Tukehdun tähän yksinäisyyteen. En saa henkeä.
Olen aina yksin kaikki viikonloput, pyhät ja arjet. En myöskään ole töissä ja yritän kyllä hakee kovasti. Olen todella sosiaalinen ihminen enkä myöskään ujo.
Mul on vaa sattunut olemaan sellainen elämä ettei oo kertynyt mitään verkostoja ympärillä eikä ole myöskään sukulaisia tai ystäviä. Oon vaa jostain syystä jäänyt jalkoihin joka paikassa.
Käyn kyllä nyt jo 4 ero järjestössä ja kaupassa kun käyn niin näkee kaupan kassaa. Siinä on.
Olen kolmekymppinen nainen. Mä joudun syömään rauhottavia kun tulee niin kova paniikki tästä yksinäisyydestä.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse taas kaipaan yksinäisyyttä. Rakastan omaa rauhaa.
no mitä sä tänne tuut puhuu?? Tee oma aloitus
Sana on vapaa vai ollaanko jossain Tampereella.
Ap. Juttele tekoälyn kanssa, sen jälkeen et tarvitse yhtäkään ihmistä elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei pärjää edes itsensä kanssa niin miten edes muiden kanssa?
Tämä!🏻
Vierailija kirjoitti:
Jos ei pärjää edes itsensä kanssa niin miten edes muiden kanssa?
Oletko miettinyt että ehkä se muiden kanssa vuorovaikuttaminen lisäisi mahdollisuutta pärjätä itsensä kanssa?
Olemme laumaeläimiä, joitain poikkeuksia lukuunottamatta.
Vääränlaiset ihmiset toki kuormittavat, mist löytäisi niitä jotka eivät kuormita?
Vierailija kirjoitti:
Oletko etsinyt ystäviä? Tee ystävähakuilmoitus nettiin. Ota aktiivisesti yhteyttä, mutta anna tilaa ystävälle sitten, jos keskusteluyhteys syntyy. Yhteydenpito n pari kertaa viikossa. Kaikien kanssa ei ystävyyttä tule, mutta kannattaa yrittää.
Harrastuksiin. Ja vuosi pitää olla, että suomalaisen kanssa ystävystyy.
Voi olla myös sosiaalisempia porukoita.
Etsi omanlaisia.
Ei kannat luovuttaa tylsiin.
Omanlaisia on.
Olet hyvä omana itsenäsi ja juuri sellaisena kuin olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei pärjää edes itsensä kanssa niin miten edes muiden kanssa?
Tämä!🏻
🙅
Onpa yksioikoista ajattelua.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei pärjää edes itsensä kanssa niin miten edes muiden kanssa?
Oletko kuullut, että jotkut kaipaa ihmisiä. Ihmiset voivat toimia peilinä ja tukena toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei pärjää edes itsensä kanssa niin miten edes muiden kanssa?
Oletko kuullut, että jotkut kaipaa ihmisiä. Ihmiset voivat toimia peilinä ja tukena toisilleen.
Kukaan ei jaksa ruveta jollekin toiselle miksikään terapeutiksi, Leelian lepotuoliksi, seuraneidiksi tmv. Niin paljoa ei kenelläkään normilla ole energiaa, hyvää tahtoa eikä sietokykyä. Toista läheisriippuvaista voi kannatella vain toinen samanlainen, jolla vaikeuksia olla välillä myös itsensä kanssa kahden.
Löytyisikö harrastuksista tai yhdistyksistä, jossa voi samalla puuhata jotain kivaa yhdessä? Oletko mennyt vapaaehtoiseksi esim. seurakuntaan? Tykkäätkö jostain asioista esim.eläimistä, musiikista, liikunnasta? Itse olen löytänyt harrastuksista ja seurakunnasta ystäviä. Tiedän, että olet varmaan turhautunut, mutta älä luovu toivosta. Sinä olet arvokas ihminen ja sinullekin löytyy paikka. Kannattaa heittäytyä juttusille vaikka naapurin mummojen kanssa, heillä juttua riittää. Ihmiset ovat sillä tavoin yksinkertaisesti luotuja (tämä ei ole pahalla), että kun yksi tykkää sinusta, niin muutkin huomaa tämän ja hakeutuvat alitajuisesti seuraasi. Pitää olla vain kärsivällinen, eikä epätoivosta ole hyötyä. Jos olo on noin paha, niin olisi hyvä hakeutua myös lyhytterapiaan tai soittaa auttavaan puhelimeen. Maailmassa on yli kahdeksan miljardia ihmistä, niin varmasti löytyy juttuseuraa, kun on vaan kärsivällisyyttä. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei pärjää edes itsensä kanssa niin miten edes muiden kanssa?
Oletko kuullut, että jotkut kaipaa ihmisiä. Ihmiset voivat toimia peilinä ja tukena toisilleen.
Kukaan ei jaksa ruveta jollekin toiselle miksikään terapeutiksi, Leelian lepotuoliksi, seuraneidiksi tmv. Niin paljoa ei kenelläkään normilla ole energiaa, hyvää tahtoa eikä sietokykyä. Toista läheisriippuvaista voi kannatella vain toinen samanlainen, jolla vaikeuksia olla välillä myös itsensä kanssa kahden.
Normilla? Ei toi sun psykopatia ole normi, vaikka se on sitä sulle. On meitä empatiakykyisiäki, jotka ei ole läheisriippuivaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei pärjää edes itsensä kanssa niin miten edes muiden kanssa?
Oletko kuullut, että jotkut kaipaa ihmisiä. Ihmiset voivat toimia peilinä ja tukena toisilleen.
Kukaan ei jaksa ruveta jollekin toiselle miksikään terapeutiksi, Leelian lepotuoliksi, seuraneidiksi tmv. Niin paljoa ei kenelläkään normilla ole energiaa, hyvää tahtoa eikä sietokykyä. Toista läheisriippuvaista voi kannatella vain toinen samanlainen, jolla vaikeuksia olla välillä myös itsensä kanssa kahden.
Normilla? Ei toi sun psykopatia ole normi, vaikka se on sitä sulle. On meitä empatiakykyisiäki, jotka ei ole läheisriippuivaisia.
Kyökkipsykologi siellä arvioi tuntematonta, koska ei tykänny kommentista.. Oletko ajatellut hakeutua ihan ammattiavun piiriin? Vaikutat siltä, että siitä saattaisi olla sinulle hyötyä..
Normi pärjää myös itsekseen eikä pelkää yksinäisyyttä niin, että kiskoo lääkkeitä ja kitisee.
Provo.
Lääkärit ei enää määrää rauhoittavia tai sitten hankit ne katukaupasta.
Päihdeongelmainen läski taidat olla. Hyi!
Kuinka lihava olet? Lihavat joutaakin olla yksin,.koska ovat rumia ja tyhmiä.
Eikö sinulla ole vanhempia, sisaruksia, kummeja, isovanhempia, serkkuja, entisiä koulukavereita, opiskelukavereita, naapureita? Etkö ole koskaan harrastanut mitään? Urheiluseura, seurakunta, kansalaisopisto, yhdistykset, puolueet, vapaaehtoistyö? Etkö ole Facebookissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei pärjää edes itsensä kanssa niin miten edes muiden kanssa?
Oletko kuullut, että jotkut kaipaa ihmisiä. Ihmiset voivat toimia peilinä ja tukena toisilleen.
Kukaan ei jaksa ruveta jollekin toiselle miksikään terapeutiksi, Leelian lepotuoliksi, seuraneidiksi tmv. Niin paljoa ei kenelläkään normilla ole energiaa, hyvää tahtoa eikä sietokykyä. Toista läheisriippuvaista voi kannatella vain toinen samanlainen, jolla vaikeuksia olla välillä myös itsensä kanssa kahden.
Sinun tuskin tarvitsee osallistua tähän keskusteluun enempää. Selviät mainiosti ilmankin.
Tuskin se lääkkeiden popsiminen ja neljän seinän sisälle hautautuminen ainakaan auttaa..