Lue keskustelun säännöt.
Vendi - Jotta muut tytöt pääsisivät kotiin
04.04.2026 |
Kirjan lukeneet, mitä mieltä olitte?
Mielestäni kirja oli hyvin kirjoitettu ja koskettava. Kuitenkin monessa kohdassa oli selkeää, että kirjoittaessa on käytetty tekoälyä. En tiedä teistä muista, mutta itseäni tuo häiritsi, kun teksti ei ollut luonnollisen kuuloista.
Siitä huolimatta lukukokemus oli hyvä, ja Vendin traaginen tarina oli kuvattu kauniisti. Hienoa, että tapauksessa kirjoitettiin kirja, ja vieläpä Vendin läheisen näkökulmasta.
Lepää rauhassa Vendi.
Kommentit (444)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kirja oli hyvä ja kauniisti kirjoitettu.
Jouduin kuitenkin muistuttamaan itseäni, että tämä on kirjoitettu kuten perhe on asian kokenut.
Murhaajan pikkuveljellä on täysi oikeus mennä kouluun ja elää elämäänsä. Pikkukaupungissa kohtaaminen on todennäköistä.
Samoin puolustusasianajaja tekee työtään joka kuuluu oikeusvaltuon periaatteisiin. Turha hänelle on kiukutella.
Mutta perhe kokee asiat omasta vinkkelistään, siihen heillä on oikeus.
Kuitenkin koen, että kirja on hyvä ja silmiä avaava.
Juuri tämä tekee kirjasta erityisen, eli kirjoitettu perheen näkökulmasta.
Kukaan ei väittänyt, ettei murhaajan pikkuveljellä olisi oikeutta mennä samaan kouluun, vaan että perhettä ei mitenkään varoitettu tai annettu mahdollisuutta vaikka vaihtaa koulua.
Ihmisillä näyttää olevan vaikeuksia asettua toisten asemaan. Perhe on elänyt ja elää painajaista. Ei tuosta koskaan pääse yli.
Se tässä eniten tympi miten koko ympäristö ei ruvennutkaan toimimaan perheen ehdoilla ja heidän toivomalla tavalla. Miten he itse nyt mitätöi kaiken sen minkä tuen ja avun he saivat yhteiskunnalta, eli meiltä ihmisitä. Joku meistä lahjotti rahaa, että kirja saatiin kirjoitettua, ihmiset allekirjoitti adressin, osallistui keräyksiin, mielenilmauksiin, yms. Oli ja on heidän puolella. Ihan ymmärrettävää miten epämiellyttävistä kokemuksista jää helposti vahvempi muistijälki.
Etäisyyden ongelma, me tunnemme vähemmän empatiaa meille tavalla tai toisella kaukaisia ihmisiä ja asioita kohtaan. Tämä on heidän tarinansa, meillä muilla on omamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kirja oli hyvä ja kauniisti kirjoitettu.
Jouduin kuitenkin muistuttamaan itseäni, että tämä on kirjoitettu kuten perhe on asian kokenut.
Murhaajan pikkuveljellä on täysi oikeus mennä kouluun ja elää elämäänsä. Pikkukaupungissa kohtaaminen on todennäköistä.
Samoin puolustusasianajaja tekee työtään joka kuuluu oikeusvaltuon periaatteisiin. Turha hänelle on kiukutella.
Mutta perhe kokee asiat omasta vinkkelistään, siihen heillä on oikeus.
Kuitenkin koen, että kirja on hyvä ja silmiä avaava.
Juuri tämä tekee kirjasta erityisen, eli kirjoitettu perheen näkökulmasta.
Kukaan ei väittänyt, ettei murhaajan pikkuveljellä olisi oikeutta mennä samaan kouluun, vaan että perhettä ei mitenkään varoitettu tai annettu mahdollisuutta vaikka vaihtaa koulua.
Ihmisillä näyttää olevan vaikeuksia asettua toisten asemaan. Perhe on elänyt ja elää painajaista. Ei tuosta koskaan pääse yli.Ei varmasti, kun uhriutuu ja saikuttaa että voivat oikein velloa vuosikaupalla tekemättä töitä. Voisivat paremmin, kun olisivat aloittaneet normaalit rutiinit. Tervempää myös muiden sisarusten kannalta. Keksivät vaan oivan keinon rahastaa, jotta voivat maata kotona. Hyi olkoon.
Vuosikaupalla?🤣🤣🤣
Vendin kuolemasta tulee 25.5 vasta pari vuotta. Mikåli oot tapausta seurannu pidempään niin tiiät et esim Saara oli alkuun töissään, kunnes ei pystynyt jatkamaan.
Se nyt on luonnollista et lapsensa menettäneet vanhemmat ei kykene töihin.
Pystyi jäämään työttömäksi, kun joku lahjoitti hänelle rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kirja oli hyvä ja kauniisti kirjoitettu.
Jouduin kuitenkin muistuttamaan itseäni, että tämä on kirjoitettu kuten perhe on asian kokenut.
Murhaajan pikkuveljellä on täysi oikeus mennä kouluun ja elää elämäänsä. Pikkukaupungissa kohtaaminen on todennäköistä.
Samoin puolustusasianajaja tekee työtään joka kuuluu oikeusvaltuon periaatteisiin. Turha hänelle on kiukutella.
Mutta perhe kokee asiat omasta vinkkelistään, siihen heillä on oikeus.
Kuitenkin koen, että kirja on hyvä ja silmiä avaava.
Juuri tämä tekee kirjasta erityisen, eli kirjoitettu perheen näkökulmasta.
Kukaan ei väittänyt, ettei murhaajan pikkuveljellä olisi oikeutta mennä samaan kouluun, vaan että perhettä ei mitenkään varoitettu tai annettu mahdollisuutta vaikka vaihtaa koulua.
Ihmisillä näyttää olevan vaikeuksia asettua toisten asemaan. Perhe on elänyt ja elää painajaista. Ei tuosta koskaan pääse yli.Se tässä eniten tympi miten koko ympäristö ei ruvennutkaan toimimaan perheen ehdoilla ja heidän toivomalla tavalla. Miten he itse nyt mitätöi kaiken sen minkä tuen ja avun he saivat yhteiskunnalta, eli meiltä ihmisitä. Joku meistä lahjotti rahaa, että kirja saatiin kirjoitettua, ihmiset allekirjoitti adressin, osallistui keräyksiin, mielenilmauksiin, yms. Oli ja on heidän puolella. Ihan ymmärrettävää miten epämiellyttävistä kokemuksista jää helposti vahvempi muistijälki.
Etäisyyden ongelma, me tunnemme vähemmän empatiaa meille tavalla tai toisella kaukaisia ihmisiä ja asioita kohtaan. Tämä on heidän tarinansa, meillä muilla on omamme.
Iltapäivälehtien painokoneet eivät pysähtyneet vaan ne edelleen kirjoittivat koko yhteiskuntaa koskevista asioista, esim naisvihasta. Koska sitten olisi sopiva hetki niistä kirjoittaa, kun lähes joka päivä on niitä hetkiä jolloin esim naiset ja perheet kohtaa tragedian?
Mahtaa olla vaikea elämä sulla, kun pitää kadehtia jopa lapsensa/ sukulaisensa menettänyttä perhettä.
Sinua tässä sääliksi käy, kun et kykene normaaliin elämään vaan kyttäät muita.
Vierailija kirjoitti:
Mahtaa olla vaikea elämä sulla, kun pitää kadehtia jopa lapsensa/ sukulaisensa menettänyttä perhettä.
Sinua tässä sääliksi käy, kun et kykene normaaliin elämään vaan kyttäät muita.
Sääli onkin oikein oivallinen tapa nostaa omaa egoaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kirja oli hyvä ja kauniisti kirjoitettu.
Jouduin kuitenkin muistuttamaan itseäni, että tämä on kirjoitettu kuten perhe on asian kokenut.
Murhaajan pikkuveljellä on täysi oikeus mennä kouluun ja elää elämäänsä. Pikkukaupungissa kohtaaminen on todennäköistä.
Samoin puolustusasianajaja tekee työtään joka kuuluu oikeusvaltuon periaatteisiin. Turha hänelle on kiukutella.
Mutta perhe kokee asiat omasta vinkkelistään, siihen heillä on oikeus.
Kuitenkin koen, että kirja on hyvä ja silmiä avaava.
Juuri tämä tekee kirjasta erityisen, eli kirjoitettu perheen näkökulmasta.
Kukaan ei väittänyt, ettei murhaajan pikkuveljellä olisi oikeutta mennä samaan kouluun, vaan että perhettä ei mitenkään varoitettu tai annettu mahdollisuutta vaikka vaihtaa koulua.
Ihmisillä näyttää olevan vaikeuksia asettua toisten asemaan. Perhe on elänyt ja elää painajaista. Ei tuosta koskaan pääse yli.Ei varmasti, kun uhriutuu ja saikuttaa että voivat oikein velloa vuosikaupalla tekemättä töitä. Voisivat paremmin, kun olisivat aloittaneet normaalit rutiinit. Tervempää myös muiden sisarusten kannalta. Keksivät vaan oivan keinon rahastaa, jotta voivat maata kotona. Hyi olkoon.
Vuosikaupalla?🤣🤣🤣
Vendin kuolemasta tulee 25.5 vasta pari vuotta. Mikåli oot tapausta seurannu pidempään niin tiiät et esim Saara oli alkuun töissään, kunnes ei pystynyt jatkamaan.
Se nyt on luonnollista et lapsensa menettäneet vanhemmat ei kykene töihin.
Pystyi jäämään työttömäksi, kun joku lahjoitti hänelle rahaa.
Selvitäs ensin termi työtön. Saara on nyt kirjailija, eli ei työtön.
Toiseksi, rahan lahjoittanut oli Saaran läheinen/ystävä tms, joten mietipã nyt hetki mitä sanot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kirja oli hyvä ja kauniisti kirjoitettu.
Jouduin kuitenkin muistuttamaan itseäni, että tämä on kirjoitettu kuten perhe on asian kokenut.
Murhaajan pikkuveljellä on täysi oikeus mennä kouluun ja elää elämäänsä. Pikkukaupungissa kohtaaminen on todennäköistä.
Samoin puolustusasianajaja tekee työtään joka kuuluu oikeusvaltuon periaatteisiin. Turha hänelle on kiukutella.
Mutta perhe kokee asiat omasta vinkkelistään, siihen heillä on oikeus.
Kuitenkin koen, että kirja on hyvä ja silmiä avaava.
Juuri tämä tekee kirjasta erityisen, eli kirjoitettu perheen näkökulmasta.
Kukaan ei väittänyt, ettei murhaajan pikkuveljellä olisi oikeutta mennä samaan kouluun, vaan että perhettä ei mitenkään varoitettu tai annettu mahdollisuutta vaikka vaihtaa koulua.
Ihmisillä näyttää olevan vaikeuksia asettua toisten asemaan. Perhe on elänyt ja elää painajaista. Ei tuosta koskaan pääse yli.Ei varmasti, kun uhriutuu ja saikuttaa että voivat oikein velloa vuosikaupalla tekemättä töitä. Voisivat paremmin, kun olisivat aloittaneet normaalit rutiinit. Tervempää myös muiden sisarusten kannalta. Keksivät vaan oivan keinon rahastaa, jotta voivat maata kotona. Hyi olkoon.
Vuosikaupalla?🤣🤣🤣
Vendin kuolemasta tulee 25.5 vasta pari vuotta. Mikåli oot tapausta seurannu pidempään niin tiiät et esim Saara oli alkuun töissään, kunnes ei pystynyt jatkamaan.
Se nyt on luonnollista et lapsensa menettäneet vanhemmat ei kykene töihin.
Pystyi jäämään työttömäksi, kun joku lahjoitti hänelle rahaa.
Selvitäs ensin termi työtön. Saara on nyt kirjailija, eli ei työtön.
Toiseksi, rahan lahjoittanut oli Saaran läheinen/ystävä tms, joten mietipã nyt hetki mitä sanot.
Saaran ystäväkö se siellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, tämä tarina on nyt saatu kansien väliin. Case closed.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelisivat niitä muita lapsiaan. Ovat paljon nuorempiakin vielä. Ei heidän elämäänsä saisi pilata, vaikka perhettä onkin kohdannut kamala asia.
Kuka tässä nyt on Vendin veljien elämää pilannut? Korkeintaan Tuomas Salminen murhaamalla Vendin.
Sivusta huutelen, että kyllä se niiden nuorempien elämän pilaa, jos vanhemmat eivät pääse asian yli millään tasolla ja kaikki pyörii vain kuolleen siskon ympärillä.
Minulla kuoli onnettomuudessa sisko, kun olin lapsi. Vanhemmat oikeutetusti romahtivat ja minä käytännössä menetin vanhempani vuosiksi. Olin alakoululainen. Teini-ikäisenä mietin, että ehkä minunkin pitää vaan kuolla, että vanhemmat alkaisivat välittämään. Itse tein vain yhden lapsen, ettei oma lapsi vahingossakaan joutuisi kokemaan samaa.
Tämä on niiden pikkuveljienkin ainoa lapsuus ja nuoruus. Kaikki sympatiani on heidän puolellaan, sillä siskon menettämisen lisäksi he menettivät vanhempansa surulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, tämä tarina on nyt saatu kansien väliin. Case closed.
Tämä tarina sentään sai päätöksen. Tuolla on tavaton määrä tyttöjen äitejä jotka eivät koskaan saa tietää mitä heidän lapsilleen on tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kirja oli hyvä ja kauniisti kirjoitettu.
Jouduin kuitenkin muistuttamaan itseäni, että tämä on kirjoitettu kuten perhe on asian kokenut.
Murhaajan pikkuveljellä on täysi oikeus mennä kouluun ja elää elämäänsä. Pikkukaupungissa kohtaaminen on todennäköistä.
Samoin puolustusasianajaja tekee työtään joka kuuluu oikeusvaltuon periaatteisiin. Turha hänelle on kiukutella.
Mutta perhe kokee asiat omasta vinkkelistään, siihen heillä on oikeus.
Kuitenkin koen, että kirja on hyvä ja silmiä avaava.
Juuri tämä tekee kirjasta erityisen, eli kirjoitettu perheen näkökulmasta.
Kukaan ei väittänyt, ettei murhaajan pikkuveljellä olisi oikeutta mennä samaan kouluun, vaan että perhettä ei mitenkään varoitettu tai annettu mahdollisuutta vaikka vaihtaa koulua.
Ihmisillä näyttää olevan vaikeuksia asettua toisten asemaan. Perhe on elänyt ja elää painajaista. Ei tuosta koskaan pääse yli.Ei varmasti, kun uhriutuu ja saikuttaa että voivat oikein velloa vuosikaupalla tekemättä töitä. Voisivat paremmin, kun olisivat aloittaneet normaalit rutiinit. Tervempää myös muiden sisarusten kannalta. Keksivät vaan oivan keinon rahastaa, jotta voivat maata kotona. Hyi olkoon.
Vuosikaupalla?🤣🤣🤣
Vendin kuolemasta tulee 25.5 vasta pari vuotta. Mikåli oot tapausta seurannu pidempään niin tiiät et esim Saara oli alkuun töissään, kunnes ei pystynyt jatkamaan.
Se nyt on luonnollista et lapsensa menettäneet vanhemmat ei kykene töihin.
Pystyi jäämään työttömäksi, kun joku lahjoitti hänelle rahaa.
Selvitäs ensin termi työtön. Saara on nyt kirjailija, eli ei työtön.
Toiseksi, rahan lahjoittanut oli Saaran läheinen/ystävä tms, joten mietipã nyt hetki mitä sanot.
Saaran ystäväkö se siellä?
En ole Saaran ystävä. En ole koskaan nähnyt Vendin perhettä.
Mutta, kirjailija on ammatti siinä missä vaikka lähihoitajakin. Ymmärtääkseni Saara aikoo myös jatkaa kirjailijan töitään.
On se kumma, kun murhatun lapsen omaisia ei saa täällä puolustaa ilman, että heti sanotaan Vilmaksi tai Saaran ystäväksi jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tämä tarina on nyt saatu kansien väliin. Case closed.
Tämä tarina sentään sai päätöksen. Tuolla on tavaton määrä tyttöjen äitejä jotka eivät koskaan saa tietää mitä heidän lapsilleen on tapahtunut.
Enemmän äidit poikiaan menettää.
Ja syy miksi en itse allekirjoittanut adressia, että omaisille tulisi maksaa kärsimyskorvauksia oli se, että väkivaltauutisten taustalla ovat usein sekä miehen että naisen päihteidenkäyttöä, yms. Harkittu väkivalta on toistaiseksi ollut hyvin harvinaista. Suomessa väkivalta on moniiin muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen voimakkaasiti yhteydessä päihteisiin, eikä noihin piireihin enempää veronmaksajien rahoja tulisi laittaa.
Kirja oli parempi kuin odotin. Toivon kaikkea hyvää perheelle ja voimia tässä kestämättömässä tilanteessa.
Ainoa mikä tökki ja tuntui suorastaan vastenmieliseltä, oli puolustusasianajajan toistuva haukkuminen, jopa ulkonäön. Jonkun sekin työ pitää tehdä, muuten ei tule koko oikeudenkäyntiä. Syyttäjä vaati 13 vuoden rangaistusta, puolustus esitti 10-11 vuotta, joten ero ei edes ollut valtava, syyttömäksi ei tekijää väittänyt kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirja oli parempi kuin odotin. Toivon kaikkea hyvää perheelle ja voimia tässä kestämättömässä tilanteessa.
Ainoa mikä tökki ja tuntui suorastaan vastenmieliseltä, oli puolustusasianajajan toistuva haukkuminen, jopa ulkonäön. Jonkun sekin työ pitää tehdä, muuten ei tule koko oikeudenkäyntiä. Syyttäjä vaati 13 vuoden rangaistusta, puolustus esitti 10-11 vuotta, joten ero ei edes ollut valtava, syyttömäksi ei tekijää väittänyt kukaan.
Ylipäätään muiden haukkuminen oli tuonkin ikäiseltä naiselta naiivia. Toki on itsestään selvyys, että ns elämäkerroissa itsestä kirjoitetaan se ”sankari” ja kaikista muista syypäitä kaikkiin ongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirja oli parempi kuin odotin. Toivon kaikkea hyvää perheelle ja voimia tässä kestämättömässä tilanteessa.
Ainoa mikä tökki ja tuntui suorastaan vastenmieliseltä, oli puolustusasianajajan toistuva haukkuminen, jopa ulkonäön. Jonkun sekin työ pitää tehdä, muuten ei tule koko oikeudenkäyntiä. Syyttäjä vaati 13 vuoden rangaistusta, puolustus esitti 10-11 vuotta, joten ero ei edes ollut valtava, syyttömäksi ei tekijää väittänyt kukaan.
Ylipäätään muiden haukkuminen oli tuonkin ikäiseltä naiselta naiivia. Toki on itsestään selvyys, että ns elämäkerroissa itsestä kirjoitetaan se ”sankari” ja kaikista muista syypäitä kaikkiin ongelmiin.
Esim se kun joku valitti siitä muistopuusta. Kuka halua jonkun pyhiinvaellus kohteen omalle takapihalleen?
Vierailija kirjoitti:
Kirja oli parempi kuin odotin. Toivon kaikkea hyvää perheelle ja voimia tässä kestämättömässä tilanteessa.
Ainoa mikä tökki ja tuntui suorastaan vastenmieliseltä, oli puolustusasianajajan toistuva haukkuminen, jopa ulkonäön. Jonkun sekin työ pitää tehdä, muuten ei tule koko oikeudenkäyntiä. Syyttäjä vaati 13 vuoden rangaistusta, puolustus esitti 10-11 vuotta, joten ero ei edes ollut valtava, syyttömäksi ei tekijää väittänyt kukaan.
Kyllähän se henkilöstä aika paljon kertoo, jos valitsee ammatikseen puolustaa rikollisia. Heillä kuitenkin on tavoitteena saada mahdollisimman alhainen tuomio päämiehelleen (ei oikeudenmukainen). Syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi, mutta ei velvollisuutta kertoa totuutta. On aika karseaa kuultavaa omaisille, kun syytetty puhuu puutaheinää ja sitä pitäisi kuunnella ihan pokerilla esim. tässä tapauksessa syytetty puhui seksin harrastamisesta kun kyseessä oli raiskaus + kaikki muut meriselitykset puukosta, seuraamisesta jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirja oli parempi kuin odotin. Toivon kaikkea hyvää perheelle ja voimia tässä kestämättömässä tilanteessa.
Ainoa mikä tökki ja tuntui suorastaan vastenmieliseltä, oli puolustusasianajajan toistuva haukkuminen, jopa ulkonäön. Jonkun sekin työ pitää tehdä, muuten ei tule koko oikeudenkäyntiä. Syyttäjä vaati 13 vuoden rangaistusta, puolustus esitti 10-11 vuotta, joten ero ei edes ollut valtava, syyttömäksi ei tekijää väittänyt kukaan.
Ylipäätään muiden haukkuminen oli tuonkin ikäiseltä naiselta naiivia. Toki on itsestään selvyys, että ns elämäkerroissa itsestä kirjoitetaan se ”sankari” ja kaikista muista syypäitä kaikkiin ongelmiin.
Esim se kun joku valitti siitä muistopuusta. Kuka halua jonkun pyhiinvaellus kohteen omalle takapihalleen?
Muistopuu ei ole kenenkään takapihalla. Se on ihan yleisen pyörätien vieressä ja sen takana on vielä "ryteikköä" ja oja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirja oli parempi kuin odotin. Toivon kaikkea hyvää perheelle ja voimia tässä kestämättömässä tilanteessa.
Ainoa mikä tökki ja tuntui suorastaan vastenmieliseltä, oli puolustusasianajajan toistuva haukkuminen, jopa ulkonäön. Jonkun sekin työ pitää tehdä, muuten ei tule koko oikeudenkäyntiä. Syyttäjä vaati 13 vuoden rangaistusta, puolustus esitti 10-11 vuotta, joten ero ei edes ollut valtava, syyttömäksi ei tekijää väittänyt kukaan.
Kyllähän se henkilöstä aika paljon kertoo, jos valitsee ammatikseen puolustaa rikollisia. Heillä kuitenkin on tavoitteena saada mahdollisimman alhainen tuomio päämiehelleen (ei oikeudenmukainen). Syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi, mutta ei velvollisuutta kertoa totuutta. On aika karseaa kuultavaa omaisille, kun syytetty puhuu puutaheinää ja sitä pitäisi kuunnella ihan pokerilla esim. tässä tapauksessa syytetty puhui seksin harrastamisesta kun kyseessä oli raiskaus + kaikki muut meriselitykset puukosta, seuraamisesta jne.
Jonkun sekin työ pitää tehdä, muuten ei tule koko oikeudenkäyntiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirja oli parempi kuin odotin. Toivon kaikkea hyvää perheelle ja voimia tässä kestämättömässä tilanteessa.
Ainoa mikä tökki ja tuntui suorastaan vastenmieliseltä, oli puolustusasianajajan toistuva haukkuminen, jopa ulkonäön. Jonkun sekin työ pitää tehdä, muuten ei tule koko oikeudenkäyntiä. Syyttäjä vaati 13 vuoden rangaistusta, puolustus esitti 10-11 vuotta, joten ero ei edes ollut valtava, syyttömäksi ei tekijää väittänyt kukaan.
Kyllähän se henkilöstä aika paljon kertoo, jos valitsee ammatikseen puolustaa rikollisia. Heillä kuitenkin on tavoitteena saada mahdollisimman alhainen tuomio päämiehelleen (ei oikeudenmukainen). Syytetyllä on oikeus tulla kuulluksi, mutta ei velvollisuutta kertoa totuutta. On aika karseaa kuultavaa omaisille, kun syytetty puhuu puutaheinää ja sitä pitäisi kuunnella ihan pokerilla esim. tässä tapauksessa syytetty puhui seksin harrastamisesta kun kyseessä oli raiskaus + kaikki muut meriselitykset puukosta, seuraamisesta jne.
oikeusvaltion perusta.
En ole niin sanonutkaan. Ja Saara kirjoittaa varmasti tuhat kertaa paremmin.
Mutta kiitos tästä kehusta, tällä jaksan sitte koko illan!
-lainaamasi