekaniikkaa.

Schrödinger löysi tiensä itämaisen ajattelun pariin jo nuorena Arthur Schopenhauerin teosten kautta, ja hänestä tuli elinikäinen vedanta-filosofian opiskelija.

Tässä on kooste siitä, miten tämä kiinnostus näkyi hänen työssään ja ajattelussaan:

1. Ykseyden idea (Atman = Brahman)

Vedantan keskeinen oppi on se, että yksilöllinen sielu (Atman) on lopulta identtinen perimmäisen todellisuuden (Brahman) kanssa. Schrödinger omaksui tämän ajatuksen ratkaisuna siihen, miten tietoisuus voi olla olemassa maailmassa.

Hän uskoi, ettei ole olemassa useita erillisiä tietoisuuksia, vaan ainoastaan yksi tietoisuus, joka heijastuu eri tavoin eri yksilöissä. Hän käytti vertauskuvana peiliä, joka on särkynyt useisiin paloihin: jokainen pala näyttää eri kuvan, mutta ne kaikki heijastavat samaa aurinkoa.

2. Kvanttimekaniikka ja todellisuus

Schrödinger näki mielenkiintoisen yhteyden aaltofunktion ja vedantan välillä. Kvanttimekaniikassa hiukkanen ei ole tietyssä paikassa ennen havaintoa, vaan se on eräänlaisessa ”mahdollisuuksien tilassa”.

Vedantassa näkyvä maailma on usein kuvattu termillä Maya (illuusio), joka peittää todellisen luonnon.

Schrödingerille fysikaalinen maailma oli mielen rakennelma, ja perimmäinen totuus löytyi fyysisten muotojen takana olevasta ykseydestä.

3. Teos: Mitä on elämä? (What is Life?)

Vuonna 1944 julkaistussa kuuluisassa kirjassaan Schrödinger käsittelee biologian ja fysiikan suhdetta, mutta teoksen lopussa (Epilogissa) hän hyppää puhtaaseen filosofiaan. Hän toteaa suoraan, että itämainen ajatus ykseydestä on ainoa tapa välttää tieteellinen umpikuja tietoisuuden luonteesta:

"Tietoisuus on monikoton substantiivi, josta ei ole monikkoa."

Keskeisiä lainauksia

Schrödingerin kirjoitukset paljastavat hänen ihailunsa vedantaa kohtaan:

"Upanishadien ja vedantan opetus... on sellainen, johon jokainen todellinen tiedemies ja filosofi lopulta päätyy."

Hän piti vedantaa loogisempana ja tieteellisemmälle maailmankuvalle sopivampana kuin perinteisiä länsimaisia uskontoja, koska se ei vaatinut yliluonnollista ”puuttujaa”, vaan näki jumaluuden olevan läsnä kaikessa olevassa.

Yhteenveto

Schrödingerille vedanta ei ollut uskonto, vaan metafyysinen kehys, joka auttoi häntä ymmärtämään kvanttifysiikan paradokseja. Vaikka hän oli matemaattinen nero, hän uskoi, että tiede ei voi koskaan antaa täydellistä vastausta olemassaoloon ilman filosofista pohdiskelua tietoisuuden luonteesta.

Hyvin sanottu, kiitos! Kiinnostavaa!