Miksi suomalaiset miehet ei ole tippaakaan romanttisia?

"Miksi suomalaiset naiset ei ole naisellisia, normaalipainoisia ja täysipäisiä, joiden vuoksi kannattaisi olla romanttinen? Joo ei, ei tarvi vastata kun vastaus on jo tiedossa, kysymys oli retorinen."

Suomalaiset naiset ovat useimmin naisellisia, normaalipainoisia ja täyspäisiä. Suomalaiset miehet harvemmin miehekkäitä, normaalipainoisia ja täyspäisiä - tai edes yhtä asiaa näistä kerrallaan. Ja silti sitä romanttisuutta ei miehistä löydy. Eipä tietenkään. Helmiä sioille.

Jos suomalainen nainen haluaa miehen joka kykenee tuntemaan rakkautta ja olemaan oikeassa suhteessa niin sitten katse ulkomaille. Ei tartte edes kauas katsoa, suomalaisten naisten ulkomaalaiset puolisot on yleensä ruotsalaisia. Ei todellakaan tartte turvautua globaalin etelän ihmiskauppaan kuten suomalaiset miehet tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan sitä miehenkin kanssa puhuttu, että miksi miehet yleensä eivät lue romanttista kirjallisuutta, miksi esim. Harlekiini-kirjoja lukevat enimmäkseen naiset ja Korkeajännitystä ja Tex Willeriä usein miehet ja pojat. Emme keksi muuta kuin että olemme vaan niin erilaisia.

Kävin katsomassa Humisevan harjun ja siinäkin näytöksessä oli yleisössä muutama mies ja loput naisia, vaikkei se mitään hempeää ollut. Sen sijaan tieteis- ja sotaelokuvissa näkee usein miehiäkin katsomossa. Esim. Sisu-elokuvat.

Sisko ja äiti lukivat aina kesäisin harlekiineja naurunkyyneleet silmissä. Olivat kuulemma senlaatuista epäuskottavaa huttua, että ei tiennyt mihin edellinen kirja loppui ja seuraava alkoi. 

M.o.t. 

Ei ehkä kannata yleistää. Tiedän monta pariskuntaa joissa mies on romanttinen. Uskon että syy joidenkin miesten ei romanttisuudelle piilee perheissä. Jos kasvat perheessä jossa et näe isäsi tuovan äidille kukkia, kehuvan kauniiksi tai muutenkaan huomioivan romanttisesti, kasvaa lapselle kuva että näin kuuluu toimia. Siihen ei auta se että aikuisena tiedät että pitäisi toimia toisin, vaan perheessä näytettu malli toimii miehessä. Eli jokaisen täytyy itsessään tehdä muutos ja karistaa perheessä näytetyt mallit roskiin.

Vierailija kirjoitti:

Naiset valitsevat, minkälaiset miehet pääsevät lisääntymään. Nykypäivän miehet ovat tulosta siitä, kenen kanssa aiempien sukupolvien naiset lisääntyivät. 

Naisten kuuluisi valita, mutta nykypäivän ihmiset ovat vielä sen tuotosta kun patriarkaatti vei sen vallan naisilta ja päästi kaikenlaiset paskamiehet lisääntymään pakkoavioliittojen kautta, ja vielä pari vuosikymmentä sitten naiset joutuivat pariutumaan väkisin taloudellisen selviämisen nimissä. Vasta nyt ollaan matkalla siihen että tilanne korjaantuu, kun naisilla on käytännössä mahdollisuus valita mitä tekevät elämällään. Ylisukupolviset traumat saa monet luopumaan koko ajatuksesta lisääntyä, ja toiset taas pyrkii tekemään tietoisia valintoja että kasvattaa lapsensa rakkaudella ja ensinnäkin pyrkii valitsemaan tälle hyvän isän - joita on vaikea löytää.

Olin jokseenkin romanttinen mutta sitä käytettiin hyväksi

Vierailija kirjoitti:

Metoo-kulttuuri on saanut miehet karttamaan kaikkea maskuliiniseksi koettua.

Sittenhän romanttisuus pitäisi olla in, hip ja pop, koska se on homoa eli naisellista hömppää, eikö niin?

Laiskuutta ja välinpitämättömyyttä se on ettei muka keksi mitään muistamista merkkipäivänä. Samalla vaivalla kun hakee kaupasta kaljaa voisi ostaa vaikka kukkakimpun mutta kun ei vain viitsi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitys siihen miksi miehet eivät koskaan osta kukkia:
-----------------------------------------------------
- (mies tulee kotiin) Ostin sulle kukkasia.
- (vaimo) Jaa. Miksi?
- No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia.
- Onko tapahtunut jotain?
- Ei. Miten niin?
- No kun ostit kukkia.
- Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
- Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä perusteella?
- No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia ja kun ne sattui eteen ja oli halpoja.
- Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niinkuin sijoitaa meidän suhteeseen.
- No voi hitto. Nytkö sä suutuit?
- EN!
- Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia kun sä suutut niistä.
- En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
- Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
- Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt.
- Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten jos niistä nousee poru.
- Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
- Täh? No haluan ostaa!
- Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle kukkia?
- Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
- No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina mieli.
- Ja just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua seksiä.
- Sä et siis halua mua?
- Uskaltaakohan tähän vastata?
- Tulee vaan sellainen olo nyt että sä et halua mua.
- No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!.
- Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä.
- Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja mä ostin vaan kukkia.
- Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies haluaa huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
- Niin just! Sitä mä yritin selvittää!
- Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että on joku juju.
- Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain ruokaa?
- SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukkapuskan kanssa ja sitten kysyt onko jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten palvelemassa ja pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia.
- En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä huuda koko aikaa.
- AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!!? Ja kauanko meni että tuon huomasit että mä teen aina ruokaa?
- Mä en sano nyt mitään.
- Niinku yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
- No uskaltaako tässä puhua kun aina asia kääntyy väärin päin.
- Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
- Jaa tuomalla kukkia?
- Niin!
- No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia..
- Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.
 *** Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon vaimo aloittaa: ***
- Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut kun toit kukkia ja heti alat ryypätä!?!
 

Tämä niin helvetisti!

Suomalaiset akat on NIIN SAATANAN hankalia asukkaita. Ei koskaan, EI VTTU KOSKAAN mikään ole hyvin!

Perustat vätteesi miehen käsikirjoittamaan mielikuvituskeskusteluun. Vaikka siitäkin paistaa se oletus että mies ei anna tuollaisia huomionosoituksia koskaan kun sitä kerran ihmetellään, tai vain peittääkseen tekemiään pahuuksia tai saadakseen pimpsaa jos se on kerran oletuksena että siitä kyse, eikä mies edes panosta siihen lahjaan edes ajatuksen tasolla koska häntä ei kiinnosta mitä nainen tarvitsee tai mistä tämä pitää, ei kysy, ei kuuntele, vain se kiinnostaa mitä mies itse haluaa suhteelta eli helpolla pääsemistä, ja sitten kun se ei toteudu niin mies menee mököttämään ja ryyppäämään, mikä myös oletuksella tuttu asetelma tuossa mielikuvitussuhteessa. Nämä kaikki oletukset tulivat siis miehen omasta mielestä, ehkä vähän alitajuisesti tiedostettuna, paljastaen ajattelutavan että huomionosoituksia ei kannata tehdä koska itsekkyys ja rakkaudettomuus onnistuu ilmankin.

Vierailija kirjoitti:

Laiskuutta ja välinpitämättömyyttä se on ettei muka keksi mitään muistamista merkkipäivänä. Samalla vaivalla kun hakee kaupasta kaljaa voisi ostaa vaikka kukkakimpun mutta kun ei vain viitsi. 

Mun huolestuttava havainto on se että miehet jotka ovat olleet jopa vuosikymmeniä naimisissa, eivät oikeastaan tunne sitä puolisoaan tai edes mistä nämä pitävät. En keksi sille mitään muuta syytä kuin ettei heitä yksinkertaisesti kiinnosta puoliso ihmisenä, vain se mitä suhde tuo heidän omaan elämäänsä hyötynä. Siksi miehet usein kysyvät muilta neuvoa geneeristen lahjojen hankkimiseen (kukat, korut, kauneudenhoitotuotteet) tai ostavat vain jotain (tilpehööre, keittiö/kodinhoitotavara), jotain mitä itse haluavat (seksikkäät naisten alusvaatteet, auto, telkkari) tai ei mitään. Tämä siis olettaen että edes muistavat merkkipäivän. Liian moni nainen toivoisi vain että vähintään muistaisivat.

En ymmärrä tällaista sydämettömyyttä. Kyllä minä olen antanut lahjoja avokätisesti ja ollut perillä partnerien mielenkiinnonkohteista jopa niin tarkasti että tiedän mitä he jo omistavat ja mikä keräilyn kohde puuttuu - siitä huolimatta ettei kyseinen harrastus kiinnostaisi minua itseäni. Se on ihan valtava rakkaudenosoitus että teoillaan todistaa kuuntelevansa ja ajattelevansa sitä toista, oikeasti pitävänsä hänestä yksilönä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan sitä miehenkin kanssa puhuttu, että miksi miehet yleensä eivät lue romanttista kirjallisuutta, miksi esim. Harlekiini-kirjoja lukevat enimmäkseen naiset ja Korkeajännitystä ja Tex Willeriä usein miehet ja pojat. Emme keksi muuta kuin että olemme vaan niin erilaisia.

Kävin katsomassa Humisevan harjun ja siinäkin näytöksessä oli yleisössä muutama mies ja loput naisia, vaikkei se mitään hempeää ollut. Sen sijaan tieteis- ja sotaelokuvissa näkee usein miehiäkin katsomossa. Esim. Sisu-elokuvat.

Sisko ja äiti lukivat aina kesäisin harlekiineja naurunkyyneleet silmissä. Olivat kuulemma senlaatuista epäuskottavaa huttua, että ei tiennyt mihin edellinen kirja loppui ja seuraava alkoi. 

No eivät miehetkään tietääkseni lue Tex Willeriä ja Korkeajännitystä vakavalla mielellä.